[ Siirry blogin etusivulle ]

perjantai, joulukuu 07, 2007

Yle Areena mobiilisti

Minusta tuntuu, etten juuri koskaan ehdi katsoa TV-ohjelmia siihen aikaan, kun niitä esitetään. Katsonkin etenkin Yleisradion TV1:n ja TV2:n ohjelmia enemmän Areenalta kuin varsinaisesti olohuoneessa TV:n ääressä.

Vaan toimiiko Areena kännykässä? Kokeilin S60-soitinta N95 8GB:ssä, jonka muistelin tukevan Windows Media -videoita. Not supported (Ei tuettu) sanoo ainakin linkin klikkaaminen selaimessa.

Entä Nokia N810? Yle Areena toimii N810:n selaimella todella jähmeästi, mutta onnistun navigoimaan uutisvideoon. Klikkaan linkkiä "Avaa mediasoitin omaan ikkunaan". Videon puskurointi käynnistyy, mutta keskeytyy hetken päästä. Kokeilen pudottaa laatua Korkea-asetuksesta (noin 750 kbit/s) Matalaan (noin 350 kbit/s).

Nyt video jo latautuu ja kuvanlaatu näyttää hyvältä, mutta video alkaa tökkiä alle viiden sekunnin jälkeen. Kokeilin tätä sekä kodin WLAN-verkossa että Soneran HSDPA:lla (N958GB:n kautta), mutten osaa sanoa, johtuuko tökkiminen bittivirrasta vai videon raskaudesta muuten.

Kokeilin videon latausta myös HTC TyTN II:lla, mutta se ei jaksanut ladata videota ollenkaan. Tosin tuossa minulla oli vain 3G-verkko käytettävissä, eli WLAN-yritys on vielä tekemättä.

Iso näyttö ja pöytäjalusta tekevät N810:sta hienon mediasoittimen.

Mitä olette mieltä, pitäisikö Ylen panostaa enemmän striimaukseen kuin DVB-H-lähetyksiin? DVB-H:n kehitys ei näytä tällä hetkellä erityisen valoisalta.

Yleisestikin DVB-H-sisältötarjontaa tulee heikosti lisää, tekijänoikeuskiistat ovat osin sopimatta ja EU:ssa isoista maista Britannia ja Saksa eivät edes haluaisi sitoutua tekniikkaan. Toisaalta, kestäisivätkö 3G-verkot sitä, jos massat alkaisivat striimata videoita? Eivät varmaankaan.

Aivan vielä Yle Areena ei tunnu kuitenkaan taipuvan mobiililaitteisiin, mutta eiköhän se tästä parane.

Tunnisteet: , ,

tiistai, syyskuu 04, 2007

HTC TyTN II Eurooppaan

HTC TyTN IIHTC:n luultavasti kaikkien kaikojen hehkutetuin Nokian kommunikaattorin haastaja on saanut seuraajan, joka julkistettiin myös Euroopan markkinoille. HTC TyTN II:n virallinen hinta-arvio Suomessa on 895 euroa, esimerkiksi Verkkokauppa.com:ssa 830 €.

Harva hankkii kannettavan tietokoneen hintaista kännkkää, mutta yrityksiin näitäkin kuuluu ostettavan.

Uutta näyttää olevan ainakin integroitu GPS sekä uudistettu kotivalikko ("HTC Home"). Käyttöjärjestelmä on tietty Windows Mobile 6.0 Profesional (Pocket PC).

Ircissä ja nettifoorumeilla olen lukenut sangen monien ennakkotilanneen TyTN II:n. Yksi vaikutin on se, että Nokia E90:n ilmeisen kiireinen S60-toteutus on osoittautunut pettymykseksi ja Nokiassa on vielä yritetty piilotella teknisiä ongelmia.

