Kokeiltua: WidSets 3.0 julkaistu

Tällä viikolla on julkaistu WidSets 3.0, joka on Nokian eräänlainen RSS-syötteiden keräysohjelma, ja paljon muutakin. Sen avulla kuka tahansa voi rakentaa mistä tahansa sivustosta oman mobiiliversionsa.

Kirjoitin WidSetsistä syyskuussa 2006, eikä perusidea ole muuttunut sen jälkeen. Ohjelma hakee sisältönsä erilaisista RSS-syötteistä ja tekee näistä pieniä web-sovelmia, joita käyttäjät jakavat sitten toisilleen.

Ohjelma on uskomattoman hidas ja kankea. Ymmärrän, ettei Nokia E51 -puhelimeni riitä kaikkeen, mutta edes Nokian tehokkain multimediamalli N95 8GB ei jaksa ajaa WidSets 3.0:aa viiveettä. RSS-kanavien lataaminen on hidasta, ja koko sovelluksessa ilmenee 1–5 sekunnin viiveitä jatkuvasti. Välillä käyttäjä luulee sovelluksen tai puhelimen kaatuneen, jos ei ymmärrä mistä on kyse.

Joku voi ajatella, että hitaudesta valittaminen on nipottamista. Niin ei ole. Se nimenomaan ratkaisee, jääkö softa yhteen vai kahteen kokeiluun, vai tuleeko siitä päivittäinen työkalu. WidSets on liian tahmea, jotta käytöstä nauttisi. Käytön hitaus tehokkaimmissa S60-laitteissakin on yllättävää, kun ohjelman pitäisi Nokian mukaan toimia yli 300 Java-puhelimessa.

Osa WidSeteistä on käteviä. Esimerkkinä voisin mainita Forecan sääpalvelun ja Wikipedian. Niissä käyttöliittymää on mietitty, ja erillisestä sovelluksesta on jopa hyötyä. Suurin osa kuitenkin on vain tekstisisältöä raskaassa käyttöliittymässä. Esimerkiksi HS.fi:n ja Yle.fi:n sisältöjä on nopeampaa ja kätevämpää lukea kyseisten sivustojen kautta ilman välikäsiä.

Edelleen WidSetsin ongelma on minusta sekin, että se vain hakee sisällöt mediayhtiöiden ja muiden palveluntarjoajien sivuilta ja tuo käyttöliittymään Nokian mainokset. Tällaisella bisnesmallilla ei hankita ystäviä. Ja siksi myös useimmat viritykset ovat enemmän harrastaja- kuin ammattitason tarjontaa. En haluaisi luovuttaa edes blogini sisältöjä vain Nokian palveluun sen sijaan, että täällä vieraillaan suoraan.

Pulmallista on sekin, ettei WidSets-sovelluksista edes näe, onko sovelman luonut joku harrastelija vai oikeuksienhaltija. Itse asiassa käyttäjä ei voi olla edes varma, mistä sisältö alun perin tulee. Tällaista palvelua on vaikeaa arvostaa, kun saa leipänsä tekstin tuottamisesta nettiin.

WidSets 3.0 tuo uudistuksia tietojen jakamiseen julkisesti ja kavereiden kanssa sekä ilmeisesti myös kehittäjille tarjolla oleviin rajapintoihin. Jää nähtäväksi, miten niitä hyödynnetään.

Nykyisellään WidSets ei kuitenkaan muodosta uhkaa mediayhtiöille, koska sovellus on koodattu niin laiskasti tai raskaasti, ettei edes nykyinen S60-lippulaivamalli Nokia N95 8GB jaksa pyörittää sitä sulavasti.

WidSets näyttää hyvältä, mutta RSS-kanavat latautuvat liian hitaasti. Ohjelma myös jumiutuu ajoittain tietoja ladatessaan. Yleinen käyttökokemus on jähmeä jopa Nokia N95 8GB:ssä. Ohjelman luvataan toimivan yli 300 Java-puhelimessa.

WidSetsin sijaan kaipaan mahdollisuutta tilata RSS-syötteitä suoraan S60:n päävalikkoon tai oman kuvakkeensa taakse. Nykyinen toteutus S60-selaimessa on vielä turhan monen klikkauksen takana.

N-Gage-pelien IMEI-lukkokohu

Viikon N-Gage-kohu lyhyesti: All About N-Gage kertoi keskiviikkona, että Nokian N-Gage-pelien aktivointi on sidottu laitteen yksilölliseen IMEI-koodiin. Tästä aiheutui keskustelupalstoilla jupinaa etenkin niiden keskuudessa, jotka vaihtavat usein uuteen älypuhelimeen.

