Minulla on jo kännykkä-TV

Hesari uutisoi maanantaina, että DVB-H-tekniikan kännykkä-TV on jäänyt Suomessa alkutekijöihinsä. Lisäksi jutussa Digitan johto vakuuttaa, että neuvotteluita yhä käydään operaattoreiden ja TV-kanavien ja kanssa.

Minua Digitan ja operaattoreiden puuhastelut lähinnä huvittavat. Minulla on jo kännykkä-TV. Se toimii osoitteessa www.tvkaista.fi. Seuraan sitä Apple iPod touchilla ja tällä hetkellä myös Nokia 5800:lla. Kuvalla on kokoa 3,5 tuumaa, ja kuvanlaatu on yleensä hyvä. Tekstityksistä saa hyvin selvää. TVkaista on maksullinen internet-palvelu, joka toimii mobiililaitteessa ja PC:ssä.

Lisäksi katson TV-ohjelmia julkisena palveluna osoitteessa yle.mobi satunnaisesti.

Hesarin toimittaja epäilee uutiskommentissaan, ettei kaista riitä, jos kansa alkaa laajamittaisesti katsella TV-lähetyksiä 3G-verkoissa. En olisi vielä huolissani. Mobiililaitteella katselu on yleensä lyhytaikaista, siis uutisia tai lyhyitä pätkiä muuten. Ja siksihän operaattorilta ostetaan 10–30 €/kk maksava datapaketti, että datayhteyttä voi käyttää kelloa tai datalaskuria seuraamatta.

DVB-H-verkon etu on epäilemättä se, ettei kuvanlaatu riipu siitä, kuinka moni verkkoa käyttää. Ei se silti takaa hyvää laatua. Esimerkiksi kotonani Olarissa Espoossa ja työpaikallani Munkkivuoressa Helsingissä kuva pätkii ja kärsii pakkausvirheistä jatkuvasti Nokia N96:lla. Olen kokeillut tätä MTV3:lla ja Voice TV:llä, koska eihän siellä paljon muuta ole tarjolla.

Hulluinta on se, että Digita ja teleoperaattorit tuntuvat luulevan, että joku haluaisi maksaa tavallisten TV-ohjelmien katsomisesta uudelleen. En voi tajuta tätä. Jotta TV-ohjelmista maksetaan, pitää saada jotain arvokasta, kuten F1-kisat. Ja jos niistä maksetaan jo kotitelevisiossa, kännykkälähetyksen on kuuluttava samaan hintaan.

Omien kokemusteni perusteella uskon, että on demand -tyyppinen jakelu sopii paremmin mobiililaitteeseen. Näin esimerkiksi Nokian kannattaa panostaa esimerkiksi Video Center -sovellukseen ja yhteistyöhön Ylen Areenan ja BBC:n iPlayerin kaltaisten palveluiden kanssa.

Nokia N96: Parempia kuvia hämärässä

Kännykkäkameroilla saa jo tulostuskelpoisia kuvia ulkona päivänvalossa, mutta sisäkuvauksessa ja hämärässä kuvista on tullut auttamattoman huonoja. Omien ensimmäisten hämäräkuvieni ja muiden netissä julkaisemien kuvien perusteella tohdin arvioida, että Nokia N96:n kahden LED-valon toteutus parantaa tilannetta huomattavasti.

Kuvausominaisuuksissa harmillista sen sijaan on se, ettei linssinsuojusta ole, joten likaantuminen ja naarmuuntuminen ovat uhkana.

Parannuspuolelle N96:ssa menee myös hieno näyttö sekä videoiden katselu esimerkiksi Yle Areenalta Video Center -ohjelmalla.

Muuten on sanottava, ettei N96 ole vielä erityisesti sytyttänyt. Minusta tämä uusi kiiltävä kuori tekee laitteesta halvemmanoloisen kuin N95 ja N95 8GB:n mattapinta tai vastaavasti E71:n metallinen pinta. Ulkonäkö on tietysti makuasia, ja nettikeskusteluissakin asiasta ollaan montaa mieltä.

