Mobiili-WiMax haastaa 3G:n – läppäreissä

Eihän tässä näin pitänyt käydä. Mobiili-Wimax tai IEEE 802.16e -yhteyksien tuki näyttää tulevan Intel Centrinoon yhdysrakenteisena ennen 3G-verkkojen yhteyksiä.

Intelin toissaviikon tiedote kuitenkin nimenomaan mainitsee, että ensiv vuoden Centrino-päivitys – työnimellä Montevina – tuo mobiili-WiMaxin tuen, mutta emolevylle integroitu 3G-piiri sen sijaan siirtyy eteenpäin, ties minne asti.

Suomalaisittain asiasta tekee kiinnostavan se, että Intel ja Nokia julkistivat tuovansa yhdessä 3G-tuen Centrinoon, mutta myöhemmin yhteistyön tiedotettiin päättyneen. Syy ei oikein koskaan selvinnyt.

Lisäulottuvuuden asiaan tuo se, että USA:ssa ainakin Sprint-operaattori on ilmoittanut laittavansa miljardeja dollareita mobiili-WiMaxiin. On epäselvää, aikooko se jatkaa lainkaan nykyisen CDMA-verkkotekniikan seuraaajaan, brändinimeltään UMB (Ultra Mobile Broadband).

Intel ja Nokia julkistivat myös yhteistyönsä Intelin WiMax-piirisarjan käyttämisestä Nokian tulevassa Nseries Internet Tabletissa. Verkkokisa näyttää alkavan uusista asetelmista.

Kuinka suuri merkitys on sillä, mikä verkkotekniikka tulee Centrino-kannettavissa integroituna? Ainakin WLAN:n yleistymisessä sillä on ollut tärkeä rooli.

Langattomissa verkkotekniikoissa pähkäiltävää

(Päivitetty 9.4.2007 klo 20:31. Korjattu 1900 MHz GSM pois, jota ei käytetä Suomessa, vaan USA:ssa.)

Kuluneella viikolla selvittelin suomalaisten kännykkäoperaattoreiden suhtautumista Digitan 450 MHz (Flash-OFDM) -verkkoon hahmottaakseni, millaisia toimijoita on tai ei ole lähdössä mukaan.

Suuri yllätys ei ollut, että DNA, Elisa tai TeliaSonera eivät halua @450-verkon kautta haastaa 3G-verkkojaan, vaikka peittoaluetta tulisikin enemmän. Operaattorit uskovat 3G-verkkojen WCDMA-standardin tuomiseen 900 megahertsin taajuuteen ja siten peittoalueiden laajentamiseen. Juju on ymmärtääkseni se, että alhaisemman taajuuden ansiosta solukukoa voidaan kasvattaa, eikä tukiasemia siis tarvitse olla yhtä tiheästi kuin korkeammilla taajuuksilla.

Ensimmäiset testit tehtiin Suomessakin syksyllä, ja Nokia Networks on arvioinut ensimmäisen tukiaseman tulevan jo kesäksi. Saa nähdä miten tämä menee NSN:n tuotevalikoimassa. Myös Ericsson on puhunut WCDMA 900:stä ainakin kesästä 2005. Maailman ensimmäisen WCDMA 900 -testin väittävät tehneensä Nortel, Orange ja Qualcomm Ranskassa tammikuussa 2005.

Suomalaiset operaattorit arvioivat, että UMTS/HSPA 900 MHz -verkkoja voisi olla käytössä verkkojen ja standardin puolesta vuodesta 2010 alkaen. Kysyttäessä niin DNA:n, Elisan ja Soneran johtajat ovat vastanneet suhtautuvansa myönteisesti WCDMA 900:n mahdollisuuksiin. Päätelaitteiden tuki tarvitaan tietysti myös, sillä nykyiset 3G-kännykät eivät tue 900 MHz:n 3G-verkkoja.

Tämän lisäksi mobiilioperaattoreilla riittää Suomessakin pähkäiltävää verkkotekniikoiden ja taajuuksien runsauden kanssa:

• 450 MHz: Flash-OFDM (ennen NMT 450)
• 900 MHz: GSM (jatkossa myös UMTS/HSPA)
• 1800 MHz: GSM
• 1900 MHz: GSM
• 2,1 GHz: UMTS/HSPA
• 2,4 GHz: WLAN (IEEE 802.11b/g/n -standardit)
• 3,5 GHz: kiinteä ja mobiili WiMax (IEEE 802.16d / 802.16e)

Mitä tekniikoita operaattoreiden pitäisi veikata menestyjiksi, mihin investoida? Kaikkia ei voi hallita. Suomessa ollaan liikenne- ja viestintäministeriössä toiveikkaita, että runsaat vaihtoehdot toisivat alueellista kilpailua ja monipuolista tarjontaa kuluttaja- ja yritysliittymiin.