Tunnisteet: , , ,

keskiviikko, helmikuu 28, 2007

HSDPA-kännyköiden kisa 2007

Ensin vähän off-topicia. TeliaSonera Finland järjesti eilen Helsingissä "lehdistöseminaarin". Se tarkoitti tiedotustilaisuutta, jossa uutiset eivät ollleet vielä yksityiskohdiltaan hiottuja. Minun lisäksi paikalle ehtivät Kuntalehti, monet Talentumilta, Yleisradio ja HBL.

Kutsu ehkä hämäsi? Sellaisia terveisiä kollegoille, että kyllä sieltä hyvää uutiskamaa sai Ravintola Pörssin lounaan lisäksi.
* * *

Siis aiheeseen. Sonera siis kertoi valokuituverkon laajennustensa lisäksi HSDPA-päivityksistä. Johtaja Pasi Mehtonen perusteli päivitysaikataulua nyt sillä, että HSDPA-päätelaitetarjonta on kypsynyt. TeliaSoneran maalis-huhtikuun kaupallinen aloitus osuu sopivasti samoihin aikoihin Nokia N95:n kanssa. Vaan eihän se ole ainoa tai edes ensimmäinen.

Päätin nopeasti tarkistaa, mikä julkistettujen HSDPA-mobiililaitteiden tilanne oikeastaan on.

Mitä yhteistä ja eroa näillä on? Kaikki valmistajat kehuvat mobiililaajakaistaa ("mobile broadband"). Luulen, että tärkeitä erottavia tekijöitä ovat:

  • Näytön koko ja tarkkuus. Sopiiko laite web-surffailuun?
  • Suorittimen nopeus ja muisti. Riittääkö vääntöä avata vaikka tämä blogi ilman, että selain kaatuu tai käyttäjä nukahtaa odotellessa? Pystyykö laite todella käsittelemään enintään 1,8 -- 2,0 Mbit/s dataa?
  • Miten hyvä web-selain? Pelkkä "tekstiselain" ei tuo nopeuden etuja esille.
  • Bluetooth-dialup tai USB-kaapeli. Sopiiko kannettavan käyttäjälle ja miten nopean yhteyden kannettava saa?

Tähänastisten kokemusten perusteella esimerkiksi HTC TyTN:stä veikkaan, että eniten HSDPA:sta saa alkuun hyötyä nopeissa S60- ja Windows Mobile -laitteissa, joissa riittää vääntöä "laajakaistan" hyödyntämiseen.

Puhelintyyppissä puhelimissa (heh?) hyöty voi olla sekin, että kannettavalleen saa toivottavasti nopeamman ja alhaisemman vasteajan (peräti <100>

Tunnisteet: , ,

tiistai, joulukuu 19, 2006

Vuoden 2006 parhaat ja pettymykset

Vuosi alkaa olla blogini osalta lopuillaan, koska poistun piakkoin offline pariksi viikoksi Aasian lämpöön. Hotellissa Thaimaassa olisi tarjolla WLAN ja voisin ottaa kannettavan PC:n mukaan, mutta en halua. Sen sijaan otan mukaan kirjoja, lehtiä, MP3-soittimen ja kuulokkeet. Parin viikon ajan minun ei tarvitse seurata tuoreimpia uutisia.

Lehdillä ja web-medioilla on jonkinlainen yleisöäänestys vuoden parhaista tuotteista ja tärkeimmistä ilmiöistä, joten pitäähän valinnat olla blogin pitäjälläkin. Jätän välistä tosin yleisöäänestyksen. Valinnat ainakin kokoavat yhteen vuoden puheenaiheita.


Kamerakännykät

Nokia N73 onnistuu yhdistämään kohtuullisen kevyissä ja pienissä kuorissa laajennettavan S60-laitten, joka on kohtuullisen hyvännäköinen. Ulkokuori on halvan muovinen ja ainakin osa kappaleista löysiä. Kamera on laitteiden parhaimmasta päästä. S60 tuo laajennettavuutta.