Pari päivää sitten ihmeteltiin, että onko fiksua kusta parhaimpien asiakkaiden nilkoille. Perjantaina nettijulkaisu sai vastauksen Nokialta ja kertoi uudessa jutussaan, että Nokian mukaan pelien siirtämiseen keksitään jokin tapa ilman, että kopiosuojauksesta tingitään.

Tilanne ei yllätä. En ole juuri koskaan ostanut S60- tai Windows Mobile -softaa IMEI-lukitusten takia, koska laitteeni vaihtuvat usein. Elokuussa 2006 listasin pari muutakin syytä, miksi kännykkäsoftan ostaminen ei houkuttele. Suurin osa noista pätee yhä, eli kehitystä ei ole pahemmin tapahtunut. Halpoja 2–5 € arvoisia pelejä olen välillä ostanut, koska ne ovat joka tapauksessa kertakäyttökamaa.

Jonkin verran softaa kuitenkin ostetaan, kuten Nokia Software Marketia pyörittävästä Symmetriasta kerrottiin minulle vuosi sitten. Voisivatko myyntimäärät olla aivan toiset, jos kuluttaja saisi parempaa palvelua? Hyvin todennäköisesti.

IMEI-koodilukituksen suhteen hyväksyttävä ratkaisu olisi minusta sellainen, että kaupan tai softavalmistajan verkkopalveluun voisi tallentaa ja tarvittaesssa vaihtaa laitteensa IMEI-koodin. Kauppias ja valmistaja voisivat sitten harkintansa mukaan sallia esimerkiksi 1–5 yhtäaikaisen koodin.

Uutisia Linux-kännyköiden rintamalta

Spekulaatiot siitä, mihin suuntaan Google kehittää Linux-pohjaista Android-alustaansa, kiihtyvät. SysopenDigian Linux-kännykän prototyypin kehityksessä mukana ollut johtaja Tuukka Turunen arvioi perjantain Tietoviikossa, että Androidista on tulossa peruspuhelimen (feature-puhelimen) alusta. Juttu on myös netissä.

SysopenDigia tekee läheisesti yhteistyötä Nokian kanssa. Syksyllä yhtiö kertoi tutkivasa Trolltechin Linux-pohjaista Qtopia-alustaa ja sitä, miten avoimen lähdekoodin komponentit soveltuvat älypuhelimen rakentamiseen.

Silloin Turunen kertoi haastattelussani, että yhtiö haluaa olla valmiina, jos kännykkävalmistajat lähtevät Linux-kännyköihin. Ratkaistavana on ollut muun muassa se, miten kaupallisia ja suljettuja komponentteja voidaan yhdistellä avointen GPL-lisensoitujen komponenttien kanssa.

Sattumaa tai ei, tänään Nokia tiedotti ostavansa Trolltechin, jonka tärkein tuote on muun muassa KDE:ssä käytetty Qt-kehitysalusta. Trolltech tunnetaan kuitenkin kännykkäpuolella juuri Linux-kännykästään Greenphonesta ja Qtopia-käyttöliittymästään. Nokia tarjoaa Trolltechistä yli 100 miljoonaa euroa, eli kyse on merkittävästä yrityskaupasta.

Minulta on vielä hahmottamatta se, mitä tämä merkitsee kännykkäbisnekselle. Jos kohta on eri valmistajilla Android-, Qtopia-, Symbian S60-, Symbian UIQ- ja Windows Mobile -puhelimia sekä valmistajakohtaiset alustat vielä päälle, ohjelmien ja palveluiden kehityskustannukset uhkaavat kasvaa.

Toisena kehityssuuntana palvelut rakennetaan suosiolla web-selaimessa toimiviksi. Myös Java-midletit voivat tuoda apua alustojen sekamelskaan.

Mobiili- ja web-ohjelmointia Tampereella

TTY järjestää ensi viikon tiistaina (27. marraskuuta) kiinnostavalta kuuostavan seminaarin mobiili- ja web-ohjelmoinnista. Voi kunpa kalenterini ei olisi jo nyt tuplasti buukattu ...

Ohjelmasta päätellen luvassa on asiaa Flashistä, Web 2.0 -sovelluksista mobiililaiteissa, videosta, Javasta (Sunin näkökulmasta) ja ilmeiseti myös Sulakkeen Habbo Hotelin mobiiliaikeista.

