Älypuhelimet nopeusjärjestykseen

Futuremark julkisti tällä viikolla kiinnostavan uuden softan, joka lupaa älypuhelinten suorituskykytestejä useiden alustojen välillä, tässä vaiheessa siis Linuxille, Symbianille ja Windows Mobilelle. Futuremarkin mukaan tämä uusi SPMark antaa nimenomaan vertailukelpoisia tuloksia alustojen välillä.

Softalla on siis määrä saada kokonaisarvio laitteen ja ohjelmiston suorituskyvystä. Jos rauta on sama, ohjelman pitäisi kertoa ohjelmiston tehonkulutuksesta. Futuremarkista kerrottiin, että näistä tiedoista ollaan kiinnostuneita niin kuluttajia kuin alan yrityksiä varten.

Monen alustan benchmark-työkalu voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kännykkävalmistaja voisi testata eri käyttöjärjestelmien ja laitteistojen suorituskykyä.

Toistaiseksi kuluttajan kannalta kiinnostavin mobiili benchmark-ohjelma on JBenchmark eri versioineen. Se toimii Java-pohjaisena useimmissa mobiililaitteissa, ja käyttäjien saamista mittaustuloksista on rakentunut mittava tietokanta nettiin.

Tietotekniikkamedioilla tällaine työkalu voisi tarjota mahdollisuuden saada riippumatonta tietoa eri alustojen ja suorittimien suorituskyvystä. PC-puolella on ollut itsestäänselvää, että jonkinalainen tehokäppyrä – enemmän tai vähemmän yleistettävissä oleva, mutta jotain kuitenkin – julkaistaan testien yhteydessä.

Uskon ja toivon, että kuluttajapuolella Futuremark menee tällaisen web-palvelun suuntaan. Se on oiva tapa saada kuluttajat ja yritykset kiinnostumaan suorituskykyeroista.

Nythän mobiili-Linux on vasta marginaali-ilmiö, ja 10–20 eri alustaversion tukeminen on liki mahdotonta. Voisi kuvitella, että ala keskittyy siten, etä pari parhaaksi kehittynyttä Linux-variaatiota menestyy. Linux-kännykkäalustojen sirpaloitumisesta keskusteltiin huhtikuun MobileMondayssa Helsingissä.

Ei tullut WOW-efektejä Barcelonasta

Pitkästä aikaa Suomesta käsin seurattuna Barcelonan kännykkämessut eivät tarjonneet elämyksiä. Olivatko tuotejulkistukset oikeasti vähän tylsiä, oliko odotukset ladattu erityisen korkealle vai onko ongelma vain se, etten täältä käsin tietenkään aisti fiilistä?

En osaa sanoa, mutta seurattuani tänään useammatkin kännykkäfirmojen webcastit ja luettuani monta kymmentä tiedotetta, ei oikein mikään erityisesti iskenyt. Nokian uudet S60-julkistukset olivat niin odotettuja, erityisesti ennakkoon vuotanut N96, etteivät jaksaneet sävähdyttää.

Tosin N96:ssa ilahdutti erityisesti se yksityiskohta, että laitteen saa pöytäjalustaa vasten niin, että tv-ohjelmien ja videoiden katselu onnistuu pitämättä laitetta kädesä. Nokia selvästi kuuntelee palautetta.

Melkein tärkeimmältä tuntui Beta Labsissa julkaistu Nokia Maps 2.0. On kiinnostavaa päästä kokeilemaan, miten pitkälle jalankulkijan navigointia on tässä jo mukana.

Nokialta olisi kai toivottu konkreettisempia uutisia internet-palveluiden aikatauluista. Ovi-portaalin kerrottiin avautuvan Q2 2008:lla ja 10 uutta maata (kuten Suomi) saa Music Storen vuoden puoliväliin mennessä.

Myöskään S60 Touch UI -laitetta ei tullut, vaikka sellaista moni odotti näkevänsä. Nokian johto sanoi selvästi, että koketusnäytön tuki halutaan tuoda kunnolla S60-alustaan, eikä sooloilla yhden laitteen kanssa.

Sony Ericssonin uudet Cybershot- ja Walkman-mallit eivät liiemmin tarjonneet yllätyksiä, vaikka uudistuksia on tehty. Uudet G700 ja G900 tekevät UIQ:sta "yhden käden" käyttöliittymän, mutta aivan hetkessä en käyttöliittymää ja valikkorakennetta tajunnut.

Sen sijaan Xperia X1 herätti tosissaan mielenkiintoa, mutta sitä ei ollut muista malleista poiketen vielä tänään median kokeiltavissa Helsingissä. Kiinnostukseni perustuu muiden kokeiluihin.

Samsung julkisti kahdeksan mallia, älypuhelimia ja tyylikkäitä peruspuhelimia. Niiden suhteen odotan, että pääsen kokeilemaan omissa käsissä.

Google Androidista näin juttua vasta Gizmodossa, ja se oli odotusteni mukaisesti hyvin raakileisena alustana esillä.

Kiinnostavaa oli se, että uusia Symbian- ja Windows Mobile -julkistuksia tuli toistakymmentä ainakin viideltä eri valmistajalta.

Saitteko jostain päivän julkistuksista erityisesti kicksejä?

Nokia ja Windows Mobile -kohu

Perjantain "myrsky vesilasissa" mobiilimaailmassa syntyi australialaisen iTWiren jutusta siitä, että Microsoft ja Nokia neuvottelisivat Windows Mobilen tuomisesta Nokian älypuhelimiin. Asiaa veivattiin suomalaisissa ja ulkomaisissa medioissa.

Itse en pitänyt juttua erityisen uskottavana ja lähdettä kovin tärkeänä, joten tein aiheesta vain yhden uutisen. Moni muu otti jutusta enemmän irti ja teki useita juttuja. Vilkkaimmin keskustelua syntyi Digitodayssa. Aihe nostatti tunteita, ja keskusteluissa tilitettiin kaikkea mahdollista Windows XP:n tietoturvasta alkaen.

Nokian viestinnästä vastattiin odotetusti, että kyseessä on väärinkäsitys. Monenlaista yhteistyötä tehdään Microsoftin kanssa, esimerkiksi Activesyncin,Windows Median DRM:n ja Windows Live -palveluiden saralla, mutta käyttöjärjestelmää ei olla vaihtamassa pois Symbianista / S60:sta.

