3G-kytkykauppa saa myös kritiikkiä

Jokseenkin yhtä mieltä Suomessa ollaan siitä, että muiden kuin 2G-puhelinten kytkykaupan salliminen on edistänyt 3G-kännyköiden ja datapakettien menekkiä.

Kaikkia tilanne ei miellytä. DNA:n ja Finnet-leirin edustajat ovat jo aiemmin ilmaisset tyytymättömyytensä, ja tällä viikolla pienehkö 30 000 liittymäasiakkaan haastajaoperaattori GSM Suomi ilmaisi tyytymättömyytensä.

Yrityksen operaattoribisnesten johtaja Jari Isola kirjoitti asiasta HS:n mielipidepalstalla (€) ja lehdistötiedotteessaan. Kiteytin mielestäni pääkohdat uutiseeni.

"Markkinoilla ei ole riittävästi asiakkaita, jotka voisivat operaattoria vaihtaa, vaikka haluaisivatkin. Esimerkiksi GSM Suomelle tulleista liittymätilauksista arviolta puolet tyssää siihen, ettei asiakas voi purkaa edellistä sopimustaan kesken sopimuskauden", kirjoittaa GSM Suomi Oyj:n operaattoriliiketoimintojen johtaja Jari Isola.

Tämän hetken arvioiden mukaan liikenne- ja viestintäministeriö on myöntymässä 3G-kytkykaupan jatkumiseen maaliskuun 2009 jälkeen. Ministeriö yrittää kuitenkin huomioida ehdotuksia kilpailutilanteen tehostamiseksi ja kuluttajansuojan parantamiseksi.

Viestintämarkkinalain muutosesitys on vielä niin sanotusti "lausunnolla" eli ehdotuksia ehtii yhä lähettää.

3G-kytkykaupan jatko ei olekaan itsestäänselvä

3G-verkko-operattorit DNA, Elisa TeliaSonera lähtivät vauhdikkaasti 3G-liittymien ja -puhelinten kytkykauppaan, vaikka vain Elisa / Saunalahti -leiri oli tästä tosissaan innoissaan.

Siksi olinkin jokseenkin ylättynyt tänään luettuani Tietoviikosta, että DNA Finland vastustaakin kytkykaupan jatkamista ja suorastaan toivoo sen lopettamista.

Hankin lisäkommentteja omaan uutiseeni DNA:lta, Elisalta ja TeliaSoneralta. Pikainen puhelukierros selvitti, että operaattoreiden tilanteet ovat hyvin erilaiset. Elisa laskee olevansa selkeästi voittaja ja haalineensa noin puolet kytkyasiakkaista, joten se ajaa status quo'a.

DNA pelkää isompien operaattoreiden sitovan asiakkaat pitkiin sopimuksiin ja Sonera on valmis jatkamaan kytkykauppaa maaliskuun 2009 jälkeen, mutta toivoo sääntelyn keventämistä ja yksinkertaistamista.

Tämän viikon tapahtumien taustalla on liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työryhmän loppuraportti (PDF), jossa kerrotaan 3G-kytkysopimusten ongelmista. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) joutuu kuluttajien ohella pohtimaan viestintämarkkinoiden kehitystä, eli esimerkiksi hintakilpailua ja palvelutarjontaa.

Rehellisesti sanottuna, en osaa nyt yhtään arvata, mikä on tulevaisuuden suunta. Perusteluja on sekä kytkykaupan puolesta että vastaan. Jos pitäisi lonkalta arvata, en usko LVM:n haluavan myöntää kytkykauppaa epäonnistuneeksi, koska se ei olisi ns. viestintäpoliittisesti hyvä juttu.

Suomen "mobiililaajakaistat"

Tällä viikolla saatiin uusia arvioita niin sanotun mobiililaajakaistan käyttäjämääristä Suomessa, kun DNA Finland julkisti Taloustutkimuksella terttämänsä selvityksen tuloksia.

DNA:n selvitysten perusteella Suomessa on tällä hetkellä reilut 200 000 mobiililaajakaistaa, kun määritelmäksi otetaan kiinteähntainen, eli lankaverkkojen hinnoittelumallien mukainen liittymä. Edellisen Viestintäviraston markkinakatsauksen 3/2007 luku oli yli 400 000.