Nokia N96:n ulkonäkö jakaa mielipiteet. Jotkut kehuvat kiiltävää muovista pintaa "moderniksi ja uudistuneeksi". Toisten mielestä laite näyttää ja tuntuu lelumaiselta. Kallistun itse jälkimmäiseen. N95:n ja N95 8GB:n materiaalit, erityissti mattapintainen takakansi, tuntuivat arvokkaammilta.

Ratkaiseva seikka on minusta N96:n näppäinten asetettelu. Ylin rivi on niin lähellä runkoa, että tekstiviestien kirjoittaminen on hankalampaa kuin edeltäjissä. Voi olla, että tuohon tottuu. Ihmettelen silti, että jo kahdesti toteutettu hyvä muotoilu on yhtäkkiä mokattu.

En pidä N96:n näppäimistä. Kalvomaisia näppäimiä ei meinaa erottaa toisistaan, ja ylin rivin jää liian lähellä näyttöosan runkoa. Ongelmaa ei ollut N95/N95 8GB:ssä.

DVB-H-ominaisuus on Suomessa juuri niin turha kuin saattoi odottaa, koska sisältöä ei ole juuri tarjolla. Olen kuitenkin katsellut vähän MTV3:sta ja totesin, että kuvanlaatu on parempi kuin joskus taannoin testilähetyksissä. Jopa tekstityksistä saa selvää, ja liike toistuu sulavasti. Lähetys tosin pätkii sisällä kotonani ja työpaikallani, joten katselu onnistui vain ulkona.

Ihan ensimmäiseksi kannattaa päivittää N96:n softa. Ensimmäinen myyntiversio on hyvin epävakaa. Puhelin on jumittunut kahdesti päivässä niin pahasti, että akku pitää irrottaa. En ole asentanut vielä tähän muuta kuin Jaikun. N96:sta pidempään käyttäneiden mukaan uusi softa korjaa pahimmat ongelmat.

Kun N95:n, N95 8GB:n ja N96:n ominaisuudet laittaa rinnakkain, huomaa, ettei isoja eroja lopulta ole. N96:n tärkeimmät edut ovat minusta hieman parantunut hämäräkuvaus sekä 16 Gt sisäinen muisti ja microSD-korttipaikka. Muuten päätyisin varmaan edelleen valitsemaan N95 8GB:n, hintaerosta riippuen tietenkin.

Kokeiltua: Nokia N96 ja Tvkaista.fi

Kännykkä-TV-tekniikka DVB-H ei ole Suomessa lähtenyt lentoon, kuten on tullut tässäkin blogissa todettua. Muutamat tänä vuonna Amsterdamin IBC-messuilla käyneet ovat sanoneet, että "se on kuollut". Rintama on hajonnut tekniikassa, ja loputkin tukijat tappelevat maksuista tai tekijänoikeuksista.

Suomessa paljon kiinnostavampi palvelu on joka tapauksessa TVkaista.fi, jota olen nyt vaivalloisesti päässyt kokeilemaan Nokia N96:n kanssa. Nyt seuraa siis nörttivaroitus, tämä ei ole aivan parin klikkauksen hommaa.

TVkaista.fi:stä saa siis suosikkinsa RSS-feedin kautta Nokia Video Centeriin (Videokeskus). Jonkinlaiset ohjeet löytyvät TVkaistan Jaiku-kanavalta. Sieltä saa siis linkin suosikkiohjelmiensa lataamiseksi Video Centeriin, jossa päivitysvälin pystyy ajastamaan.

Yksittäisten kanavien hakeminen taas onnistuu kanavafeedin lähdekoodista. Sieltä pitää siis klikata 'view source' selaimessa ja etsiä haluamansa kanavan tunnusnumero.

TVkaista.fi on jo julkaissut beta-version iPhone-sovelluksesta, ja kuten toimitusjohtaja kertoi, myös S60-versio on kehitteillä. Kuulemma iPhone-versio on jo toimivampi kuin Video Centerin kanssa nysvääminen, mutta en ole päässyt vielä kokeilemaan.

Toisaalta, jos ei jaksa säätää, tallennetut TV-ohjelmat voi vain kopioida kiintolevylle (sininen pallukkanappi TVkaistassa) striiminä "iTunes 300kbps" tai "TVkaista 2M" ja siirtää sitten puhelimeen.