Joka tapauksessa, sinne siis ne, joita ohjelmointi kiinnostaa ja Tampere on saavutettavissa.

Operaattorit tietävät kännykkämme

Jatkan edellisestä aiheesta vähän lisää. Elisa ja TeliaSonera ovat perustelleet Windows Live Messenger -palveluidensa tarjoamista joukolle Nokian Series 40 -puhelimia (ja Sonera myös SE:n puhelimille) sillä, että nämä ovat nuorten suosimia kännyköitä.

Tämä muistuttaa siitä, että operaattorithan näkevät järjestelmistään IMEI-koodien perusteella, minkä merkkisiä ja mallisia päätelaitteita asiakkailla on käytössä. En tiedä voivatko tai saavatko operaattorit tietosuojalain puolesta erotella nämä myös asiakasryhmittäin.

Niitä voisi kiinnostaa tarkistaa esimerkiksi alaikäisten suosimat kännykät ja hyödyntää tieto heille suunnatuissa palveluissa. Operaattorithan kysyvät myös alaikäisten käyttäjien henkilötunnukset, vaikka liittymänhaltija on toinen vanhemmista. Muitakin kohderyhmiä on; naiset, nuoret aikuiset, yrityskäyttäjät, jne.

En tiedä myöskään kuinka paljon operaattorit hyödyntävät tietoja tällä hetkellä palveluidensa kehittämisessä. "Mobiili-Mesen" lanseerauksissa niin on ilmeisesti tehty.

Operaattorihan tietää samalla, kuinka monen asiakkaan kännykkä tukee Java-sovelluksia, tavallista GPRS:ää tai nopeampia 3G-yhteyksiä, onko kameraa, Bluetoothia, mitkä ovat näyttöresoluutiot, onko kyseessä älypuhelin (lähinnä S60 tai Windows Mobile) jne. Tilanne kehittyy kokoajan, kun laitekanta uudistuu.

Entä missä määrin operaattorit paljastavat tietoja kumppaneilleen? Julkisuuteen niitä ei laajasti anneta. Yksi poikkeus on operaattoreiden ja TKK:n COIN-tutkimus, jota olen käsitellyt aiemmin.

Sieltä esimerkiksi selviää, että syksyllä 2005 46 prosenttia kännyköistä DNA:n, Elisan ja Soneran verkossa tuki Java-sovelluksia, ja vuotta myöhemmin osuus oli kasvanut 56 prosenttiin. Virhemarginaalia tosin syntyy siitä, ettei kaikkia päätelaitteita pystytty tunnistamaan.

Elisaltakin Mese-palvelu kännykkään

Sonera lanseerasi loppukeväästä Mobiilimesen eli Windows Live Messengerin useille nuorten suosimille kännyköille. Soneran johto ennusti siitä kesän hittiä, koska "nyt lapset lähtevät mielellään mökille, kun Mese tulee mukaan."

Olen yrittänyt udella käyttäjämääriä, mutta niitä ei ole haluttu kertoa. Ilkeämielinen voisi ajatella, etteivät käyttäjämäärät vielä ole kehuttavia.

Joka tapauksessa Elisakin kiinnostui Windowsin pikaviesteistä ja avasi oman palvelunsa äskettäin. Siitä tiedotettiin tänään.

Elisa tukee alkuun vasta kuutta Nokian Series 40 -mallia. Sonera tukee tällä hetkellä pitkää listaa Series 40 -malleja ja reilua kymmentä Sony Ericssonin Javaa pyörittävä luuria.

Molemmat ovat luvanneet myös S60-versiot. Series 40 -mallit valittiin ensin, koska operaattorit tietävät, mitä malleja kansalla on eniten käytössään.

Minulla on edelleen käytössä Nokia E70:ssä Microsoftin ja Nokian tarjoama S60-sovellus, jota käsittelin aiemmin.

F1-kisat livenä kännykkään

En ole kovin vannoutunut F1-penkkiurheilija, mutta tänään olen seurannut Nürburingin kisaa Räikkösen paalupaikan takia MTV3:n netti-TV:n kautta.

Samalla kokeilen kännykässä LIVE Yamigo -palvelua, joka tuo kisatiedot lähes reaaliaikaisena kännykkään. Palvelu hakee Formula1.com:sta kisan tulostaulukon, radan tiedot ja kuljettajien tietoja.

LIVE Amigo näyttää F1-kisatilanteen, kommentit tapahtumista radalta ja muuta kiinnostavaa.