Vaan kertoisiko Nokia, vaikka neuvotteluita oikeasti käytäisiin, jos ne ovat alkuvaiheessa? Tai miksi Nokia neuvottelisi sellaisesta? Jotkut ovat arvioineet, että se helpottaisi etenemistä USA:ssa ja yrityksissä.

Vuosi sitten spekuloitiin, että Palm voisi olla kaupan ja Nokia halukas ostaja. Windows Mobile tuli puheeksi siinä yhteydessä.

"En asennoituisi nuivasti tällaiseen rinnakkaisbrändiin. jolla on erittäin vahva asema USA:ssa. Palmin brändi voisi sopia Nokialle hyvin. Toinen asia, mikä tässä on mielestäni väistämättä edessä on, että yrityspuhelimissa Nokia joutuu jossain vaiheessa nielemään ylpeytensä ja tuomaan Windows Mobile -pohjaisia laitteita", sanoi Carnegien analyytikko Lauri Rosendahl haastattelussani silloin.

Toisaalta Nokia on tuonut monet Windows Mobilen entiset kilpailuedut S60-alustaan, kuten kirjoitin syksyllä työblogissa. Mail for Exchange (Activesync), Windows Median DRM:n tuki ja Windows Live Messenger eivät ole aivan yhtä hyvin integroituja kuin Windows Mobilen sovellukset, mutta ero jää Microsoftin kannalta aika pieneksi.

Siihen Nokia tuskin lähtee, että älypuhelimissa tai ns. multimediatietokoneissa olisi Linuxia, Symbiania ja Windows Mobilea hajanaisesti. Motorola on osoittanut, ettei se tie ole kestävä.

En osaa sanoa, kumpi on kehityksessä pidemmällä. Windows Mobile on tietokone, johon on liimattu puhelin. Symbian edustaa puhelinta, johon on ympätty tietokoneen toimintoja. Molemmissa on ongelmansa.

Molemmissa ongelmana ovat vielä käytön vaikeus sekä kuvakkeiden, valikoiden ja nippeleiden määrä ja monimutkaisuus. Seuraava käyttöliittymien sukupolvi voi ratkaista paljon, jos kehitystä tapahtuu.

Nokia Intellisync Lotuspheressä

Käsitykseni on pitkään ollut se, että Microsoft Exchange tarjoaa paremman tuen kalentereiden, yhteystietojen ja sähköpostien viemiseksi älypuhelimiin ja kämmenkoneisiin kuin Lotus Domino. IBM Lotuspheressä selvisi, että Microsoft on ainakin osannut markkinoida asiat paremmin.

En tietenkään ole päässyt kokeilemaan asioita vielä käytännössä. IBM:n Lotus Softwaren johtajat kuitenkin vakuuttivat, että mobiilisynkronoinnin tuki on tarjolla niin Blackberry- kuin Windows Mobile -laitteille. Symbian-tuki sen sijaan näyttää jäävän kolmansien osapuolten varaan.

Mobiililaitteiden palveluita esittelikin tapahtumassa toistakymmentä yritystä, yhtenä niistä Nokia. Intellisync Mobile Suite ja Device Management olivat esillä näkyvällä paikalla.

Kuten jo kommentoin työblogissa, Lotus Softwaren johtaja Michael Rhodin kiisti väitteet siitä, että IBM olisi Microsoftia jäljessä tällä alueella. Hän väitti, että Microsoft vain hypettää enemmän. Näkökulma on tietysti erilainen amerikkalaisella kuin eurooppalaisella.

IBM:lle tärkeintä näyttää olevan panostaa yhteistyöhön RIM:n Blackberry- ja Windows Mobile -laitteiden kanssa, kun taas ainakin eurooppalaiset median edustajat kyselevät Symbian-tuen perään. Tosin IBM tiedotti jonkinlaisesta tietopaketista mobiililaitteiden tuesta, mutta tämän konkreettinen merkitys ei selvinnyt.

Tämän tarkemmin tilanne ei vielä selvinnyt, koska en ole kokeillut laittaa pystyyn ainuttakaan Lotus Domino -palvelinta koskaan. Rohkenen kuitenkin arvata, että IBM julkaisee Exchangen Activesync-protokollan kaltaisen rajapinnan mobiililaitteiden helppoon synkronointiin.

Nokian Intellisync Mobile Suite vaikutti aivan samalta kuin jos taustalla olisi Exchange, eli kalenterit, yhteystiedot, sähköpostit ja muut palvelut samassa valikossa.

Ohjelmaa esitelleen Nokian edustajan mukaan ohjelmisto myös tukee sitä, että taustalla voi olla sekä Exchange- että Lotus Domino -palvelin.

Yllätyin kuitenkin siitä, miten vähän Nokia tapahtumassa näkyi. Yli 7000 it-asiantuntijalle ja -päällikölle sekä sovelluskehittäjille olisi ollut tilaisuus kertoa mobiilituen saamisesta Dominoon. Sen sijaan Nokialla oli vain mutama esittelijä ständillä. Sen tason edustajaa ei ollut, joka olisi voinut antaa edes haastattelun.

IBM:n mukaan Lotus-käyttäjiä on maailmassa noin 140 miljoonaa, joten olisihan siinä mahdollisuuksia tuoda esille mahdollisuuksia ja samalla vahvistaa brändiä ammattilaisten keskuudessa USA:ssa.

Mobiili- ja web-ohjelmointia Tampereella

TTY järjestää ensi viikon tiistaina (27. marraskuuta) kiinnostavalta kuuostavan seminaarin mobiili- ja web-ohjelmoinnista. Voi kunpa kalenterini ei olisi jo nyt tuplasti buukattu ...

Ohjelmasta päätellen luvassa on asiaa Flashistä, Web 2.0 -sovelluksista mobiililaiteissa, videosta, Javasta (Sunin näkökulmasta) ja ilmeiseti myös Sulakkeen Habbo Hotelin mobiiliaikeista.

Joka tapauksessa, sinne siis ne, joita ohjelmointi kiinnostaa ja Tampere on saavutettavissa.

.NET CF -sovelluksia S60-alustalle

Red Five Labs on saanut viimein beta-julkaisuna jakoon.NET CF -tuen S60 3rd Edition -alustalle. Toimiessaann ja toteutuessaa se voi merkittävästi parantaa S60:n sovellustukea, sillä .NET-arkkitehtuurin ja Microsoft Visual Studion hallitsevia kehittäjiä on rutkasti enemmän kuin Symbian C++ -osaajia.