Eroa selittää se, että Viestintäviraston katsauksessa lasketaan mukaan myös ei-kiinteähintaiset, esimerkiksi vaikka 20 tai 100 megatavun datapaketit. Selvitykset eivät muutenkaan ole vertailukelpoisia, koska viraston luvut perustuvat operaattoreiden ilmoittamiin tietoihin kuluttaja- ja yritysliittymistä, DNA:n selvitys taas reilun 1000 vastaajan kyselyyn.

DNA:ssa uskotaan vahvasti kiinteähintaisen mobiilidatan kasvuun. Selvityksessä Viidennes niistä, joilla ei vielä ole tällaista palvelua, ilmoitti harkitsevansa hankintaa. Nyt osuus kaikista vastaajista oli vasta kuutisen prosenttia. DNA laskee siis, että 200–300 tuhatta ihmistä aikoo hankkia liikkuvan laajakaistan tänä vuonna. Silloin käyttäjämäärä nousisi noin puoleen miljoonaan.

Operaattoreilla on markkinointi hallussa, mutta 3G-verkkoihin panostamisessa olisi vielä parantamisen varaa. Pk-seudullakin törmää helposti vielä siihen, että puhelin putoaa 2G-tilaan. Vasteajat ja nopeudet eivät pysty vakaina. Minun kotonani Espoossa saa juuri ja juuri 3G-tilan pysymään päällä, vaikka tämä on suht tiheästi asuttua kerrostaloaluetta.

Kuluttajille markkinoidaan nyt langatonta yhteyttä samoin termin kuin DSL-liittymiä. Rohkenen ennustaa, että tämä aiheuttaa isoja ritoja kuluttajaviranomaisille, kun todellisuus selviää asiakkaille.

Operaattorit tosin yrittävät parantaa 3G-peittoalueitaan. Elisa ja TeliaSonera ovat jo tiedottaneet tavoittelevansa 80–90 prosentin väestöpeittoa, ja DNA kertoo laajentamisaikeistaan ensi viikolla.

DNA:ta voi onnitella onnistuneesta markkinoinnista DNA Mokkulan kanssa. Se on osoittautunut kuluttajille paljon tunnetummaksi kuin mobiililaajakaista, liikkuva laajakaista tai varsinkaan... USB-modeemi. Pelkästään Huawein toimittamaa mallia tuotiin Suomeen tietääkseni viime vuonna yli 100 000.

Minäkin harkitsin tuollaisen USB-palikan ostamista, mutta sainkin sitten yhteyden viimein toimimaan uuden HP:n kannettavan ja Nokian puhelinten kanssa.

Suomi ei olekaan enää 3G-takapajula

Mitä kertoo maasta se, kuinka suuri osa kännykkäkäyttäjistä on 3G-tilaajia? Poliitikoille tämä ainakin on tärkeä mittari.

Keävällä 2006 alkanut 3G-kytkykauppa näyttää osoittautuneen tällä mittarilla menestykseksi. Elisa on jo aiemmin tiedottanut, että 3G-käyttäjiä näyttäisi olevan Suomessa jo miljoona, vuodenvaihteessa 2007–08 laskettuna.

Tuoreeltaan Netsize Guide 2008 -raportti arvioi, että Suomi olisi 960 000 3G-liittymällään 3G-levinneisyydellään maailmassa kuudes. Raportin saa netistä maksutta PDF-muodossa.

Samassa dokumentissa Suomi menestyy heikommin – 15. ja 22. sijoilla – mobiilin sisältöbisneksen houkuttelevuutta arvioitaessa.

On väitetty, että 3G-kytkykännyköitä hankitaan, koska näin saa aiempaa hienomman laitteen vähäisellä tai olemattomalla käteispanostuksella. Se ei vielä takaa, että uudenlaiset hyöty- ja viihdepalvelut olisivat käytössä.

Netsize-raporttiin on kuitenkin kiva linkittää, koska Suomi päihitti sen mukaan Ruotsin.

(via Russell Beattie)

"Mobiililaajakaista" polkee paikoillaan

Olen edelleen Ficoran tilastojen kimpussa. Markkinakatsauksen mukaan mobiililaajakaistaa eli kiinteähintaisia datapaketteja eri nopeusluokilla oli kesäkuun lopussa 355 000, kun niitä maaliskuun lopussa oli 350 000. Tämä sisältää sekä kuluttaja- että yritysliittymät.