Formula1.com:ssa nämä tiedot ovat maksutta seurattavissa rekisteröitymisen jälkeen, mutta Yamigon kännykkäversiosta pyydetään 6,99 euroa kautta kohti. Minä en tuota maksanut, vaan 10 000 ensimmäistä käyttäjää saa ilmaisen kokeilun.

Kiinnostavaa olisi myös tietää, miten pieni helsinkiläinen yritys on saanut neuvoteltua oikeuden myydä eteenpäin F1-dataa kännykkään, jota virallinen sivusto tarjoaa maksutta PC-selaimille.

Niin tai näin, sovellus toimii ihan kivasti WLAN-verkossa. Välillä lataaminen hieman tökkii N95:ssä, mutta hetken viiveiden jälkeen se taas päivittää dataa. Sivuilta voi hake testisovelluksen, jolla voi kokeilla toimiiko Java-ohjelma omassa kännykässä.

Melko hyvin F1-kisoja pystyy seuraamaan myös F1-Forumin PDA-sivujen kautta. Uutisia päivitetään nopeasti, sillä äskeinen Räikkönen keskeyttäminen tuli sivuille parissa minuutissa. Ja Sonerahan tarjaa MobiiliTV-sovellukseensa myös F1-kisastriimin kolmella eurolla vuorokaudessa.

Mobiiliroolipeli WLAN-verkossa

Joskus vuosia sitten arvioitiin, että kännykällä pelataan vielä verkossa kymmeniä, satoja tai tuhansia ihmisiä vastaan. Tai heidän kanssaan. Silloin ajatus tuntui epärealistiselta, kun 100 Mt/kk mobiilidataa maksoi lähes 20 euroa kuukaudessa.

Tänään kokeilin TibiaME-peliä, jota AAS:ssa hehkutettiin. Idea ja toteutuskin on kunnianhimoinen, sillä kyseessä on tosiaan netissä elävä ja mobiili pelimaailma.

TibiaME käynnistyi kodin WLAN-verkon kautta. Pelailu siis onnistuu ilman mobiilioperaattorin dataveloitusta. Ja viimein niitä kiinteähintaisia datapakettejakin saa alkaen tarjouksena 10 eurolla kuukaudessa taannoin Saunalahdelta.

TibiaME käyttää vain 176 x 208 pikseliä ruudusta. Se siitä sitten.

Pelailuni jäivät silti lyhyeen, sillä toteutus ei ole teknisesti tätä päivää. Latasin N93:lle tarkoitetun version N95:een. Se ei ensin toiminut, vaan sovellus piti poistaa ja asentaa puhelimen muistiin.

Suurempi ongelma on vain 176 x 208 pikselin kokoisena piirtyvä grafiikka, jonka takia suuri osa 240 x 320 pikselin ruudusta jää mustaksi. Ei tuo nyt muuten ehkä haittaisi, mutta en näe edes tekstejä voidakseni pelata. Kommenttini lähtevät tekijöille palautteena, joten ehkä peli saadaan vielä tämän päivän vaatimusten tasolle.

Muistatteko muuten vielä Pathway to Gloryn? Siinä oli hyvä idea ja toteutus, peli vain ilmestyi liian aikaisin. Nykyisillä Nseries-laitteilla sekin olisi paljon parempi.

Kännykkäpelit tuntuvat itse asiassa vajonneen N-Gagen floppaamisen myötä melkoiseen alennustilaan. Kun kirjoitin aiheesta viimeksi, keskustelu meni lähinnä vanhojen arcade-klassikoiden uudelleenlämmittelyyn.

Luulisin, että hyville peleille on kysyntää. Java-, S60- ja Windows Mobile -laitteita on markkinoilla paljon enemmän. Suosikkini on silti edelleen aiemmin mainittu EA:n Tetris-käännös. Jos tiedätte muitakin hyviä pelejä, vinkit ovat tervetulleita.

Gmail-kalenterin synkkaus

Moni käyttää Googlen kalenteria pääasiallisena työkalunaan, koska se on ilmainen ja käytettävissä missä tahansa webissä. Minua on häirinnyt, ettei kalenteria saa synkronoitua kännykkään, mutta on sekin näemmä mahdollista.

GCal Sync on kevyt Java-sovellus, jonka ilmoitetaan toimivan kymmenissä eri kännykkämalleissa. Kokeilin ohjelmaa pikaisesti S60:ssä (N95), eikä vielä toimi aivan ongelmitta.