Tokihan myös Nokiassa on tehty töitä S60-kehityksen helpottamiseksi.

En ole vielä päässyt kokeilemaan onko tuosta johonkin, mutta kommentoikaa kokemuksianne.

Kommentteja Google-liittoumasta

Mitä pitäisi ajatella Google Androidista, hakukone- ja internet-yhtiön uudesta kännykkäalustasta? En ole vielä aivan hahmottanut asiaa kokonaisuudessaan. Jos et ole lukenut kaikkia uutisia, etkä jaksa penkoa niitä läpi, Gizmodo tiivisti tärkeimmät seikat hyvin.

Hyvää lienee se, ettei kännyköiden käyttöjärjestelmiin ja ohjelmistoihin näytä syntyvän yhden valmistajan määrävää markkina-asemaa, kuten on käynyt PC-työasemissa. Ja onhan Symbianin ja S60:n osuus jo älypuhelimissa jo lähes määräävä.

Yksi looginen tapa katsoa asiaa on se, ketkä ovat mukana ja eivät ole. Mukana ovat laitevalmistajista HTC, LG, Motorola ja Samsung, mutta mukana eivät ole vielä ainakaan Nokia ja Sony Ericsson. Nokiasta kommentoitiin Reutersille, ettei mukaan lähtemistä pidettäisi mahdottomana.

Androidin kerrotaan perustuvan Linuxiin ja Apache v2 -lisenssiin. Näyttää siltä, että Symbian ja Windows Mobile saavat Linuxista konkreettisen haastajan, jos Googlen alustaan perustuvia tuotteita tosiaan tulee jo ensi vuonna.

Miten markkinaosuudet kehittyvät? Yhden arvion (vai pitäisikö sanoa "arvauksen") esittivät IDC:n analyytikot New York Timesille (ks. taulukko vasemmalla).

Olennaista on huomata, että liittoumaan mukaan ilmoittautuneilla laitevalmistajilla ei ole ollut tähän asti yhden alustan strategiaa. Esimerkiksi Samsungilla on niin Symbian- (S60) kuin Windows Mobile -malleja. Motorolalla on Symbianin ja Windows Mobilen lisäksi jonkinlaisia sulautettuja Linux-malleja. Tuskin myöskään HTC luopuu hyvistä Windows Mobile -laitteistaan.

Lisäksi mukana käyttöjärjestelmien kisassa ovat ainakin RIM Blackberry ja Apple iPhonen OSX. Mobiilipalveluiden kehittäjillä ja testaajilla riittää ainakin töitä, ja palvelutarjonnan kehityskustannukset eivät taida ainakaan laskea. Tuskin mikään laitevalmistaja tai operaattori pystyy enää keskittymään yhteen alustaan. Saapa nähdä miten kauan Nokian ja Sony Ericssonin Symbian-keskeisyys jatkuu.

Ruutukaappauksia uusista S60-luureista

Asia ei taida koskettaa kovin monia, mutta monille se on sitäkin tärkeämpi. Antony Pranata on jossain vaiheessa, ilmeisesti äskettäin, päivittänyt mainion Screenshot for Symbian -ohjelman toimimaan kunnolla uusien S60 3rd Edition -luurien kanssa. Aika monista on nimittäin jäänyt se kynänäppäin (viralliselta nimeltään Edit-näppäin) pois, joten ruutukaappauksia ei ole saanut helposti tai lainkaan. Päivittäkää siis ohjelma, jos on ollut hankaluuksia.

Otan myös vinkkejä vastaan hyvistä ruutukaappareista Symbianille ja Windows Mobilelle muutenkin. Tärkeää on, että ohjelma vie mahdollisimman vähän muistia, toimii eri näppäinkomennoilla ja ajastusoptioilla ja tukee pakkaamattomia kuvaformaatteja (kuten BMP).

Windows Mobilessa käytän Magic SS:ää (Pocket PC) ja Smart SS:ää (Smartphone).

S60-softien kehitys helpottuu

Tiistaina Nokian teknologiatapahtumassa Oulussa esiteltiin useita alpha- ja beta-vaiheen kehityshankkeita ja pilottiprojekteja, kuten jonkinlaista 3D-maailmaa Nokia N95:ssä, josta teknologiajohtaja Tero Ojanperä ei paljastanut vielä muuta. Pointti oli näyttää, että Second Life -tyyppinen sovellus voisi teknisesti pyöriä mobiililaitteessa.

Alkuun kevyt sivujuonne. Ojanperä kertoi, että julkista Beta Labsia edeltää Nokian sisäinen Alpha Labs, josta lupaavimmat hankkeet etenevät julkiseen testaukseen. Ojanperä sanoi, että tavoite on saada kommentteja ja palautetta aikaisemmassa vaiheessa kuin Nokiassa on ennen ollut tapana. Tällainen avautuminen tekee varmasti hyvää.

Otsikon aiheeseen. Monissa esitellyissä demoissa mielenkiintoni herätti se, että niitä demottiin Open C:llä, Pythonilla tai S60:n Web Run-Time -laajennuksilla toteutettuna.

Yksinkertaisessa demossa S60-sovellus syntyi CSS:ää, JavaScriptiä ja HTML:ää käyttäen, ja sovellus sai oman kuvakkeensa S60-päävalikosta. Hehkutin näitä widgetejä uutisessa taannoin, mutta eihän sitä oikeasti usko ennen kuin näkee. Se ei vielä aivan selvinnyt, mitä kaikkea noilla widgeteillä pääsee S60:ssä tekemään.

Luulen kuitenkin, että näistä widgeteistä tulee kova juttu, koska S60-sovellusten tekemisen kynnys laskee hyvin alhaiseksi. Aivan heti tämä ei tietenkään tapahdu, koska tuki tulee S60:een 3rd Edition FP2:n (S60 3.2) myötä, ja menee pitkälle ensi tai seuraavaan vuoteen, että noita laitteita on laajasti markkinoilla.

Kotiautomaation ja kotikoneiden etäohjauksen S60-sovelluksessa oli käytetty Open C:tä, ja sovelluksella oltiin yhteydessä OpenWrt:llä toteutettuun kodinohjauksen reitittimeen.