Haastajaksi nostaisin SonyEricsson CyberShot K800i:n. Sen kamera on ajoittain jopa N73:sta parempi, mutta Suomessa S60-alusta tuo vain moninkertaisesti paremman palvelu- ja sovellustarjonnan. Jo GPS-navigaattorin asennusmahdollisuus on monille riittävä valintaperuste. Sekä N73:n että K800i:n hinta on realistinen itse ostettavaksi.

Suomen ensimmäinen viiden megapikselin kamerakännykkä LG KG920 osoitti, etteivät pikselit ratkaise. Ei LG:n kännykkä kuitenkaan huono ole, mutta muotoilussa se on melkoinen kummajainen, käyttöliittymä on hieman hidas ja palvelutarjonta jää heikon selaimen takia vaisuksi.


Musiikkikännykät

SonyEricsson on onnistunut Walkman-puhelimissaan yhdistämään MP3-soittimen ominaisuudet, omalla rahalla kestettävän hinnan ja kohtuullisen koon. SonyEricsson W850i on peruskännykän kokoluokkaa, mutta kamera ja MP3-soitin ovat silti Nokian S60-mallien tasoa.

W850i:tä saa noin 450 eurolla, ja mukana tulee tähän hintaan jo 1 Gt muistikortti. Miinusta tulee MemoryStick Duo Pro -korttien käyttämisestä, jossa ei ajatella kuluttajan etua, vaan Sony-taustaa. MiniSD-korttien saatavuus olisi parempi ja siten hinta alhaisempi. MicroSD-korttien saatavuus on myös parantunut.

Valintani voisi olla myös Nokia 3250 XpressMusic, mutta sitä en ole vielä päässyt kokeilemaan, enkä siksi uskalla hehkuttaa. Ominaisuudet ovat kuitenkin hyvää S60-tasoa ja hina noin 320 euroa 1 Gt muistikortin kanssa.


Tyylikkäimmät

Ohut (valmistajan mukaan ohuimmasta kohdasta 6,9 mm paksuinen) Samsung SGH-X820 teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, ja pidän siitä edelleen. Toki se on vain GSM-puhelin, mutta laite on nätti, näppäintuntuma on hyvä ja ulkonäkö herättää ihastusta. Silti akku kestää ainakin työpäiväksi, vaikka Keilalahden pomot ovat yrittäneetkin päinvastaista väittää.

Maailmalla kehuttu LG Chocolate tuli melkoisessa hiljaisuudessa Suomeen. Näin sen myynnissä muistaakseni Gigantissa, mutta kunnolla en päässyt kokeilemaan vielä. Chocolate on tyylikäs tuote, jos se yksinään riittää valintaperusteeksi. Muista ominaisuuksista ja tasapainosta hinnan kanssa en uskalla sanoa mitään.


Yrityskännykät

Valinta oli tässä vaikeampi, ja harkitsin useiden vaihtoehtojen välillä. Jälleen tekninen Suomi-lisä saattoi ratkaista, koska valintani on Nokia E70. Se tarjoaa kohtuullisissa kuorissa yrityskäyttäjän arvostamat 3G- ja WLAN-yhteydet (E)GPRS:n ohella, tukee useita mobiili-push-ratkaisuja, tarjoaa melko hyvän QWERTY-näppäimistön ja on laajennettavissa omilla sovelluksilla.

E60:een verrattunani valintani ratkaisi kamera ja QWERTY-näppäimistö, E61:een verrattuna taas kamera ja kännykkämäisempi ja taskuun sopiva muotoilu.

Haastajaksi laskisin HTC TyTN:n, jossa on E-sarjalaisia isompi näyttö, isompi QWERTY-näppäimistö (ilman ääkkösnäppäimiä) ja HSDPA-verkkojen tuki (hyvin vähällä tuella). Tytinä on kuitenkin sangen kookas ja raskas laite, joten en voisi kuvitella sitä ainoaksi tai pääasialliseksi kännykäksi.