Eri asia on, miten moni viitsii tihrustaa TV-ohjelmia pieneltä näytöltä. Apple iPhonen 3,5 tuumaa tuntuu jotenkin minimiltä. Ja sekin häviää läppärille, jos on sellainen matkassa mukana.

Video Center näyttää TVkaista.fi-videoiden koot väärin, noin 10-kertaisina. Helpoiten onnistuu omien suosikkien (Favourites) lataaminen, mutta myös yksittäiset kanavat pystyy syöttämään.

Kuvanlaatu Video Centerillä katsoessa on siedettävä iTunesille tarkoitetussa 300 kbit/s MPEG-4-striimissä. Tekstityksestä ei tosin saa aina selvää näin alhaisella bitratella.

Kännykkä-TV alkaa kaivata ihmettä

Ei näytä hyvältä, nimittäin DVB-H-tekniikan kännykkä-TV:n tilanne Suomessa. Nelonen on vaivihkaa katkaissut DVB-H-lähetyksensä, yhtiön johdon mukaan kansainvälisten lähetysoikeuksien puuttumisen takia.

Nyt siis Suomen kännykkä-TV:ssä ovat mukana enää MTV3 ja The Voice sekä joitakin radiokanavia. Yleisradio ei ole onnistunut tekijänoikeusneuvotteluissa, eikä ymmärtääkseni edes ole aikeissa lähteä mukaan nykyisillä ehdoilla.

Samaan aikaan kuuluu kummia. Nelosen johtaja sanoi, että Digita ja operaattorit kaavailevat lähetyksistä maksullisia. Kun palvelu ei ole kiinnostanut ilmaiseksi, maksullisenako se räjäyttää pankin? Ei kukaan maksa palvelusta, jonka saa ilmaiseksi toiselle päätelaitteelle, eli olohuoneen digitelevisioon. Selityksiä voi lukea lisää Digitodayn uutisesta, jossa haastateltiin Digitan johtajaa.

Voisiko kännykkä-TV:n vielä pelastaa Suomessa? Tai maailmalla? En tiedä, ehkä. Ensinnäkin kaikki ilmaiskanavat pitäisi saada mukaan heti. Toiseksi markkinoille pitäisi saada riittävän edullisia päätelaitteita. Muutama kalliit N-sarjalaiset eivät riitä.

Minun on vaikea innostua DVB-H-lähetyksistä, koska TV-katseluni on kehittynyt aivan toiseen suuntaan. En juuri käytä enää edes digiboksiani, vaan katson TV-ohjelmat Tvkaista.fi:n kautta silloin, kun huvittaa. Palvelu maksaa, mutta siitä kannattaakin maksaa. Tvkaistan mobiiliversio voisi myös kiinnostaa, mutta siitä en maksaisi erikseen. Sehän olisi vain eri bitratella ja ehkä kodekilla pakattu versio samasta palvelusta.

Varmaankin maailma on menossa siihen, että kaiken saa silloin, kun itselle sopii. Perinteiset TV-lähetykset ohjelma-aikoineen eivät sovi minussta ainakaan mukana kulkevan laitteen käyttötapaan. Kännykässä tätä on demand -ajattelua edustaa aikoinaan kokeilemani SlingPlayer Mobile sikäli, että digiboksin kiintolevylle tallennettuja ohjelmia pääsee katsomaan etänä.

Yle.mobi ja netti-TV

Yleisradio on äskettäin avannut mobiilisivuston yle.mobi, jossa on tässä vaiheessa tarjolla joitain uutisia, uutisvideoita ja linkkejä. Tänään saapunut kutsu kertoo, että Yle Areena kännyköille esitellään yhteistyössä Nokian kanssa toukokuun lopussa.

Näyttää siltä, että Areenasta tuttu on demand -jakelu yleistyy myös mobiilissa. Yle ei ole onnistunut pääsemään sopuun tekijänoikeusasioissa broadcast-jakelusta, joten se ei ole mukana DVB-H-tekniikan kännykkä-TV:ssä vieläkään.

Lopullisesti Yle ei ole luopunut toivosta. Uusien palveluiden päällikkö Jari Lahti kertoi taannoin, että tässä haetaan ulkoista kumppania ottamaan osa riskistä ja neuvottelemaan sopimusasioita.