Useammatkin Nokian insinöörit kehuivat, että Open C:llä softaa syntyy S60:lle helpommin kuin natiivisti C++:lla. Silti sovelluksella päästään kuulemma käsiksi kamera-, kalenteri-, puhelu-, yhteystieto- ja viestitoimintoihin.

Tilaisuudessa demottiin myös Mobile Web Serveriä. Ensimmäisellä kokeilulla en aivan vakuuttunut idean järkiperäisyydestä, mutta Oulussa esiteltiin pari käyttömahdollisuutta.

Esimerkiksi toimittaja voisi jakaa kuvagalleriansa kollegoilleen, ja laitteen muistista voisi etänä hakea juttuihin sopivat kuvat. Tai vastaavasti perheenjäsenet voisivat jakaa kalenterinsa läheistensä kesken. Ohjelmasta on ilmestynyt uusi versio, ja kommenttini perustuivat siihen ensimmäiseen julkiseen betaan.

Mobile Web Serverissäkin kiinnostavaa on Python-sovellusten tuki. Nokia toivookin nyt, että kolmannet osapuolet keksivät alustalle hyviä käyttökohteita.

Lisäksi Red Five Labs on lupaillut .NET CF 1.x -sovellusten tukea S60:lle, mutta vielä ladattavaa betaa ei ole saatu julki. Sen oli käsittääkseni määrä tulla saataville toissaviikolla Lontoon Smartphone Show -messujen aikaan.

Nörtit pettyivät E90:een

Käytätkö esimerkiksi ohjelmia Emacs, Irssi, Pine ja Putty? Siinä tapauksessa voi kiinnostaa havainto, ettei E90:ssä ole enää Esc-näppäintä.

E90:n skandinäppäimistö 9500:n vastaavan rinnalla.

Aika monet Unix-ohjelmat perustuvat Ctrl-Alt-näppäinyhdistelmiin tai Escape-näppäimeen. Sen verran minäkin kokeilin, että Putty for Symbian OS asentuu E90:een, mutta screenien ja muiden toimintojen hallitseminen Irssissä ja Pinessä on aika hankalaa. Tosin Puttyssä pystyy joitain näppäinyhdistelmiä (kuten Ctrl-A-D) lähettämään erityisten pikakomentojen kautta.

Toivottavasti Puttyä kehittävä Petteri Kangaslampi keksii tilanteeseen jonkun elegantin ratkaisun. Kenties jotain E90:n muista näppäimistä voisi käyttää Esc:n korvikkeena?

Microsoft-Nokia-asetelma ei enää pelota

Elisa, tytäryhtiö Saunalahti ja TeliaSonera tarjoavat nyt kaikki Windows Mobile -laitteita Suomessa.

Ensin aloitti Saunalahti, joka ei edes tiedottanut tarjoavansa HTC TyTN:iä. Äskettäin seurasi Sonera, joka lisäsi HP:n, HTC:n ja Samsungin Windows Mobile -laitteet valikoimiinsa. Maailma ei kaatunutkaan.

Tänään Elisa sitten rohkaistui ja uskalsi oikein tiedottaa asiasta. Kyse ei heidän mukaansa ole mitenkään periaatteellisesta liikkeestä, vaan yritysasiakkaiden kysyntään vastaamisesta. Vain Elisan lanseeraus oli laajasti uutisissa, koska aiemmista ei tullut lehdistötiedotetta.

Suomi on maailman mittakaavassa pieni markkina, joten olisi ihme, jos Windows Mobile -laitteiden tuleminen täällä operaattoreiden valikoimiin hetkauttaisi Nokiaa. Silti asia on ollut operaattoreille vaikea, kenties henkilösuhteiden vuoksi.

Nyt kun näitä WM-laitteita alkaa paremmin saada, nähdään menevätkö ne kaupaksi Suomessa ja nouseeko markkinaosuus viime syksyn 0,14 prosentista.

Palm Foleo -minikannettava

Palm julkisti äskettäin Foleon, jota yhtiö kutsuu "mobile companioksi". Pieneltä kannettavalta näyttävä laite on tarkoitettu käytettäväksi kännykän kanssa.

Idea on siis sama kuin kännykän käytössä Nokian Internet Tabletien tai perinteisten PDA-laitteiden kanssa. Teknisiä ja speksejä ja muita ominaisuuksia on kommentoitu msmobiles.com:n jutussa.

Foleosta on jo arvioita ainakin msmobiles.com:ssa. Katso myös WSJ:n juttu ja video. Palmin pääjohtaja Ed Colligan perustelee Foleota sillä, että koneella voi lukea sähköpostit sunmuut täysikokoisella näppäimistöllä ja kännykkää isommalla näytöllä, mutta akku kestää silti pidempään kuin varsinaisissa kannettavissa ja kone on "instant on" eli ei buuttaa 30 sekuntia Windows XP:n tai Vistan tapaan. Hinta.-arvioksi sanottiin noin 500 dollaria.

Foleo on testattu yhteensopivaksi Palmin omien Palm OS- ja Windows Mobile -puhelinten kanssa, mutta yhtiön tavoite on tukea myös Symbian-kännyköitä ja myöhemmin periaatteessa mitä tahansa peruskännyköitäkin.

Pahoin pelkään, ettei amerikkalaisyhtiö taaskaan tuo Euroopan markkinoille eri näppäimistöversioita, joten ääkkösversiota lienee turha toivoa. Foleo näytettiin muutenkin julkistettavan alkuun USA:n markkinoille.

Kännykkäpelien kehitys tyssäsi

Minusta näyttää siltä, että kännykkäpelien kehitys on ideointi- ja innovointimielessä tyssännyt. Kokeilen jotain uutta peliä suunnilleen kerran kuukaudessa, mutta harva jaksaa innostaa paria kertaa pidempään. Mitään uutta ei tunnu keksittävän, vaan pelejä myydään edelleen suureksi osaksi tunnetun elokuvan tai muun vastaavan lisenssibrändillä.

Itse asiassa tämän hetken suosikkipelini on niinkin klassikko kuin EA:n julkaisema ja kehittämä Tetris, jonka latasin joskus wap.sonera.fi:stä. Tetris ei kaipaa esittelyjä, mutta miksi se toimii kännykässä? Peli toimii lyhyissä erissä, näppäimiltä ei vaadita mitään erityistä eivätkä näytön koko tai tarkkuus ole ongelma. Tetris on addiktiivinen ja viihdyttävä.