Hyvältä vaikutti myös Samsung SGH-i320, joka on Windows Mobile 5.0 -laitteista selvästi tyylikkäimpiä. En uskalla kuitenkaan hehkuttaa sitä paljon enempää, koska olen vain näprännyt laitetta nopeasti messujen yhteydessä Suomessa ja keväällä 3GSM:ssä.


Videokännykkä

Nokia N93:lla ei ole oikeastaan edes kilpailijoita genressään. VGA-tason videokuvan laatu on halvimpien digivideokameroiden tasoa, ja äänetkään eivät särje useimpien kännyköiden tallenteiden tapaan.

N93:ssa on panostettu myös toistopuoleen. Kuvia ja videoita voi katsella laitteen avautuvan rakenteen muodostaman jalustan kanssa ilman, että laitetta on pidettävä kädessä. N93:n muotoilu rohkaisee kuluttamaan mobiilimediaa. N93:ssa on monia hienouksia, kuten PoverVR:n 3D-kiihdytetty piiri ja mukana tuleva TV-ulostulopiuha.

Miinusta tulee ensimmäisten softaversioiden epävakaudesta ja siitä, että fyysinen rakenne on näin kalliiksi laitteeksi kumman huteraa tekoa. Etenkin takakansi ja muistikorttislotti ovat huterat ja löystyivät jo kolmen viikon kokeilun ja parin tippumisen myötä. En välttämättä uskaltais ostaa tätä omalla rahalla.


Ilmiöt

3G-kytkykauppa on tietysti vuoden mullistavin juttu, joka vaikuttaa ensitietojen perusteella pistäneen kuluttajat päivittämään laitteensa nykyaikaan, mutta vielä jää nähtäväksi, lisääntyykö data- ja sisältöpalveluiden käyttö.

Operaattorit puhuvat hienoisesta ARPU:n kasvamisesta, mutta kovat luvut esimerkiksi mobiilisurffailun ja -sähköpostin käytöstä puuttuvat vielä. Siitä saataneen tietoa ainakin keväällä Coin 2006-2007 -tutkimuksen tulosten myötä.

Windows Mobile pääsi Suomessa operaattorin valikoimiin, kun Saunalahti aloitti HTC TyTN:n tarjoamisen 3G-kytkypaketissa. Saunalahti on jopa mainostanut Tytinää televisiossa, mitä en odottanut ihan heti näkeväni.

Risuja tulee siitä, ettei Saunalahti uskaltanut tiedottaa lanseerauksesta tiedotusvälineille, vaan Tytinä vain ilmestyi valikoimiin. Rohkenen arvata, että Windows-kännykän lanseeraus näyttävästi Suomessa olisi vetänyt muutamankin talous- ja tekniikkajournalistin paikalle. Ei Nokiaa täytyisi näin paljon pelätä.

Toinen ilmiö oli kevään Nokian E- ja N-sarjalaisten markkinoilletulo, joka viivästyi mallista riippuen viikoista useisiin kuukausiin. Soitin ensimmäisen kerran Nokian viestintään tammi-helmikuussa 2006, mutta mitään myöhästymisiä ei myönnetty, vaikka yhtiö oli viestinyt tästä eräille sidosryhmilleen.

Lopulta uutisoin tieton vasta maaliskuussa, kun TalousSanomat kertoi (en löydä juttua enää webistä) E-sarjalaisten myöhästymisestä. Minulla oli E- ja N-sarjalaisten aikataulut tiedossa viikkonumeroita myöten, mutta mitään ei vain toimittajille voitu Nokiasta myöntää. Lopulta esimerkiksi E70 saataville vasta kesäkuun alussa, eli itse asiassa pari viikkoa myöhemmin kuin olin kirjoittanut.

Sama pidättyväisyys jatkui Series 80:n dumppauksen kanssa, jota ei myöskään kuukausiin myönnetty toimittajille, mutta monet muut sidosryhnät tiesivät nykyisten kommareiden tuotannon loppumisesta ja siirtymisestä S60:een.