Kännykkäliittymiä oli Q2:n lopussa 5 780 000, joten vasta noin 6,1 prosentilla on kiinteähintainen datapaketti. Koska liittymämääräkin kasvoi Q1:een nähden, kiinteiden datapakettien osuus siis ei oikeastaan kasvanut lainkaan. Asiasta oli keskustelua myös Joni Kosken blogissa.

Samaan aikaan dataliikenne kasvaa moninkertaiseksi, eli operaattorit joutuvat investoimaan radioverkkoon ja runkoverkkoihinsa ilman, että lisää rahaa tulee.

Olisikohan tässä syy siihen, ettei TeliaSonera ole lähtenyt DNA:n, Elisan ja Saunalahden tapaan tarjoamaan "mobiililaajakaistaa"? Soneralla on toki Company Data Flat Rate, mutta kuten nimestä voi päätellä, se on hinnoiteltu yrityksille. Esimerkiksi 2 M / 384k -paketti maksaa noin 27 €/kk enemmän kuin Elisan vastaava kuluttajatuote.

Julkisuudessa Sonera perustelee datahinnoitteluaan sillä, että useimmille kuluttajille kiinteähintainen datapaketti ei vielä ole tarpeen, ja aiveloitus esimerkiksi tunnilta tai vuorokaudelta on selkein malli.

Ficoran seuranta kertoo myös, että huhti–kesäkuussa uusista liittymistä 21 prosenttia meni 3G-kytkydiilillä, eli toisin sanoen lähes 80 prosenttia asiakkaista näyttää haluavan kännykän mieluummin käteiskaupalla ilman 12–24 kuukauden sopimusta operaattorin kanssa.

Datapaketteja on vielä harvoilla

Viestintävirasto tiedotti tänään tuoreimmasta markkinakatsauksestaan. Tiedotteen mukaan mobiilidatan kysyntä olisi kasvussa.

Ensin katselin, että 350 000 kiinteähintaista datapakettia tai "mobiililaajakaistaa" olisi huomattava määrä. Ehkä se onkin. Suhteuttaminen palauttaa kuitenkin maanpinnalle.

Tuo luku nimittäin sisältää myös yritysliittymät. 350 000 on noin 6,3 prosenttia eli noin 5 580 000 liittymästä (31.3.2007).

Tämä määrä ei ainakaan suoraan tue käsitystä, että tilanne olisi muuttunut radikaalisti syksystä 2006, jolloin mobiilidataa käytti kerran viikossa vain 10,6 prosenttia kuluttajista tai yrityskäyttäjistä. Nuo arviot ovat COIN-tutkimuksesta, jota kommentoin maaliskuussa ja huhtikuussa.

3G-kännykät ja -kytkyliittymät sen sijaan näyttävät yleistyvän nopeammin kuin datapalveluiden käyttö. Viraston markkinakatsauksen mukaan jo 35 prosenttia tammi–maaliskuussa myydyistä liittymistä myytiin jo 3G-kytkyllä.

Myös MMS-viestien lähettely lisääntyy. Ensimmäisellä neljänneksellä niitä lähetettiin noin 5 634 000, ja vuotta aiemmin noin neljä miljoonaa.

Onko siis looginen johtopäätös se, että 3G-kytkypuhelimia ostetaan muusta syystä kuin datapalveluita varten? 3G-kännyköiden erinomainen akunkesto ja verkkojen luotettavuus kenties?

Saunalahdelta halvempia datapaketteja

Saunalahti on laskenut 3G-/GPRS-datapakettien hintoja, koska tähän asti ne eivät ole oikein käyneet kaupaksi. Uudet hinnat ovat tiedotteessa, mutta otetaan ne nyt tännekin downlink-nopeuksineen:

Mobiililaajakaista 128 kbit/s: 9,95 €/kk
Mobiililaajakaista 512 kbit/s: 14,95 €/kk
Mobiililaajakaista 1 Mbit/s: 19,95 €/kk
Mobiililaajakaista 2 Mbit/s: 29,95 €/kk

Uudet hinnat eivät aiheuta sydämentykytystä, kun aiemmin kuluttajia hemmoteltiin lyhytaikaisella kovemmalla tarjouksella: 2 Mbit/s ja 9,95 €/kk. Kuinka moni teistä tarttui aiempaan tarjoukseen?