Tetriksestä ei voi antaa kunniaa kännyköille. Tutustuin siihen itse ensimmäisen kerran yläasteikäisenä GameBoyllä joskus 1990-luvun alussa, mutta sitä varhaisempikin toteutus taisi olla.

Tetris saa yrittämään parempaa tulosta kerta toisensa jälkeen. Silti se sopii pikapelailuun.

Erityisesti kännyköille kehitetyistä peleistä vaikutuksen teki aikoinaan RedLynxin Pathway to Glory, mutta sen julkaisusta on jo huiman kauan aikaa. Onko kehitys todella pysähtynyt tähän vai eikö kännykkäpeleistä enää kehdata puhua mitään N-Gagen flopattua?

Pelit-lehti on tosin ajoittain arvostellut kännykkäpelejä, ainakin keväältä 2006 muistan kommentoineeni juttua.

SPMark ja S60 3rd Edition

Ajoin viimein aiemmin mainitsemani SPMarkin Nokia E70:ssä ja N95:ssä. Kiva testi, pyörii paljon hienommin kuin aikoinaan ensimmäisissä S60-laitteissa.

Ilmaisversiossa ei pysty ainakaan lähettämään tuloksia nettiin, jotta niitä voisi tietokannasta vertailla muiden käyttäjien tulosten kanssa. Tulosten vertailu ja ympärillä käytävä keskustelu huomatakseni juuri tekivät 3DMark-ohjelmista suosittuja Windowsilla. Tuollainen yhteisö on onnistuneesti rakennettu myös JBenchmarkin ympärille.

Ihmettelen myös ohjelman tietojen tarkkuutta. System Information -valikko sanoo esimerkiksi N95:stä seuraavaa:

Saman prosessorinopeuden ohjelma antoi myös E70:lle. Muistelin, että molemmissa olisi kuitenkin nopeampi prosessori. Forum Nokian N95-speksit sanovat, että CPU on ARM 11 332 MHz, ja E70-spekseissä sanotaan 220 MHz.

Tulosten vertailusta, siellä aiemman blogimerkinnän perässä oli käyttäjien lähettämiä pisteitä. Lisään sinne myös saamani E70- ja N95-tulokset.

Linux korvaa Symbianin

Otsikon väitettä on esitetty moneen kertaan ja eri yhteyksissä siitä lähtien, kun Nokia Internet Tablet 770 esiteltiin. Seuraaja N800 osoitti, että tuotelinjaa jatketaan.

Voisiko Linux korvata Symbianin kehittyneissä laitteissa ja kuinka nopeasti? Jos tietäisin vastauksen, tekisin aivan muita duuneja.

Sen sijaan Nokian open source -pomo Ari Jaaksi saattaa tietääkin, tai vähintään hänellä on siitä sivistynyt arvaus. Ari kirjoittaa blogissaan siitä, miten mobiili web korvautui oikealla, ja sama on tapahtumassa myös sovelluksissa:

Today, we run Linux, X, Gnome, Flash, and friends on Nokia N800. Our big idea form the start was to run – as closely as possible – a desktop Linux stack. Others will start to do the same and I predict that mobile software will thus eventually die. All we need is software that runs everywhere.

Nokia ei tietenkään voi ääneen sanoa, että Symbianista koskaan luovuttaisiin. Edes sitä ei uskallettu sanoa kuin viime tingassa, että Series 80 dumpataan, ja yhdeksi alustaksi jää S60.

Se Nokiasta on myönnetty, että Linuxista on tulossa mobiilaitteissa tärkeä. Netissä on ollut ainakin Anssi Vanjoen haastattelu Forbesille.

Kauanko menee, että Linux pyörittää myös Nokian älypuhelimia? Heitän lonkalta kolmea vuotta. Sitä ennen tulee Windows Mobile -laitteita USA:n markkinoille.

Itseasennettava Symbian

Nokian S60-blogissa Phil kirjoittaa, että yksi Nokia N95 muuttui epäonnistuneessa softapäivityksessä tiiliskiveksi. Puhelin lähti siis huoltoon Saksaan. Asiakkaalle tämä tarkoittaa kuulemma edelleen parin viikon taukoa laitteesta (jonkun halvan romun saa varalle), mutta Phil löysi sentään pinoista yhden N95:n tilalle.

Pointti on kommentti perässä:

"I have a dream... that someday we can re-install OS on our mobile phones ourselves. " (–Antony Pranata)

Kuinka moni kannattaa ideaa? Minä ainakin pidän ajatuksesta. Ilmeisesti teknisiä esteitä on monia, koska Symbian-kännykkä on tiiviisti integroitu sulautettu järjestelmä.

Toisaalta kauan sitten epäiltiin, ettei itseasennettavia softapäivityksiäkään olisi tulossa, ja niihin on jo taivuttu. Mikä siis estää omat käyttöjärjestelmäasenukset? Minä en tiedä.

Nokian mukaan N95 on "what computers have become". Siihen jatkumoon sopisi, että softan saisi yhtä joustavaksi kuin Windows-PC:n. Yrittäkääpä kuvitella kotikoneiden ruuhkia huolloissa, jos Windowsia ei voisi itse asentaa uudelleen.

S60-softaa ostetaan sittenkin

Olen välillä valitellut, että S60- ja yleensäkin kännykkäsoftan heikon laadun vuoksi en ihmettele, jos ohjelmat eivät käy kaupaksi. Kehittäjät pyytävät jopa 20–50 euroa ohjelmasta, jolla ei ole tehty edes alkeellista toimivuustestausta luvatuilla laitteilla.

Vaan silti, S60-softaa kuuluu käyvän kaupaksi ainakin Nokia Software Marketissa, jos kauppaa pyörittävää Symmetria Softwarea on uskominen.

En uskonut pelkästään heitä, vaan kyselin uutisjuttuun kommentteja myös monilta kehittäjiltä, joista osaa siteerasin uutisessa. Viesti oli, että top-10:n softia myydään jo toista tuhatta kappaletta kuukaudessa.

Onko sitten 500–1000 softan myyntimäärä kuukaudessa tai vaikka 12 000 softalisenssin myyminen vuodessa paljon, jos sen suhteuttaa 100 miljoonan S60-laitteen kantaan? En osaa sanoa. Eivät luvut ainakaan todista, että ohjelmien ostaminen olisi suurten massojen harrastus.