Pettymykset

Suurin vuoden pettymys Benefon Twig Discovery oli 1,5 vuoden odotuksen jälkeen vaisu ilmestys. Ominaisuudet ja hinta eivät ole mitenkään samassa suhteessa. Itse laite on pari vuotta vanhan perus-GSM-puhelimen oloinen ja tuntuinen, ulkonäöltään vaisu.

Hintaa on kuitenkin noin 550 euroa, jolla saisi melkein isommalla näytöllä varustetun älypuhelimen ja erillisen GPS-sovittimen. Kuitenkin Twigin näyttö on navigaattoriksi tosi pieni. Kenelle tällainen laite oikein on optimoitu? Beenefonin mukaan Twig Discoveryn piti olla juuri kuluttajatuote.

Twigistä ollaan Benefonin mukaan kehittämässä alustaa uusille palveluille, mutta miksi siihen on valittu joku sulautettu Pollex Linux eikä edes saatu tukea ladattaville. Joidenkin tietojen mukaan Java-tuki piti olla, mutta yritin siirtää laitteeseen kolmekin eri midletiä, eikä niitä saanut asennettua.


Verkkoflopit

Vuoden 2006 epäonnistuneeksi mobiiliverkkojen supposed-to-be-hitiks ehdotan pikapuhetta (aka PoC, PTT tai PAT). Siitä on puhuttu vuosia, mutta kännykkävalmistajien ja operaattoreiden mukaan standardin piti olla viimein valmis ja yhteensopivien laitteiden tulla markkinoille.

Alkusyksystä ainakin suomalaisten operaattoreiden johtajat antoivat jo vihiä siitä, ettei itse tuotekaan ehkä ole aivan kunnossa, vaikka tekniikka saataisiinkin toimimaan. Yllätyn suuresti, jos täydellinen hiljaisuus enää päättyy ja pikapuhe heräisi uudelleen henkiin.

DVB-H-kännykkätelevision kaupallisen aloituksen viivästyminen Suomessa sisällön osalta ainakin keväällä 2007, mahdollisesti suureksi osaksi vasta syksylle, sai paljon laajaa näkyvyyttä. Merkittävä uusi tieto oli myös tekniikan kypsymättömyys, kun Italiassa käytettävä DRM-toteutus ei olekaan yhteensopiva Nokia N92:n kanssa.

Vielä muista EU-maista ei ole kantautunut huhuja samanlaisista tekijänoikeuskiistoista kuin Suomessa. Tarkoittaako, etteivä järjestöt siellä haista rahaa? Vai eikö keskusteluissa ole edes päästy vielä alkuun? Nuo selvinnevät ensi vuonna.

Kolmas verkkofloppi voisi olla Skypen Symbian-versio, jonka piti olla tulossa vuonna 2005, vuoden 2006 alussa ja tämän vuoden loppuun mennessä. Vielä se ehtii tullla (ja varmaan tämän kirjoitettua heti tuleekin), mutta siitäkin huolimatta Skypen Symbian-kehitys on ollut kumman vaivalloista. Floppiehdokas onkin siis Skypen kännyköiden valloitus.


Verkkolanseeraukset

Elisa päivitti verkkonsa kerralla HSDPA-aikaan, mihin tärkein kilpailija TeliaSonera ei ole halunnut lähteä vieläkään. Elisan ratkaisu olikin vahvasti etupainotteinen, kun saatavana on ollut lähinnä PC-kortteja Windowsille ja 3G-verkon peittokin on ollut heikko.

Elisalle ”mobiililaajakaistan” ja kokonaan kiinteiden noin 20, 30 ja 40 euron datapakettien lanseeraaminen toi kuitenkin paljon myönteistä julkisuutta ja vahvisti käsitystä, ettei TeliaSonera ole enää se ”edelläkävijäoperaattori”, joka tuo uudet palvelut ja tekniikat mobiilimarkkinoille.