On kiinnostavaa nähdä, vaikuttavatko nämä uudet hinnat DNA:n tai TeliaSoneran hintoihin. Elisa näyttää edelleen jatkavan "kahden brändin" tarjontaa Saunalahden kautta.

Soneran hinnastossa datan aikaveloitukset tai Data Teho -lisäpaketit ovat sekavuudessaan omaa luokkaansa. Minä ainakaan en tajua noista yhtään mitään. Lisänä ovat vielä perinteiset megatavupaketit. Miksi pitää olla näin sekavaa?

Nyt firmaliittymässäni on siis 150 Mt/kk paketti, joka ainakin on selkeästi ennustettavissa ja hahmotettavissa.

* * *

Tällä hetkellä en tajua miksi 3G-operaattorille ylipäätään kannattaisi maksaa 1 Mbit/s tai 2 Mbit/s datapaketista, kun useimmiten nopeudet jäävät 384 kilobittiin, tai yhteys putoaa kokonaan (E)GPRS-tilaan.

Kiinteän verkon liittymissä näin surkeaa palveluntasoa ei hyväksyttäisi. Mobiiliverkoissa mitä tahansa saa mainostaa laajakaistaksi. Nykyisillä 3G-verkoilla 1M- ja 2M-paketit aiheuttavat kuluttajille varmasti pettymyksiä, kun todellisuus valkenee.

Kenties operaattorit laskevat, että noita 1M- ja 2M-paketteja ostavat lähinnä yrityskäyttäjät, joilla on läppärissä datakortti. Kiinteä kuukausimaksu on helppo budjetoida, eikä aiheuta yllätyksiä kotimaassa.

Lopuksi pahoittelen negatiivisuuttani, mutta Soneran 3G-verkon ongelmat oikeasti ärsyttävät. Vaan pidetään se keskustelu tuolla aiemmassa jämpässä.

Operaattorikännykät Suomeenkin

Tähän asti Suomessa on myyty kännyköitä laitevalmistajien omilla brändeillä. Elisa julkisti tiistaina tuovansa Suomeen kansainvälisen kumppaninsa brändillä Vodafone 710 -kännykän vähittäiskauppaan ja kytkypakettien tarjontaan.

Tarkoittaako tämä, että operaattoribrändätyt kännykät tulevat Suomeenkin? Yritin kysyä asiaa Elisasta, mutta kovin pitkälle suunnitelmia ei vielä paljastettu.

Vodafone 710 on kiinalaisen Huawein valmistama edullisen pään 3G-kännykkä, jonka suositushinta-arvio on 329 €. Lähteeni lähellä Elisaa arvioivat, että tällä aloitetaan aggressiivista markkinointia 3G-kytkypakettien tarjonnassa.

Edullinen hankintahinta tarkoittaa sitä, että kuukausimaksu voidaan painaa alas, koska peruspaketeissa laite muodostaa tietysti valtaosan kuukausimaksusta. Elisa voisi myös markkinoida 3G-paketin mukana enemmän puhetta ja tekstiviestejä kuin DNA ja Sonera.

Osasin odottaa 3G-halpakännykän julkistusta ennakkoon. Soitin maanantai-iltana klo 17:30 tienoilla Elisan johtaja Matti Vikkulalle. Kyselin, milloin Elisa aikoo tuoda markkinoille tämän edullisen 3G-kännykän ja miten se näkyisi kytkypakettien tarjonnassa.

Vikkula ei tuntunut ilahtuvan kyselyistäni, ja haastattelu päättyi alle 30 sekunnissa. Vähän harmitti, etten onnistunut hyödyntämään Sanomien toimittajakoulun Sawatsky-oppeja! Kävin tosin vasta kahden päivän pikakurssin.

Takaisin aiheeseen. Tiedote tästä Vodafone-kännykästä tuli heti seuraavana aamuna klo 9:30. Oiva sattuma! Itse laite tulee Elisan myymälöihin ja kytkypaketteihin saataville vasta toukokuussa.

Elisa on tänä ja viime vuonna kehunut saaneensa 3G-kytkykaupassa selkeästi yli puolet markkinasta. Arvio perustuu Viestintäviraston markkinakatsaukseen (ks. tuorein) ja 3G-kytkypakettien kokonaismäärään.

DNA on eri arvioiden mukaan voittanut selvästi asiakkaita. Häviäjän rooli jää mitä ilmeisemmin TeliaSoneralle, josta liittymäremontin arvioitiinkin kertovan.