Kyllä tuolla tulovirralla kai muutaman kehittäjän elättää jo. Nokia Software Marketissa kehittäjä saa myyntihinnasta 60 prosenttia. Muissa web-kaupoissa osuus vaihtelee. 60/40 tai 50/50 taitavat olla yleisimmät. Yksi kehittäjä valitteli, että jotkut operaattorit saattavat ottaa kaupoissaan suurimman osan eli 70/30.

Edelleen tosin pitää paikkansa, että ilmaiseksi saattaa saada paremmin toimivan ohjelman kuin maksamalla 20 euroa. Näin on ollut tähän asti ainakin ruutukaappareissa, tiedostojen hallinnassa ja S60:n automaattisessa näppäinlukituksessa. Tämä nakertaa ainakin minun uskoa mobiilisoftabisnekseen.

Sony Ericsson P1i -vaikutelmia

Sony Ericsson P800 teki aikoinaan vaikutuksen. SE onnistui yhdistämään puhelimen ja PDA:n toiminnot houkuttelevassa koossa. Laite tuntui myös silloisia S60-malleja tehokkaammilta.

Sen jälkeen seurasi P900i, joka oli pieni päivitys. Lopulta tuli P990i, joka tuntui edelleen liian pieneltä päivitykseltä. Laitteeseen saatiin UMTS ja WLAN, mutta aika myöhään ja isossa koossa.

Pahoin pelkään, ettei myöskään tällä viikolla julkistettu P1i tulee enää ajoissa. SE on ottanut opiksi P900:stä. Laite on huomattavasti ohuempi, pienempi ja nätimpi. Ei se silti kovin pieni ole.

Silti ihmettelen 700 € hinta-arviota Suomeen ilman HSDPA-tukea tai muita isoja uudistuksia. Ilmeisesti pienempi valmistaja ei pysty painamaan älypuhelimen hintaa yhtä alas kuin suurempien volyymien Nokia.

Ääkkösiä ei ole, koska SE suosii kansainvälistä mallia kustannussyistä. Se on ymmärrettävää, mutta kirjoitustuntumassa ä:n hakeminen a:n alta tai ö:n hakeminen o:n alta ei ole sama asia kuin oma näppäin.

Olen myös vähän huolissani UIQ:n kehityksestä. Keskiviikkona onnistuin avamaan pikaisesti näprätessä web-selaimen, mutta en onnistunut palaamaan päävalikkoon. Mitään siihen viittaavaa toimintoa en löytänyt. Kenties olen liiaksi tottunut S60:een ja Windows Mobileen, kun niiden kanssa uusikin laite avautuu välittömästi.

Älkää uskoko vain minua. Netistä näyttää löytyvän monia P1i:n previkoita.

Toivon, että pääsen P1i:een sisälle, kunhan saan sen kunnolla kokeiluun. Kosketusnäytössä on etunsa, ja olen ymmärtänyt, että vankka joukko P8xx- ja P9xx-käyttäjiä harkitsee siiirtymistä uuteen malliin.

Futuremarkilta Symbian v9 -benchmark

Tällaisen tiedotteen huomasin juuri, Futuremark on julkaissut uuden mittausohjelman Symbian v9 -laitteille. Aiempi SPMark04 toimi Symbian 6.x-, 7.x- ja 8.x-laitteissa.

En ehdi heti testailla, kohta pitää olla jo keikalla. Muutenkaan en ole vielä aivan keksinyt, missä ja miten näitä tuloksia voisi hyödyntää siten, että se kertoisi todellisista suorituskykyeroista ja mittausaineistoa kertyisi riittävän kattavasti. Viimeksi aiheesta ainakin marraskuussa 2004.

Soneran mobiili-Mese

Sonera julkisti tänään Java-sovelluksena toteutetun MSN/Live Messengerin, jota tarjotaan kiinteällä 5,90 euron kuukausimaksulla monille keskihintaisille kännykkämalleille. Alkuun tuetut laitteet ovat Nokia 6230i, 6233, 6280, 6111, 6131, 5300 sekä Sony Ericsson K610i K750i ja W810i.

Ratkaisu on aika erilainen kuin tyypillinen malli julkistaa ensin S60-sovellus, joka sitten ajan mittaan laajenee halvempiin malleihin ja ehkä ilmestyy Java-sovelluksenakin.

Sonera valitsi nämä laitteet, koska niiden arvioidaan (ja jossain määrin myös varmasti tiedetään?) olevan nuorison suosiossa, ja juuri nuorten uskotaan kiinnostuvan mobiili-Mesestä. Tässä nuori tarkoittaa ymmärtääkseni reilusti alaikäisiä.

Hinnasta on syntynyt uutiskeskusteluissa jupinaa. Tämä hinta tosin sisältää dataliikenteen kotimaassa, joten arviointi on vaikeaa. Jos käyttäjällä on ennestään kiinteä datapaketti, diili ei ole houkutteleva. Käsitykseni kuitenkin on, ettei nuorilla tuollaisia isoja tai kokonaan kiinteitä datapaketteja vielä liiemmin ole.

Soneran mukaan pikaviestit tulevat perille, vaikkei Mese-sovellus olisikaan päällä. Ymmärsin, että silloin herätteenä toimii tekstiviesti.

Minulla ei ole yhtään em. tuetuista puhelimista käytössä, joten käyttökokemuksia en pysty heti jakamaan. Ja kun liittymässä kuitenkin on 150 Mt/kk datapaketti, olisi Mesestä turhaa maksaa lisää. Jatkan siis Fringin käyttäjänä.

Nokia goes Windows Mobile?

Eilen ja tänään on uutisoitu, että Nokia olisi kiinnostunut ostamaan Palmin. Luin kollegan uutisen ja soitin perään kommentteja varten Carnegielle analyytikko Lauri Rosendahlille. Hän osallistui taannoiseen Tietokone-lehden Nokia-paneelikeskusteluun.

Skuuppia en päässyt tosin tekemään. Huomasin juuri, että aamun Kauppalehdessä (s. 5) oli samaa asiaa jo aiemmin. En voi linkittää juttuun, kun sitä ei näytä saavan ilman tunnusta netistä.