Vaikka esimerkiksi TeliaSonera ei ole lähtemässä kännykkäoperaattorina mukaan @450-verkkoon, sen kiinteiden verkkojen yksikkö neuvottelee Digitan kanssa palveluoperaattoriksi lähtemisestä alueilla, joilla DSL-liittymiä ei pystytä tarjoamaan.

Flash-OFDM:n ongelma on tietysti päätelaitekannan pienuus ja standardin puute. Qualcomm väittää tosin ajavansa standardointia. Kiinteissä asennuksissa (kotona, työpaikalla, joukkoliikenteessä, metsäkoneessa, tehdaslaitoksessa, jne) se ei pakosti ole ongelma, koska yhteyttä voidaan jakaa eteenpäin WLAN-verkkona, kuten HKL tekee Helsingissä.

Kunhan Digita saa verkkoaan laajennettua Suomessa, myös VR:n kannattaisi tarjota kaukojunissaan nettiyhteyttä. Se voisi lisätä junalla matkustamisen houkuttelevuutta lentämisen vaihtoehtona. Nykyisin nettiyhteys toimii junassa aika huonosti jo Helsingin ja Turun välillä 3G-kännykällä.

Yhteyden jatkaminen WLAN:lla onnistuu tietysti myös WiMaxin kanssa, mutta sen mobiiliversiolle on jo lupailtu tukea tulevaisuuden mobiililaitteissa ja kannettavissa tietokoneissa.

Langattomissa verkkotekniikoissa riittää siis kiinnostavaa seurattavaa lähivuosinakin.

Visio multikasta vuonna 2009

Millainen on Nseries-multimediatietokone tai lempinimeltään "multikka" vuonna 2009? Nokia Multimedian johtaja Anssi Vanjoki esitti tänään Elisan tiedotustilaisuudessa yhdenlaisen vision spekseistä.

Vanjoen esityskalvossa vuoden 2009 Nseries-laitteessa voisi olla:

• 10 megapikselin kamera
• 100 Gt tallennustilaa
• 10 Mbit/s langaton datayhteys
• HD-tason videon tuki
• 3D-pelit
• Paikannuspalvelut (GPS:n kanssa?)

10 Mbit/s langaton yhteys toteutunee mobiili-Wimaxin, HSPA:n tulevien vaiheiden tai viimeistään LTE:n (aka Super-3G:n tai 3,9G:n) myötä.

Vanjoen visio (tai kenties, suunnitelma?) vuoden 2009 laitteesta vaikuttikin vihjeeltä Internet Tabletin kehityssuunnasta.

Mitä ominaisuuksia te haluaistte vuoden 2009 mobiililaitteeseen? Alla on minun toiveitani.

* * *

Minä lisäisin Vanjoen listaan nykyistä selvästi tehokkaamman akun, modulaarisen rakenteen ja jalustan, jonka avulla laitteen saa pysymään pystyssä kuvien ja videoiden katselua ajatellen.

Nokia N800:ssa tuollainen jalusta taisi ollakin jalan muodossa, ja N92:ssa, N93:ssa ja N93i:ssa kuuluu perusrakenteeseen.

Modulaarisuutta toisi esimerkiksi tarpeen mukaan kiinnitettävä QWERTY-näppäimistö, kenties jalustalla kiinni laitteeseen tai langattomasti Bluetoothilla. Nokialla on jo yksi Bluetooth-näppäimistö, mutta se oli liian heiluva ja hutera, eikä kunnon jalustatukea päätelaitteelle saanut.

Tai miten olisi 4-7 tuuman ulkoinen LCD-näyttö, jonka kautta voisi katsoa DVB-H-lähetyksiä tai lentokoneessa elokuvia ja TV-sarjoja? Ulkoiset kauittimet onkin jo keksitty, joten kuvapuoli olisi luonnollisesti jatkoa. Jos näytössä olisi kosketussensori, se toimisi myös kirjoitus- ja piirtoalustana.

Olisi myös hyvä saada helposti kuva langattomasti tai piuhalla mobiililaitteesta televisioon tai videotykkiin. N93:n, N93i:n ja N95:n TV-ulostulo on askel tähän suuntaan.

* * *

Kiinnostavasti Vanjoki kutsui Nseries-laitteita pariin otteeseen multikaksi. Hän käytti myös ilmaisua multimediatietokone. En tiedä kuka multikan ensimmäisen kerran keksi, mutta uusi termi se ei ole. Hesari kirjoitti multikasta webortaasissaan jo vuonna 1999.

Myös TKK:n sivuilla on kirjoitettu multikasta samana vuonna. Tässä blogissakin multikka vilahti aiemmin (ks. kommentit), mutta ei tarttunut silloin(kaan).

Termi "multimediatietokone" on minusta liian kankea ja pitkä, mutta kännykkä tai puhelin eivät kerro nykylaitteista paljoakaan. Tässäpä olisi nimikilpailun paikka. Ehkä multikka tulee taas?