Soneran yllättävä jymyuutinen

TeliaSonera Finland järjesti tänään tiedotustilaisuuden euroviisuhömpästä, kuten karaokesta S40- ja S60-laitteille ja sellaista. Karaokevideot näyttivät hilpeältä, varmasti viihdyttävää nuorisolle ja muillekin kännipäissään.

Vaan iso uutispommi oli koko nykyisen liittymämallin lopettaminen. Useiden nykyisten GSM-liittymien ja 3G-kytkypakettien sijaan Soneralla on jatkossa Suomessa vain yksi liittymä, "Minun Sonera". Siihen saa sitten valita ikään kuin buffet-periaatteella haluamansa palvelut.

Minä tulkitsin uutista siten, että Sonera haluaa houkutella ihmiset ostamaan enemmän palveluita, kun ne pääsee irtokarkkitiskin tapaan valitsemaan yksitellen.

Kauppalehden TV-uutisissa tämä tiivistettiin siten, että Soneran 3G-kytkypaketit eivät ole käyneet oikein kaupaksi, ja siksi erityisesti ne saavat lähteä.

Soneran johtajat eivät oikein vastanneet tiedotustilaisuudessa kysymykseen siitä, miten muutos vaikuttaa asiakkaiden kännykkälaskuun keskimäärin. Tuskin operaattori ajaisi näin mittavaa muutosta, jos odotettavissa on ARPU:n laskeminen. Toisaalta, ei näin isosta uudistuksesta edes heti näe vaikutusta kuluttajille.

Lähteeni Elisalla ja Soneralla sanovat, että DNA voittaa tällä hetkellä molemmilta kännykkäliittymien asiakkaita. Soneran Esa Rautalinko kiisti tuon tiedotustilaisuudessa, ja sanoi Soneran saavan asiakkaita siinä missä heitä vuotaakin.

Enemmän uudesta liittymästä tiedetään keskiviikkona, kun nykyisten kuluttajaliittymien myynti loppuu ja uusi tulee markkinoille. Huomenna Sonera ymmärtääkseni tiedottaa asiasta matkapuhelinliikkeille, joten tiedot varmaankin vuotavat tai ovat jo ehkä vuotaneet foorumeille etukäteen.

Hauskana kuriositeettina tiedotustilaisuudessa Helsingissä oli vain kourallinen toimittajia, soneralaisia taisi olla peräti enemmän. Ilmeisesti kutsun lupaus euroviisuhömpästä ei kiinnostanut. Minä menin paikalle, koska osasin odottaa isompiakin uutisia.

Ks. uutisia Sonerasta tänään Suomessa.

Mobiilidata ei kiinnosta massoja

Viikon kiinnostavin mobiilimarkkinaan liittyvä uutinen (vaikka itse sanonkin) oli TKK:n COIN 2006--2007 -tutkimus, jonka tuloksia on julkisesti nähtävänä netissä. Katsokaa erityisesti PDF-kalvot Mobile Data Adoption in Finland 2005-2006 (Antero Kivi / TKK).

Niistä selviää, että viikoittain 3G-/GPRS-mobiilidataa käytti vasta 10,6 prosenttia kuluttaja- ja yritysliittymien käyttäjistä syyskuussa 2006. Ero vuoteen 2005 oli vain kolmisen prosenttiyksikköä. Toisaalta vuodessa tuli noin 100 000 edes satunnaista mobiilidatan käyttäjää lisää.

Mittauksen keskimääräiset tiedonsiirtomäärät viime vuonna näyttävät yllättävän alhaisilta, 0,29 Mt/viikko kuluttajaliittymillä ja 0,89 Mt yritysliittymillä, eli noin 1,16 ja 3,5 megatavua kuukaudessa. Tiedä sitten paljonko keskiarvo kertoo, jos osalla dataa ei liiku juuri yhtään ja vähemmistöllä vaikka kuinka paljon.

Toisaalta liikenteen kokonaismäärä lähes nelinkertaistui vuoden 2005 34 teratavusta, joten ne jotka mobiilidataa käyttävät, ovat lisänneet käyttöään tuntuvasti. Kenties tässä näkyvät kannettavat PC:t, joissa on integroitu tai PC-korttina asennettu 3G-yhteys?