Vaan jos palaa asiaan, mitä tuumaatte Palmin ostamisesta ja tätä kautta jalansijan saamisesta USA:n markkinoille ja Windows Mobile -laitetarjontaan? Viimeksi 3GSM:ssä kysellessä Nokia Es:n tuotehallinnan johtaja Mikko Peltola vastasi, ettei Windows Mobilelle ole ilmennyt kysyntää yritysasiakkailta.

Onko Symbian softakehittäjän painajainen?

Kenneth Falck avautuu blogissaan siitä, mikä Symbianissa mättää. Hän linkittää artikkeliin, josta en tajunnut puoliakaan. Kennu työskentelee SWelcomissa R&D-nörttinä ja on osallistunut moniin mediakonsernin kehityshankkeisiin.

Minä en osaa koodata tai tunne muutenkaan ohjelmistokehitystä, mutta parissa mobiiliprojektissa olen ollut mukana. Molemman jälkeen kaikki projektiin osallistuneet ovat olleet sitä mieltä, ettei ainakaan lehtitalon kannata julkaista palveluitaan Java- tai Symbian-sovelluksena, vaan mieluummin tähdätä selaimella käytettäviin palveluihin. Sovelluksen kehittäminen on liian kallista ja tulevien versioiden hallinta hankalaa.

S60-sovelluksissa pahin hetki on ollut S60 2nd Editionin ja 3rd Editionin välissä, kun sovellukset eivät edes teoriassa pysyneet yhteensopivina. Helpottuuko muutosten hallinta jatkossa? S60 3.0 FP1 ja FP2 ovat jo tulossa, eikä kehitys tietysti voikaan pysähtyä paikoilleen.

Monet ovat väläyttäneet, että Nokian pitäisi ainakin yrityslaitteissa ja USA:n markkinoilla vaihtaa Windows Mobileen. Uskotteko, että niin käy lähivuosina?

Symbian-tilannekatsaus

Tommi vinkkasi S60-softablogissa Symbian-tilannekatsaukseen, jossa kommentoidaan Sony Ericsson UIQ-alustan ostamista.

Kirjoittaja näyttää lähtevän siitä, että älypuhelinten kolme pääalustaa ovat seuraavat:

With the UIQ acquisition, three of the top mobile phone companies now have their own operating system layers -- Nokia with S60, SonyEricsson with UIQ, and Motorola with whatever it's building on top of Linux.

Kirjoittajan näkökulma on hyvin eurooppalainen. USA:ssa Windows Mobile on edelleen isompi tekijä kuin Symbian, ja Motorolalla ja Samsungilla on useitakin WM5-laitteita markkinoilla. Motorola ainakin on viestinyt keskittyvänsä yrityslaitteissa Microsoftin käyttöjärjestelmään.

Lisäksi voisi muistuttaa, että ainakin IDC:n mukaan esimerkiksi HTC:n Windows Mobile -laitteita on myyty tänä vuonna Euroopassa enemmän kuin vaikkapa Sony Ericssonin UIQ-laitteita.

Linuxia taas ei voine nähdä mobiililaitteissa yhtenäiseksi alustaksi, kun tarjolla on vasta eri valmistajien erinäisiä toteutuksia. Toisaalta Linuxista kännyköistä on käyty kiinnostavaa dialogia viimeaikoina.

S60-softien laadusta

Selasin ajankuluksi S60-softia netistä, ja ihmettelin taas kerran sitä, miten pikkutyökaluista ja hätäisesti koodatuista softista yritetään pyytää kaikkea väliltä 5--30 €. Kun monia sitten kokeilee, niitä ei ole edes tastattu yhteensopiviksi luvatuilla laitteilla.

Ymmärrän, että tekijä haluaa korvauksen työstään. Vaan kannattaisiko kuitenkin ensin harjoitella ilmaisohjelmilla, ja pyytää rahaa sitten virityksistä, jotka ovat kaupallisen tasoisia? Tämä sisältää edes perustestauksen luvatuilla yhteensopivilla laitteilla.

Yritin taas etsiä uusia hyviä softia ylläpitämäni S60-arkiston päivittämiseksi, mutta suurin osa ilmaisista ja kaupallisista ohjelmista on kahden S60-testilaitteen perusteella toimimatonta skeidaa tai muuten viimeistelemättömiä, esimerkiksi käyttöliittymän osalta.

Esimerkkinä, kuka nyt maksaa siitä, että kännykän näytölle pistetään valkoinen taustakuva, ja sitä kutsutaan sitten taskulampuksi? Epäilemättä tällekin on jossain toimiva ilmaisvaihtoehto, jos jaksaa etsiä

Ongelma on sekin, että suurin osa nykyisistä Symbian-saiteista on fanipoikien tai kauppiaiden ylläpitämiä, joille ei ole rohkeutta tai halua (kauppojen tapauksessa) jättää laadutonta softaa pois tai ainakaan kritisoida sitä.

Netissä olisi tilausta journalistisen kriittiselle Symbian-softasaitille, joka sanoisi nämä asiat ääneen englanniksi.

S60:lle erävoitto: LG ja Samsung tukevat

Olin alun perin menossa Symbian Smartphone Show -tapahtumaan. Sain esimieheltä hyväksynnänkin päivän keikalle. Se kuitenkin järjestetään Cityn kentän vieressä Lontoossa, minne ei Helsingistä lennetä, eli hankalat yhteydet 5-6 tunnin visiittiä varten.

Tiistaina harmitti, koska tapahtumassa tuli sangen kiinnostavia uutisia. Voisin mainita LG:n ja Samsungin julkistamat uudet S60 3rd Edition Feature Pack 1 -kännykät, jotka Nokia N95:n tapaan tukevat HSDPA-yhteyksiä.

LG JoY muistuttaa ulkoisesti kehuttua "Chocolatea"

Nokialle kyse on pienestä erävoitosta Linuxin kännykkäversioita ja erityisesti Microsoftin Windows Mobilea vastaan.

Tähän asti S60:n lisensoineet laitevalmistajat (Nokiaa lukuun ottamatta, tietysti) ovat ottaneet sitä vaisusti käyttöön, joten jokainen uusi tuotejulkistus on hyvä uutinen. Merkittävää on se, että LG ja Samsung käyttävät suoraan uusinta S60-versiota.

