Lisää langattomien viestinten säteilystä

Vuosiin Suomessa oltiin vaiti kännyköiden mahdollisista terveysriskeistä, mutta äskettäin asiaa on käsitelty poikkeuksellisen paljon.

Yle jatkoi tänään aiheesta A-Studio-ohjelmassa. Se on katsottavissa Yle Areenalla, ja kännykkäsäteily on esnimmäinen juttu.

Ohjelmassa haastateltiin tutkimusprofessori Dariusz Leszczynskiä Säteilyturvakeskuksesta (STUK). Siinä todettiin, ettei aihetta ole käsitelty ennen kuin Helsingin Sanomat kirjoitti siitä kesäkuussa. Sehän ei täysin pidä paikkansa, koska minäkin muistan kirjoittaneeni aiheesta useita juttuja, kuten monet STUK:iin liittyvät uutiset, ja on näitä eri tutkimuksia on referoitu useissa medioissa. Kieltämättä käsittely on jäänyt pinnalliseksi.

Illan A-Studio ei tuo asiaan merkittävästi uutta tietoa. Tilannehan on se, että kännykkäsäteilyn aiheuttamat biologiset solumuutokset on todettu useissa mittauksissa, mutta näyttöä terveydellisistä haittavaikutuksista ei ole. Se vaatisi lisätutkimuksia. Toivottavasti rahoitus järjestyy. Ainakin Kuopion yliopistossa ja STUK:ssa on toivottu rahaa jatkotutkimuksiin.

Ohjelmassa tosin Kuopion yliopiston fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen sanoo, että syöpäriskin lisääntyminen olisi jo osoitettu. Hän neuvoo siksi välttämään kännykän antamista lapsille, tai ainakin ohjaamaan käyttämään HF-kuuloketta. Hännisen vastaavia näkemyksiä on kuultu ennenkin. Niille ei annettu tieteellistä tukea illan A-Studiossa. Väitteet jäivät vain roikkumaan tyhjän päälle.

Nokian edustajaa ei A-Studiossa nähty. Oli ehkä liikaa kiireitä, ihmiset ovat lomilla. Ei se silti hyvältä näytä. Avoin ja suora tiedottaminen sekä virheellisten käsitysten oikominen lisäisi luottamusta. Ei Nokiassa ole vetäydytty kokonaan kuoreen asiassa, sillä minä ainakin sain vastauksia kysymyksiin pari kuukautta sitten.

Kiistanalaisia seikkoja on liittynyt siihen, pitäisikö säteilyä mitata vain päästä, vaiko myös muualta kehosta. Ja mitkä ovat sallitut säteilymäärät? Tästä on tulossa uusi IEC:n standardi ymmärtääkseni vielä tänä vuonna, jota laitevalmistajat varmaankin tukevat.

Kännyköiden lisäksi voisi pohtia GSM- ja 3G-tukiasemia. Mikä on niiden vaikutus? Moni asuu tukiaseman alla tai vieressä. Tai entä 2,4 ja 5,0 GHz:n WLAN-verkkojen vaikutus? Tukiasemia ja koneita on melkein joka kodissa ja toimistossa.

Mitä tavallisen ihmisen pitäisi ajatella asiasta? Hän kuulee ristiriitaisia näkemyksiä ilman, että pystyy itse arvioimaan riskejä. Yksi lähestymistapa on vähentää säteilylle altistumista, kunnes tietoa on käytettävissä enemmän ja pidemmältä ajalta.

Monet sanovat, että ainakin lasten kännyköiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Pitkiä puheluita voi vältellä, HF-kuulokkeet käyttöön ja kännykkää ei tarvitse jättää yöksi lähelle nukkuessa.

Muutamia linkkkejä aiheesta:

• Säteilyturvaviranomaisten kannanotto pohjoismaissa
• Säteilyturvaviranomaisen kannanotto Saksassa
  
• STUK ja kännykkäsäteilyn raja-arvoista ja testaukssta Suomessa
• IEC:n uusi standardi sallittaville kehon ja pään säteilyn SAR-arvoille
  
• Tampereen yliopiston tutkijan Mikko Ahosen sivut
• Lääkäri Antti Heikkilän blogi
• Pariisissa suljettu WLAN-verkkoja terveysvaivojen epäilyjen takia (+ videodokumentti)
  
• USA:ssa WLAN-verkkoja syytetty mm. pääkivusta