Soneraa voi kuitenkin kiitellä varovaisesti MobiiliTV-sovellluksesta S60-alustalle, jota tarjotaan uudella hinnoittelulla 2€ / päivä tai 10€ / kuukausi. Viimein ei tarvitse yrittää laskea siirtyneitä tavuja.

Tunnisteet: , , , , , , , , , ,

keskiviikko, marraskuu 15, 2006

Työkännykkä vaihtoon

Olen hyväksynyt uuden työkännykän sitten vuoden 2002. Edellinen kännykkäni oli Nokia 6210, jota en tosin käyttänyt päivääkään. Nyt olen neljä vuotta käyttänyt kymmeniä eri laina- ja testilaitteita. Kyllästyminen laitteen jatkuvaan vaihtamiseen ja säätämiseen on iskenyt, joten olen valinnut työsuhdelaitteen, jonka kanssa tulee toimeen pidempään. Valintani on pitkän harkinnan jälkeen Nokia E70.

E70 on pääasiassa ammattikäyttöön hyvä laite avautuvan QWERTY-näppäimistön (ja sen valon!), IMAP-sähköpostin (privamailit), web-selaimen, RSS-feedien tuen, tarkan näytön (352 x 416 piks.), S60 3rd Edition -alustan sekä 3G- ja WLAN-verkkojen tuen ansiosta.

Olen edelleen sitä mieltä, että WLAN:n hyödyntäminen on tehty turhan vaikeaksi, mutta voihan tällä satunnaisesti ladata esimerkiksi laadukkaita podcasteja nopeammin ja edullisemmin kuin Soneran 3G-datalla. Ja WLAN voi joskus pelastaa ulkomailla.

S60:lle on Suomessa laajin palvelu- ja softatarjonta, ja voin käyttää laitetta myös oman softa-arkistomme päivittmiseen. Myös erilaiset mobiili-TV-, SIP- ym. uudet palvelut tarjotaan ensin tälle alustalle. Ja sikäli kun saan työpaikan etäyhteyden kännykkään, E-sarjalaisille voin odottaa tukea.

Ja vaikka miten olisi yrityslaite, kamera pitää olla jo muistiinpanovälineenä. E70:n kamera riittää tähän tarkoitukseen. Tärkeää on myös Bluetooth-dialupin toimivuus kannettavassa, ja uusien PC Suite -versioiden myötä tämä ei ole ollut enää ongelma.

Oikeastaan ihastuin tähän konseptiin ja 6800 Messenger -kategorian aikaan vuosia sitten, mutta S40 oli liian rajoittunut alusta. Erityisesti Java-midlettinä toteutettu sähköpostiohjelma oli kelvottoman hankala ja hidas. S60-versiosta oli huhuja toista vuotta, ja osasin odottaa sellaista (silloin "6830") ennen julkistusta.

Ongelmiakin E70:ssä on. Muistinhallinta tökkii edelleen, ja moniajo jää siksi surkeaksi. Akku voi loppua helpostikin kesken työpäivän, jos sitä ei huomaa jatkuvasti ladata. Näyttötarkkuus tekee sen, että kirjasinkoko on liian pieni monissa toiminnoissa. Luettavuutta voi parantaa vaihtamalla ulkoasuteemaa.

Lisäksi E70 on minusta vähän hassunnäköinen. Olen pitänyt sitä jopa ajoittain rumana. Tämä on tietty painotuskysymys, minulle ominaisuudet ovat aina olleet ulkonäköä tärkeämmät. Kenties tuota QWERTY-näppäinkantta voisi silti hioa seuraajaan vähemmän silmiinpistäväksi.