Linux ja Nokian kännykät

En huomannut tätä viime viikolla, mutta tulkoot nyt myöhässä. Tuorein LinuxDevices-uutiskirje vinkkasi ZDnet Asian uutiseen siitä, että Nokian strategiajohtajan Jarkko Sairasen mukaan Linux ei olisi vielä valmis kännyköihin.

ZDnet kirjoittaa, että Sairasen mukaan Linux on vielä liian sirpaloitunut, ja muistinkulutuskin olisi liian korkealla tasolla.

Perustelut ovat sikäli kiinnostavat, että juuri samaan aikaan toisaalla Motorola hehkutti, miten Linux on edullinen alusta juuri keskihintaisiin kännyköihin. Ja onhan Motorola toki jo pidempään kertonut, että jatkossa puolet sen kännyköistä perustuisi Linux-alustaan.

Motorolan edustajat toisaalta sanoivat, että yrityspuolella selkeästi vahvin taas on Windows Mobile. Motorola on edelleen nimellisesti mukana Symbian-liittoumassa, mutta heidän edustajiensa mukaan ainakaan Euroopassa ei Symbiankehitystä tehdä.

Nokian tuotepuoli vannoo vielä ainakin vahvasti Symbianin nimeen.

Skypen Symbian-versiosta

(Päivitetty 28.9.2006 klo 18:02. Löysin Reutersilta ilmaisversion.)

Maksullisessa Hesarissa on tänään kiinnostava Skypen pääjohtajan Niklas Zennströmin haastattelu (€). Zennström myöntää siinä Skypen Symbian-version myöhästyneen ja vakuuttelee sen olevan edelleen tulossa.

Zennström antoi haastattelun Helsingissä ilmeisesti vain HS:lle. Reuters on kreditoinut Hesaria, joten haastattelusta on heillä ilmaisversio.

Minä en itse asiassa edes ollut huomannut, että Zennström olisi luvannut kännykkäversiota vuonna 2004. Vai tarkoitettiinko silloin Windows Mobilen PocketPC- tai SmartPhone-versiota?

Zennström sanoi Hesarille, että kännyköiden käyttöjärjestelmät ja alustat ovat pirstaloituneet, ja suoritintehoa on vähemmän kuin PC-koneissa.

Käsittääkseni Symbian-versio on viivästynyt siksi, että ainakin vielä Symbian v8.x -laitteissa full-duplex-audio oli estetty kolmansien osapuolien sovelluksilta, enkä itse asiassa ole saanut varmuutta, onko rajapinta auki edes uusimmissa S60-laitteissa.

Suorituskyvyn vaatimuksista on kokemusta sen verran, että vielä Intel Xscale 400 MHz -suorittimella varustetut PocketPC:t ovat kovilla Skypen kanssa. S60-laitteiden 220-330 MHz (nykyraamit?) TI ARM -suorittimet eivät ymmärtääkseni ole läheskään yhtä tehokkaita. Toisaalta itse alustoissa voi olla myös eroa.

Henkilökohtaisesti en jaksa hirveästi vouhottaa Skypestä Symbianille. Jotta sitä voisi järkevästi hyödyntää, tarvitaan WLAN-verkko, ja niiden käyttäminen taas on tehty nykyisellään käsipeliä vaativaksi. Ja akku loppuu WLAN-käytössä jo tosi nopeasti.

Sen sijaan kotipuhelimeksi erillinen WLAN-verkossa toimiva Skype-luuri voisi kiinnostaa. Niitähän on julkistettu jo useitakin.

Miksi mobiilisoftaa ei osteta?

(Päivitetty 26.8.2006 klo 21:45. Korjasin muutamat typot.)

Otsikon väite on harkittu kärjistys. Se on kuitenkin etenkin Symbian-kehittäjien keskusteluissa yleinen aihe. Eseries-blogin kirjoitus pisti miettimään asiaa.

Sharewaren ja muiden pikkusoftien kehittäjät ihmettelevät, että vaikka Symbian-laitteita myydään paljon, ohjelmat eivät käy kovin hyvin kaupaksi vieläkään.

Minulla ei ole sen suurempaa viisautta asiasta, mutta muutamia havaintoja olen tehnyt:

• Ohjelmien laatu heittelee. Kännykkäsofta saattaa maksaa 5-20 euroa, mutta ilmaiseksi voi olla tarjolla parempi.
• Usein kaupallisten ja maksullisten ohjelmien laatutestaus on jätetty kokonaan tekemättä. Ohjelma saattaa maksaa 20 euroa, mutta edes perustoiminnot eivät toimi ilmoitetuissa laitteissa.
• Ohjelmien ja pelien käyttöikä on lyhyt. Jos laitetta vaihtaa usein, softat eivät pysy mukana. Useimmat ohjelmat on lukittu IMEI-koodilla.
• Maksutavat ovat rajallisia. Monet ohjelmat saa hankittua vain luottokortilla, joilla maksaminen ei taas ole yleensä nuorille mahdollista. He olisivat alkuvaiheessa muuten otollisin asiakaskunta.
• Operaattoreiden kaupoissa on hyvin rajalliset valikoimat, jotka päivittyvät jopa kuukausien viiveellä uusille laitteille, kuten vaikkapa nyt S60 3rd Editionille tai UIQ 3.x:lle.
• Warettaminen ja kräkkääminen ovat monesti helpompaa kuin ostaminen. Helpompi ostaminen voisi nostaa laittoman hankkimisen kynnystä.
• Moni voisi hyödyntää esimerkiksi Autolockia ja muita hyödyllisiä ohjelmia, mutta tavis ei osaa kuvitellakaan, että kännykkään voisi asentaa tietokoneen tapaan ohjelmia.
• Asentaminen tietokoneen kautta on hankalaa, jos käyttäjä ei hallitse tietotekniikkaa. Asennusapua ei ole helposti saatavana. Kuinka moni esimerkiksi operaattorin kauppa avustaa?

Minä olen ostanut muistaakseni noin 10 ohjelmaa S60:lle ja Windows Mobilelle (Pocket PC:lle). Kaikki ovat tulleet enemmän tai vähemmän työkäyttöön.

Aiemmin ostin esimerkiksi ruutukaapparit, mutta nykyisin nekin saa ilmaiseksi parempina.

En keksi tällä hetkellä montaakaan softaa, josta maksaisin omalla rahalla. Navigaattori ja muutamat pelit ovat edelliset hankintani.