Kytkykauppa siis uudisti laitekantaa, mutta jostain syystä suuri massa ei ole vielä innostunut dataominaisuuksista. Mahdollisuuksia ovat vaikka sähköpostit, pikaviestit, web-palvelut (kuten joukkoliikenteen aikataulut), mutta jokin taitaa vielä tökkiä. Datan hinta? Laitteiden käytettävyys? Palvelutarjonta?

TKK:n mittauksissa selvisi myös kiinnostavia seikkoja päälaitteista (otosmäärä: neljä miljoonaa mobiililiittymää). Päätelaitteiden ominaisuuksia syyskuussa 2006 / 2005:

• Pakettidata (GPRS): 60% / 51%
• EDGE: 25% / 11%
• WCDMA (UMTS): 8% / 0,5%
• HSDPA: 0,1% / 0%
• WLAN: 2% / 0,7%
• Java: 56% / 46%
• Värinäyttö: ~58% / ~47%
• Kamera: ~31% / ~19%

(Noin 10%:n osalta laitteista ominaisuuksia ei tunnistettu, joten virhemarginaali on leveä.)

Minulle pisti ensimmäiseksi silmään WLAN-päätelaitteiden vähäisyys siihen nähden, miten paljon niistä puhutaan. Java-tuen olisi voinut kuvitella olevan yleisimpikin. Mitä muuta kiinnostavaa voisi huomioida?

3G-päätelaitteiden lisääntyminen lienee suureksi osaksi kytkykaupan ansiosta, mutta kiinnostava kysymys on, milloin uudistunut laitekanta näkyy palveluiden käytössä?

Syksyllä kommentoin vuoden 2005 tuloksia TKK:n LEAD 2004--2005 -tutkimuksen pohjalta. Silloin Nokian markkinaosuudeksi Suomessa arvioitiin aktiivisista liittymistä 87 prosenttia. Myöhemmin sama arvio julkistetaan ymmärtääkseni viime syksyltä.

2 Mbit/s 9,95 €/kk

Saunalahdelta kiinnostava tarjous (kiitos vinkistä Ville Kariselle), kännykkädata 2 Mbit/s asti vain 9,95 €/kk. Tarjous on voimassa tosin vain 31.12.2007 asti (3G-kytkyasiakkaat) tai 12 kuukautta määräaikaisesti (muut liittymät).

Nopeasti lukemalla en havaitse tarjouksessa mitään epäilyttävää koukkua.

Merkitseeköhän tämä pelinavausta mobiilidatan hintakilpailuun? Elisan ja Saunalahden kiinteät (ilman tiedonsiirtorajoituksia) datapaketit ovat olleet melko kalliiita, ottaen huomioon 3G-verkkojen vaatimattoman peiton, mutta DNA ja Sonera eivät ole tohtineet vielä edes paljastaa HSDPA-hintojaan.

Tosin DNA on arvioinut 2 Mbit/s mobiilidatan hinnaksi noin 50 €/kk.

On kiinnostavaa nähdä, millaisilla hinnoilla DNA ja Sonera lähtevät mukaan "mobiililaajakaistaan".

Elisa: 3G-käyttäjiä Suomessa 150 000

Elisan tulosjulkistuksen yksi kiinnostava yksityiskohta on arvio 3G-kytkypakettien menekistä. Tiedotteen mukaan Elisa pitää kytkykayppaa kaivattuna ja onnistuneena uudistuksena. Elisan mukaan "merkittävä osa" uusista liittymistä hankitaan kytkysopimuksella.

Arvioimme, että Suomessa on tällä hetkellä runsaat 150 000 3G-asiakasta. Vuoden loppuun mennessä uskomme määrän olevan 250 000 - 300 000. Tämä oli myös lainsäätäjän selkeä tahto: uudistaa maamme laitekantaa vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimuksia.

Palvelupakettien asiakkaat käyttävät uusia palveluita keskimääräist enemmän. Uudet päätelaitteet mahdollistavat palvelujen monipuolisemman käytön ja monien uusien alvelujen käytön ylipäätään.

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman ja Prisma Researchin tekemän tutkimuksen mukaan 3G-liittymiä oli vuoden 2005 lopussa noin 45 000. Toukokuussa eli kytkykaupan alettua kuukausi aiemmin Elisa arvioi 3G-käyttäjiä olevan noin 100 000.