Usko DVB-H-jakeluun hupenee monilta, kun samanaikaisesti 3G-verkoissa kaista levenee ja kiinteähintaiset datapaketit yleistyvät. 3G-verkkojen kapasiteetti tuntuu jo riittävän siihen, että uutiset tmv. katsotan kerran tai pari päivässä. Jatkuvaan massajakeluun ei kaista riittäisi, mutta sellaiselle ei ole ollut kysyntääkään.

Periaatteessa broadcast- ja on demand -palvelut eivät ole toisiaan korvaavia, mutta molempiin ei välttämättä riitä yhtäaikaisesti resursseja vasta kehittyvässä mobiilimediassa. Kansainvälisesti tosiaikaisen kännykkä-TV:n ongelma on usseiden kilpailevien standardien sekamelska. Nokia ei ole onnistunut ajamaan DVB-H:ta läpi maailmanlaajuisesti.

Parin viikonb päästä kuullaan Nokiasta ja Ylestä kiinnostavia näkemyksiä siitä, miten TV- ja videotarjonta mobiililaitteissa kehittyvät.

Digi-tv matkalle mukaan

Nyt kun alkaa näyttää siltä, että DVB-H-tekniikan mobiili-TV on floppaamassa ainakin Suomessa, on kenties kiinnostavampaa selvittää, miten nykyisen digi-TV:n (DVB-C/T) saisi mukaan kännykkään. Sopivasti All About Symbianissa on tuore Singplayerin testi. Tässä on tarpeeseen yksi ratkaisu.

Myös CNET TV:ssä on kokeiltu, miten Slingbox saatiin toimimaan älypuhelimen kanssa. Video on hieman vanhempi, eli siinä puhutaan vasta Palm- ja Windows Mobile -versioista.

Jos Slingbox ei ole tuttu, idea selviää valmistajan esittelystä. Tuollainen purkki kelpaisi minullekin, jos sen vain saisi kätevästi yhteistyöhön kaapeliverkon digiboksini ja muiden laitteideni kanssa. Vielä en ole raskinut hankkia.

Sekin olisi ratkaistava, miten DSL-yhteys saadaan Slingboxiin. Verkkopiuhan vetäminen makuuhuoneesta olohuoneeseen ei käy. Ehkä tuo onnistuu WLAN:n kautta. Hintaa tulisi lisää, koskan Ethernet-WLAN-sovittimet maksavat kai yhä alkaen noin 80 euroa. Slingboxissa itsessään ei siis ole WLAN-sovitinta.

Suomessa SlingBoxia myyvät ainakin Astoka ja QMC IPMEDIA. Hintaa on reilut 200 euroa. Käyttö ei tietenkään rajoittuisi kännykkään, vaan TV-ohjelmia voisi sitten katsoa myös läppärillä esimerkiksi hotellien WLAN-verkoissa ja muualla. Mobiilisoftasta Sling Media näemmä veloittaa US$30.

Sony PSP:stä digi-TV-vastaanotin

Kiinnostava poiminta edelleen Engadgetistä, kun sattui olemaan RSS-feedi auki. Sony on esitellyt Playstation Portablelle jonkinlaista digi-TV-palikkaa. Se perustuu sikäläiseen 1-SEG-tekniikkaan, josta Wikipedia kertoo jotain (ilman lähdeviitteitä tosin).

Voisiko sama toimia Euroopassa DVB-T- tai DVB-S-vastaanottimena? DVB-H olisi varmaan liian riski, kun eteneminen Euroopassakin vähintään hitaalta, ja USA:ssa sekä Aasiassa (Etelä-Koreassa ja Japanissa) kiinnostavat omat tekniikkansa.

PSP olisi ison 16:9-laajakuvanäyttönsä kanssa houkutteleva laite DVB-T-lähetysten vastaanottamiseen. Tässä olisi sitten mobiili-TV-laite tarvitsematta sopia lähetysoikeuksista, tekijänoikeuksista ja teknisestä standardista uuteen.