Kalenterimerkinnät heittävät parillla tunnilla ja tuplaantuvat toisella synkkauksella, mutta nämä ovat korjattavissa Options-valikon säädöillä. Sen sijaan ääkkösten rikkoutumisen en löytänyt lääkettä vielä. Kehittäjä varmaan ottaakin mielellään vastaan palautetta bugeista.

Toinen vaihtoehto on kuulemma GooSync.com, joka on ainakin tässä vaiheessa maksuton ja rekisteröidyttävä palvlu. On tietty aika kyseenalainen juttu, kannattaako omaa tunnustaan ja salasanaansa tallentaa mihin tahansa paikkaan.

Parempi varmaan olisi, jos Googlen kalenteri tukisi suoraan SyncML:ää.

Minulta jäävät nämä viritykset vielä käyttämättä, silä pidän kalenterin nyt vain yhdessä softassa, ja se on työpaikan Exchange. Tosin keikkakalenterimme on hetken ainakin Googlen systeemissä.

(via usenet / s.v.matkapuhelimet)

Ideoita Jaikun käyttöön

Kesällä on luvassa vähemmän päivityksiä kuin yleensä, sillä yritän aktiivisesti vältellä seuraamasta uutisaiheita. Vaikeaa se tietysti täällä Suomessa on.

Lomalla olen tutustunut vähän lisää Jaikuun ja miettinyt, mikä sen hyöty minulle on. Nyt Jaiku-profiili roikkuu aika julkisena tässä blogissa. Mitä muuta Jaikullla voisi tehdä? Jaikun perustajat Jyri Engeström ja Petteri Koponen kertovat ideasta Robert Scoble Show'n haastattelussa.



Eilan palatessani Suomeen sain kaverilta SMS-viestin "tervetuloa takaisin Suomeen". Jaiku-profiilin muutos kännykässä paljasti minut. Selkeästi ohjelma toimii sitä paremmin, mitä useamman elinympäristöstään saa houkuteltua sen käyttäjäksi.

Tässä vaiheessa Jaiku-striimissäni ovat blogimerkintäni ja Flickr-kuvani. Työpaikan Jaiku-striimiin tulevat uutiseni.

Mobiilikäytössä (omat kokemukseni S60-versiosta) ongelma on vanha tuttu eli se, että ohjelma kuluttaa akkua ja muistia taustalla pyöriessään. Tämä haaste on kaikilla taustasovelluksilla. Luulen, että ongelma tulee laajasti julkisuuteen, kunhan erilaiset mobiilipostisovellukset yleistyvät lisää.

Muistiongelmia Nokia voisi lieventää tai poistaa laittamalla avokätisemmin ajomuistia S60-laitteisiinsa, todellisen moniajon mahdollistamiseksi.

(via Tuija Aalto)

Kännykkäpelien kehitys tyssäsi

Minusta näyttää siltä, että kännykkäpelien kehitys on ideointi- ja innovointimielessä tyssännyt. Kokeilen jotain uutta peliä suunnilleen kerran kuukaudessa, mutta harva jaksaa innostaa paria kertaa pidempään. Mitään uutta ei tunnu keksittävän, vaan pelejä myydään edelleen suureksi osaksi tunnetun elokuvan tai muun vastaavan lisenssibrändillä.

Itse asiassa tämän hetken suosikkipelini on niinkin klassikko kuin EA:n julkaisema ja kehittämä Tetris, jonka latasin joskus wap.sonera.fi:stä. Tetris ei kaipaa esittelyjä, mutta miksi se toimii kännykässä? Peli toimii lyhyissä erissä, näppäimiltä ei vaadita mitään erityistä eivätkä näytön koko tai tarkkuus ole ongelma. Tetris on addiktiivinen ja viihdyttävä.

Tetriksestä ei voi antaa kunniaa kännyköille. Tutustuin siihen itse ensimmäisen kerran yläasteikäisenä GameBoyllä joskus 1990-luvun alussa, mutta sitä varhaisempikin toteutus taisi olla.

Tetris saa yrittämään parempaa tulosta kerta toisensa jälkeen. Silti se sopii pikapelailuun.

Erityisesti kännyköille kehitetyistä peleistä vaikutuksen teki aikoinaan RedLynxin Pathway to Glory, mutta sen julkaisusta on jo huiman kauan aikaa. Onko kehitys todella pysähtynyt tähän vai eikö kännykkäpeleistä enää kehdata puhua mitään N-Gagen flopattua?

Pelit-lehti on tosin ajoittain arvostellut kännykkäpelejä, ainakin keväältä 2006 muistan kommentoineeni juttua.