3G-asiakas ei tietysti aina ole 3G-kytkypaketin asiakas, mutta ilmeisesti kytkykauppa on kuitenkin vauhdittanut menekkiä.

Omassa lähipiirissä olen huomannut, että jopa useimmat uuden kännykän hankinneet ovat päätyneet juuri johonkin 3G-puhelimeen ja kytkypakettiin.

3G-kytkyliittymälaskuri

Sain linkkivinkkinä beta-vaiheessa olevan 3G-kytkylaskurin. Kokeilin sitä nopeasti, ja hintaerot kuukausi- ja vuosikuluissa ovat melkoiset, jos laskurin tulokset pitävät puoliksikaan paikkansa.

Teron 3G-kytky

Puhelin: Nokia N70
Puhelut: 300 min/kk
Viestit: 300 kpl/kk
Videopuhelut: 5 min/kk
MMS: 10 kpl/kk
Data: 86 Mt/kk

Nämä luvut vastaavat suunnilleen kännykkäni käyttöä maaliskuussa, tosin videopuheluita en tietenkään soittanut, koska Sonera ei niitä vielä tarjonnut. Ja tekstiviestejä taidan lähettää paljon vähemmän.

Laskurin tulos

Laskuri palauttaa tiedot hintajärjestyksessä edullisimmasta kalleimpaan, jotka ovat alla vielä korostettuna.

Palvelupaketti	€ / 24kk	€ / 1kk	Aloitusmaksu (€)
Elisa Puhepaketti 400 + Tekstaripaketti 300 + Datapaketti	1486,56	61,94	0
Elisa Puhepaketti 250 + Tekstaripaketti 300 + Datapaketti	1546,56	64,44	0
Saunalahti Totaali 3G + Dataetu 128	1608,8	59,95	170
Elisa Puhepaketti 700 + Tekstaripaketti 300 + Datapaketti	1654,56	68,94	0
Elisa Puhepaketti 70 + Tekstaripaketti 300 + Datapaketti	1767.36	73.64	0
Elisa Puhepaketti 1000 + Tekstaripaketti 300 + Datapaketti	1894,56	78,94	0
Saunalahti SaunaPaketti 3G + Dataetu 128	2140,4	82,1	170
Sonera Parempi Päivä + Data 100	2391,4	86,35	319

Laskuri ei huomio ainakaan eri liittymiin soitettavien puheluiden tai tekstiviestien hintaeroja, mutta muista epätarkkuuksista en ole varma. Tekijöille voi jättää palautetta ainakin Matkapuhelininfon foorumissa.

3G-puhelinten kytkykauppa Suomeen

(Päivitetty 20.5.2005 klo 00.04: miksi vain operaattoreiden pitäisi investoida 3G-palveluihin? Lisäsin mediayhtiöt.)

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) siis tänään tiedotti, että liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen haluaa purkaa matkapuhelinten ja -liittymien kytkykauppakiellon. Tämä koskee kuitenkin vain 3G-liittymiä ja -puhelimia, koska tavoite on ministeriön mukaan edistää Suomen palauttamista mobiilikehityksen kärkeen.

Minulla ei ole asiasta aivan selkeää käsitystä. Ensinnä tulee mieleen, että poliitikkojen sekaantumisella tekniikan kehitykseen ja kuluttajille tuputukseen on ollut tähän asti huonot seuraukset. Ihmisiä ei voi pakottaa käyttämään uusia palveluita tai ostamaan kalliimpia puhelimia osamaksun muodossa.

Toisaalta taas Saunalahti on jo tarjonnut vuokrapuhelimia, joiden yhteen on ainakin lehti- ja TV-mainoksissa paketoitu myös liittymä oheispalveluineen. Jos tätä ei ole haluttu tai voitu kieltää, ei ole oikein jäänyt perusteluja kieltää suoraa kytkykauppaakaan.

Kolmanneksi tulee mieleen, että miksi tämä kytkykauppa nyt rajattiin "3G-puhelimiin", joiden määritelmä on epäselvä. Tarkoittaako se vain WCDMA-verkkojen puhelimia? Entä EGPRS-päätelaitteet, joilla päästään teoriassa lähelle WCDMA:n nykynopeuksia? Tai entä jatkossa CDMA450- tai Flash-OFDM-päätelaitteet (jos/kun 450 MHz -taajuus otetaan hyötykäyttöön), ovatko ne 3G:tä? Tai onko (E)GPRS- ja WLAN-verkkoja tukeva puhelin 3G-puhelin?