DVB-H-rintamalla on ollut tänä vuonna niin hiljaista (helmikuun 3GSM:n jälkeen), että on vaikea heti nähdä massamarkkinan syntyvän ensi vuonna, kuten rohkeimmat ovat ennustaneet.

Ensikokemuksia kännykkä-TV:stä

N92:sta en koskaan ottanut kokeiluun, mutta N77 lähti mukaan Nokia-talosta viikon kokeiluun. Siitä siis ensivaikutelmat työblogissa. Jos pitäisi kahdella sanalla tiivistää: en ostaisi. Arvio pätee sekä Nokia N77:ään laitteena (ulkonäkö, näppäintuntuma ja "TV-käyttöliittymä") sekä DVB-H-lähetyksiin nykymyuodossaan. Enemmän siellä toisessa blogissa.

Kokemuksia Digitan DVB-H-verkosta on myös Matkapuhelininfon N92-ketjussa. Moni muu näyttää ihmettelevän samaa, että kuva ja ääni jopa pätkivät kokonaan 1–2 sekunnin välein ja jatkuvasti kuva myös pikselöityy pahasti. Hieman huvitti, että tiedotustilaisuudessa maanantaina väitettiin, että DVB-H tarjoaa paremman äänenlaadun kuin FM-radio.

Pahin ongelma on tietysti puuttuva sisältö. Minua harmittaa eniten Ylen kanavien ja BBC Worldin puuttuminen. Jälkimmäiseltä voisi katsella lyhyissä pätkissä uutislähetyksiä, joita tulee usein.

Mobiililaitteet mediasoittimina

Nokia kertoi tänään tiedotustilaisuudessa DVB-H-tekniikan mobiili-TV:stä yhdessä Digitan ja TV-kanavien kanssa. Sieltä sai myös Nokia N77:n mukaansa kokeiluun.

Yksi kollega epäili N77:ää siitä, että käsi väsyy laitteen pitämiseen katselun ajan. Tätä minäkin olen kummastellut. Monissa mobiililaitteissa on jo laajakuvanäyttö ja mediasoitin, muttei mahdollisuutta pitää laitetta mielekkäässä asennossa pöydällä.

N77 pysyy vaaka-asennossa pystyssä, mutta katselukulma on useimmiten aivan väärä. Missä on pieni tukijalka, jolla näytön saisi viistoon?

N77 tosin pysyy vaaka-asennossa pystyssä pöydällä, mutta katselukulma on silloin aivan outo. Mielekäs pöytäjalusta on sen sijaan esimerkiksi Nokia N92:ssa, N93-malleissa tai E90:ssä sekä vaikka alla kuvan HTC X7500:ssa.

Minusta N77:ää olisi voinut helposti parantaa pienellä tukijalalla, jonka avulla se pysyisi katselutilassa vaaka-asennossa hieman sivusuunnassa pöydällä.

Myös N95 olisi parempi mediasoittimena, jos sen saisi pysymään pystyssä sopivassa asennossa vaakasuunnassa pöydällä. Siinähän on oikein vaakasuunnan tilakin. Kädessä pitäminen ei vain toimi.

Kenties tuollainen tukijalka voisi mennä rikki tai lisätä massaa ja kokoa. Tai sitten katselutuokioiden lasketaan kestävän vain muutamia minuutteja kerrallaan. Tai ehkä asiaa ei vain ole ajateltu riittävästi.

HTC X7500 ja Yleisradion 3G-striimi. Harmi ettei tässä vempaímessa ole DVB-H:ta.

Nokia N77 kauppoihin

Nokia tiedottaa tänään, että N77 on tulossa kauppoihin. Sen suositushinta ennen veroja tai subventioita on 380 €, eli huomattavasti realistisempi kuin N92:n alkuvaiheen 885 €.

Toivottavasti näiden hintoja saadaan alas reilusti, jotta kuluttajilla olisi edes teoriassa mahdollisuus osoittaa kiinnostustaan DVB-H-lähetyksiin. Tässä mielessä N92:n hinnoittelu ihmetyttää. Sehän ei muilta ominaisuuksiltaan ole edes N-sarjan parhaimmasta päästä enää.