Jos en olisi suomalaisessa yrityksessä töissä, valintani voisi olla myös HTC MTeoR tai Samsung SGH-i320. HTC TyTN on hieno, mutta minulle liian iso ainoaksi laitteeksi. Enkä vielä luota PocketPC:hen puhelimen alustana. Työn puolesta aion jatkaa tietysti Suomessa saatavien merkkien seuraamista.

Kommareihin natsani eivät riitä, enkä toisaalta sellaista enää haluaisikaan. 9300:n, 9500:n ja viimeisimpänä 9300i:n valmistuksen loppuminen on tainnut jo varmistua. Aikanaan E80 / E90 (tjsp) seuraavat, mutta niistä ei vielä paljoa tiedetä. Series 80 tippuu pois, se lienee varmaa.

Mikä on ollut viimeisin valintanne ja miksi? Saa myös kertoa, jos laite meni omaan tai Jonkun Muun (TM) piikkiin.

Lopuksi puffaan sen verran omaa duunia, että Tietokone-lehden marraskuun numerossa (TK 13/2006, 7 €) on s. 48 alkaen asiaa yrityskännyköiden etä- ja laitehallinnasta. Palautetta saa lähettää.

Tunnisteet: , ,

maanantai, lokakuu 09, 2006

HSDPA leviää kivasti

Operaattorit ja verkkotoimittajat, erityisesti Ericsson ja Nokia (Siemens) Networks, ovat vakuutelleet HSDPA-päivitysten helppoutta ja taloudellisuutta. GSM Associationin tuoreiden lukujen perusteella vaikuttaa siltä, että väitteissä on myös perää.

Vaikka kaupalliset HSDPA-lanseeraukset ovat alkaneet varsinaisesti vasta tänä vuonna, GSA:n mukaan HSDPA-verkkoja on käytössä jo 39 maassa ja noin puolessa maailman 123 WCDMA-verkoista. Järjestön mukaan 121 verkkoa 55 maassa on sitouduttu siirtämään HSDPA-aikaan.

Minulle vielä yllättävämpi luku on julkistettujen HSDPA-päätelaitteiden määrä, 58 laitemallia 18 valmistajalta. Tätä ei ole helppoa uskoa Suomessa, kun HTC TyTN taitaa olla toistaiseksi ainoa päätelaite täällä datakorttien lisäksi.

Alkuvaiheessa suurin osa päätelaitteista ja verkoista tukee enintään 1,8 megabittiä sekunnissa (sisäänpäin), tai vähemmänkin. Jotkut hehkuttavat kuitenkin jo 3,6 megabittiä sekunnissa. En ole päässyt tarkistamaan lupauksia käytännössä vielä.

Tekniikkaakin kiinnostavampaa on minusta se, että monissa maissa operaattorit (kuten Suomessa Elisa/Saunalahti) ovat HSDPA-lanseerauksen myötä tuoneet ainakin optioksi samanlaiseen hinnoittelun kuin kiinteän verkon maailmassa, eli kiinteä kuukausimaksu nopeusluokan mukaan.

Kun HSDPA-tuki on tulossa osaksi seuraavaa Intel Centrinoa, tulee myös kannettavien langattomista nettiyhteyksistä houkuttelevampia lähivuosina. Minä ainakaan en ole jaksanut koskaan raahata PC-datakortteja mukanani.

Vaan mikä on se hintataso operaattorilta, jolla "langaton laajakaista" lähtee tosissaan leviämään? Onko Elisan 40 €/kk ja enintään 1 Mbit/s nopeudesta realistinen hinta, ja kuinka laaja peittoalueen pitäisi olla? Tai kuinka paljon roaming-hinnoittelun älyttömyys vähentää kysyntää Euroopassa? Ei tässä kai vielä aivan kuluttajatuotteesta puhuta.

* * *

Lopuksi: Kuinka moni muuten muistaa ajan, jolloin Sonera oli Suomessa "edelläkävijä" verkkojen päivityksissä ja uusissa palveluissa? Siitä on jo melkoisesti aikaa.

Tunnisteet: , ,