Kaiken lisäksi kytkykauppasäädöstä suunnitellaan tässä vaiheessa määräaikaiseksi. Mitä se tarkoittaa kytkyliittymää hankkivalle kuluttajalle tai palveluita kehittävälle operaattorille? En tiedä, mutta epäilen, että moni muukin miettii samaa kysymystä.

* * *

Nähtäväksi jää saadaanko kuluttajia houkuteltua uusien palveluiden käyttöön kytkykaupan avulla. Toinen mahdollinen skenaariohan on se, ettei uusia palveluita raskita käyttää, kun "ilmaisesta puhelimesta" maksetaan jo 15--30 euron kuukausimaksua.

Se ei Suomea nosta mobiilipalveluissa kehityksen kärkeen, että ihmisille saadaan taskuun kalliimpia puhelimia. Olennaista on, käytetäänkö uusia palveluita sekä sijoittavatko mediayhtiöt ja operaattorit rahaa niiden kehittämiseen.

Kytkykauppa tulee, ei tule, tulee ehkä ...

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedottaa tutkivansa 3G-palveluiden ja -puhelimien myynnin edistämistä mahdollisesti sallimalla kytkykaupan näiden osalta, mutta ei nykyisissä 2G-liittymissä ja -puhelimissa. Tämä olisi tulossa syksyn viestintämarkkinalain uudistuksen myötä, josta kirjoitin jo aiemmin.

Kovasti nyt kuulostaa siltä, ettei ministeriö osaa päättää mitä tehdä asiassa. Yhtäältä kytkykaupan pelätään vääristävän kilpailua, mutta toisaalta sen uskotaan piristävän uusien palveluiden kysyntää ja tarjontaa.

Vaarana tässä on luoda niin sekava lainsäädäntö, ettei kukaan enää tiedä mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Esimerkki tästä on Saunalahden puhelinvuokraus, jota viestintävirasto kertoo selvittävänsä ministeriölle, mutta ei ole vielä osannut esittää kantaansa.

Eivätkä laitevalmistajat ja operaattoritkaan ole aivan yhtä mieltä 3G:n määritelmästä. Joillekin se tarkoittaa nimenomaisesti CDMA2000- tai UMTS-/WCDMA-verkkoja ja -päätelaitteita, toisille taas "kolmannen sukukupolven palveluita", kuten vaikkapa uutisvideoiden katselua jo (E)GPRS-puhelimilla.

Suomi on mobiilidatan takapajula

Tänään Ericssonin tiedotustilaisuudessa Helsingissä Suomen Ericssonin toimitujohtaja Kjell Forsén antoi kovan leiman Suomen ja muutenkin Pohjoismaiden matkapuhelinmarkkinoille: täällä ollaan kaukana mobiilidatan kehityksen kärjestä Euroopassa.

Edistyneimmillä operaattoreilla jo 15--20% liikevaihdosta tulee dataliikenteestä. Kjell Forsén arvioi, ettei puhe- ja tekstiviestiliikenteessä enää edes näjdä kasvua.

Kjell Forsén tosin lisäsi, ettei Suomessa suinkaan ole 3G-tekniikoissa osaamispulaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Suomalaiselle soaamiselle on hänen mukaansa tärkeä rooli Ericssonin kolmannan sukupolven matkapuhelinverkkojen osaamisessa.

Sony Ericsson haluaisi kytkykaupan

Sony Ericssonin Suomen ja Viron markkinoista vastaava Markus Nummisalo taas totesi, että edistyneemmät kameran, värinäytön ja multimediaominaisuudet sisältävät puhelimet menisivät paremmin kaupaksi, jos kytkykauppa sallittaisiin Suomessakin. Hän arveli, ettei tämä vähentäisi Suomessa kilpailua, vaan voisi pikemminkin lisätä sitä.

Tämä oli kiinnostava kommentti, koska itse uskoin aiiemmin juuri Nokian haastajien vastustavan kytkykaupan sallimista. Ilmeisesti haastajat uskovatkin, että pääsisivät siten paremmin operaattoreiden jakelukanaviin.

Lisää aiheesta: Ericsson uskoo mobiilidatan nopeaan kasvuun (Tietokone.fi)