10 kappaletta N92:ia myyty

Lyhyesti jatkona eiliseen. Aiemmin sain kuulla, että N92:ia olisi tullut Aleksanterinkadun myymälään kymmenisen kappaletta. Niitä ei myyjän mukaan oltu varattu etukäteen, vaan edelleen illalla olisi laitteen saanut.

HS kertoo kuitenkin tänään taloussivuillaan (€), että laitetta olisi myyty juuri tuo noin 10 kappaletta. Toivottavasti joku ostajista seuraa tätä blogia, jotta saadaan katselu- ja käyttökokemuksia.

Kännykkä-TV aloitti, heti kauppaan?

Kuten useimmat lienevät kuulleet, Suomen kännykkä-TV:n kehityksen jumittaneet kiistat on saatu hetkeksi sivuun MTV3:n ja Nelosen aloittaessa lähetyksensä. Kaikki aiemmin nähnyt hienot Powerpointit mobiili-TV:n bisnesmalleista ja tulonjaosta voi tosin unohtaa, DVB-H-lähetykset aloittavat alkuun katsojille maksuttomina.

Näin päästiin sopuun tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Kun ei tule rahaa, ei ole jaettavaa, eivätkä siis tekijänoikeuksien haltijatkaan kehtaa vaatia rahaa. Liikevaihtoon perustuva tulonjakomalli on sovittu nimenomaan maksuttomien lähetysten osalta.

Ylelle tämäkään ei käy, koska se ei saa DVB-H-lähetyksistä jatkossakaan uutta liikevaihtoa. Kännykkä-TV sisältyy tavalliseen TV-maksuun. Yritin tänään selvitellä Ylen kantoja tuoreeltaan, mutten saanut Ylen johtoa kiinni. Tv-liiketoimintojen johtaja Olli-Pekka Heinonen kommentoi tilannetta Kauppalehden uutisille.

MTV3 kehui tiedotteessaan aloittaneensa DVB-H-lähetykset eilen. En voi tarkistaa väitettä, kun käytössäni ei ole laitetta. Nelonen aloittaa ilmoituksensa mukaan lähetykset ensi viikolla.

Nokia sai N92:n tänään Aleksanterinkadun myymäläänsä. Soitin kauppaan ensin klo 09:15. Päätös N92:n tuomisesta sinne oli ilmeisesti tehty nopeasti, sillä aamulla kaupassa ei tiedetty asiasta. Soitin siis illalla uudelleen. Silloin selvisi, että N92:ia tuli kauppaan noin 10 kappaletta. Hinta on huima 885 €.

Vielä toisen neljänneksen aikana eli kesäkuun loppuun mennessä on Nokian mukaan tulossa saataville pienempi ja halvempi N77, hinta-arvio 370 € ennen veroja, eli varmaankin noin 450 € kaupoissa.

Minusta on hyvä, että kanavat aloittavat maksuttomina. Oli alun perinkin outo ajatus, että kuluttajat maksaisivat samasta sisällöstä, jonka saa isommassa televisiossa maksutta. Varhaiset tutkimukset hehkuttivat, että kuluttajat ovat valmiit maksamaan niistä jopa 5–10 € kuukaudessa.

Kännykkä-TV:n jumittuminen Suomessa

Tämän viikon painetun Tietoviikon artikkeli mobiili-TV:n ongelmista Suomesta ja maailmalla innoitti pohtimaan sitä, miksi kehityksen jämähtämisestä Suomessa syytetään laajasti vain tekijänoikeusjärjestöjä.

Tietysti tekijänoikeuskiista on ollut ja on edelleen ratkaiseva tekijä ainakin Yleisradiolle. Aika vähälle huomiolle on jäänyt, että Nelonen näkyy jo Elisan ja TeliaSoneran mobiilipalveluissa livenä, koko live-TV-lähetys siis.

Nelosen mukaan suurimmat ongelmat DVB-H-lähetysten aloittamisen hidasteena ovat päätelaitteiden saatavuus ja verkon kustannukset. Digita ei julkista näitä hintoja, mutta kyse on viisi- tai kuusinumeroisesta summasta vuositasolla ennen kuin mitään tulovirtaa on kanaville nähtävissä. Arviot ovat julkisesti uutisjutusta viime kuulta.

Muna-kanaongelma piilee siinä, että kaupalliset kanavat eivät halua aloittaa lähetyksiä ennen kuin DVB-H-kännyköitä on riittävästi kuluttajilla, mutta edes Nokia ei ole tuonut ensimmäistä DVB-H-malliaan N92:sta täällä markkinoille, kun kotimaisten pääkanavien lähetykset eivät ole alkaneet.

Operaattoreilla taas ei ole erityistä hinkua DVB-H-lähetyksiin, vaan ne mieluummin markkinoivat striimausta 3G-verkoissa. Tämä on yksi tapa myydä 3G-kytkypaketteja. Elisa markkinoi palveluaan sillä, että MM-jääkiekko-ottelut voi katsoa maksutta, siis ilman edes tiedonsiirtokuluja.

Julkisuudessa koko DVB-H-sotkusta on syytetty tekijänoikeusjärjestöjä, vaikka ongelmakenttä näyttää paljon laajemmalta. Yleisradiossa varotaan syyttämästä Digitan lähetyskorvauksia. Perinteisen digi-TV:n puolella on jo arvosteltu sitä, olisiko TV-jakeluverkon kaltaista perusinfraa kannattanut myydä Ranskaan.

Muualla maailmassa on ollut myös teknisiä ongelmia. Italiassa valittiin eri DRM-toteutus DVB-H-lähetyksiin kuin mitä Nokia N92 tukee. Nyttemmin siellä on kuulemma päästy sopuun OMA:n standardin käyttämisestä.

MTV3:n ja Yleisradion mielestä tekijänoikeusmaksujen kiista on joka tapauksessa ykkösvaihe ennen kuin DVB-H-lähetysten aloittamisessa voidaan edetä. Yle on julkisesti arvioinut, että lähetysten aloittaminen menee ainakin ensi vuoteen. Pallo lienee siis Opetusministeriössä, jonka sovintoehdotusta on odotettu kuukausia.

Vieläkö on syytä optimismiin, että kännykkä-TV toteutuu Suomessa? En ole tosin huomannut, että nettifoorumeilla ja yleisönosastoilla kansa huutaisi kännykkä-TV:n perään.

MobileMonday 2. huhtikuuta

Huhtikuun MobileMondayssa aiheena on Helsingissä mobiili-TV, joka kattaa niin striimauksen 3G-verkkojen yli monenlaisiin päätelaitteisiin kuin broadcasting-jakelun, Euroopassa lähinnä DVB-H-verkot.

Laitevalmistajat, operaattorit ja TV-kanavat vakuuttavat, että kuluttajien kiinnostus TV-ohjelmien katsomiseen on olemassa, ja sisältö on tuttua. Laitteita on tulossa myös edullisempiin hintaluokkiin. Nokia arvioi DVB-H-piirin maksavan ensi vuonna enää seitsemän euroa.

Voitettavia haasteita piisaa paljon. Alkuvaiheessa TV-kanavat eivät voi tarjota ainakaan Suomessa mobiili-TV:lle räätälöityä sisältöä. Kuka nyt haluaisi varta vasten katsoa chattia tai SMS-pelejä, tai peräti maksaa tästä? Miten ratkaistaan tekijänoikeuskiistat?

DVB-H-lähetysten aloittaminen uhkaa siirtyä Suomessa vuodelle 2008, koska maaliskuussakaan ei päästy asiasta sopuun tekijänoikeusjärjestöjen ja Ylen välillä.

Entä löytyykö yhteistä teknistä standardia? Italiassa valittiin DVB-H-verkkoon DRM-toteutus, jota Nokia N92 ei tue. Toimijat vakuuttavat, että yhteisymmärrys kopiosuojauksista olisi löydetty.

Tai hajoaako markkina pieniksi sirpaleiksi, kun USA:ssa Qualcomm ajaa MediaFLO-tekniikkaansa? Tai jos broadcast-verkot eivät onnistu, riittääkö 3G-verkoissa kaista, kun 3G-kytkypaketteja ostaneet yrittävät striimausta kiinteähintaisilla datayhteyksillään?

Näihin kysymyksiin huomenna saadaan toivottavasti huomenna jotain selkoa.

3GSM-poimintoja sieltä ja täältä

Mitkä olivat mielestänne tämän vuoden 3GSM:n kiinnostavimmat julkistukset? Entä pettymykset? Inspiraation lähteeksi pari 3GSM-kuva- ja videolinkkiä:

• Tietokone-lehden 3GSM-kuvamerkintäni
• Tietoviikon 3GSM-kavalkadi
• TalousSanomien 3GSM-uutisia
• All About Symbianin 3GSM-poiminnat, ja lisää.
• Christian Lindholmin 3GSM-havainnot

Minulle 3GSM:n kiinnostavimpia julkistuksia ja löytöjä olivat tänä vuonna LG:n Prada-malli (jota sai ajoittain jonottaa päästäkseen kokeilemaan), Motorolan Motorizr Z8 ja MotoQ q9, Nokia E65 ja E90 Communicator sekä Sling Player WM5:ssa ja S60:ssä

LG:n Prada-kännykässä kiinnosti iPhonesta matkittu (onkohan samalta alihankkijalta jopa?) muotoilu ja kosketusnäyttöön perustuva käyttöliittymä. Oli kiva nähdä ja kokeilla, tuskin jaksaisin arkikäytössä.

Motorolan julkistuksissa ihmetetyttää se, että firma suoltaa sekalaisesti Symbian-, Windows Mobile- ja "Java-/Linux-kännyköitä", ja osa perustuu vielä yhtiön vanhempaan P2K-alustaan. Eikö johonkin keskittyminen helpottaisi kumppaneiden elämää?

Nokia E65 näytti vähemmän tylsältä kuin nykyiset E60 ja E70. Muotoa ja värejä on vähän rohkeammin. On jännä huomata, että uusissa E-sarjalaisissa mallimerkintä on etupaneelissa (kuten N-sarjalaisissa on ollut alusta lähtien).

E90 Communicator ei ole erityisen nätti, mutta vielä enemmän epäilyttää raskaus. E90 tuntui raskaalta, ja speksien mukaan se onkin 210g. E90:een on nyt laitettu mukaan "kaikki mahdollinen". Veikkaan, että perästä seuraa massaltaan ja ominaisuuksiltaan kevennetty malli.

Toivottavasti E90:n S60-toteutusta vielä viilataan, sillä messuilla esitellyssä versiossa esimerkiksi päävalikossa on 800 pikselin levvisestä päävalikosta suurin osa tyhjänä hyödyntämättä.

Samsungilla oli mieletön määrä malleja esillä, joissa oli DVB-H:ta, HSDPA:ta ja toisaalta tyylikästä muotoiluakin. Uusi ohutmalli näytti ja tuntui hyvältä kädessä.

Sony Ericsson ei julkistanut Barcelonassa mitään, vaan ständeillä esiteltiin edellisviikon julkistuksia.

Ja HP esitteli viimein iPAQ-kännykän, joka näyttää kännykältä. Ulkonäössä tai spekseissä ei tosin ollut mitään jännittävää, jolla HP olisi kahminut kauheasti mediahuomiota. IPaq-pomon haastattelusta sain irti sen, että aikovat kuitenkin haastaa esimerkiksi Nokian yrityskännykät.

Vuoden 2006 parhaat ja pettymykset

Vuosi alkaa olla blogini osalta lopuillaan, koska poistun piakkoin offline pariksi viikoksi Aasian lämpöön. Hotellissa Thaimaassa olisi tarjolla WLAN ja voisin ottaa kannettavan PC:n mukaan, mutta en halua. Sen sijaan otan mukaan kirjoja, lehtiä, MP3-soittimen ja kuulokkeet. Parin viikon ajan minun ei tarvitse seurata tuoreimpia uutisia.

Lehdillä ja web-medioilla on jonkinlainen yleisöäänestys vuoden parhaista tuotteista ja tärkeimmistä ilmiöistä, joten pitäähän valinnat olla blogin pitäjälläkin. Jätän välistä tosin yleisöäänestyksen. Valinnat ainakin kokoavat yhteen vuoden puheenaiheita.

Kamerakännykät

Nokia N73 onnistuu yhdistämään kohtuullisen kevyissä ja pienissä kuorissa laajennettavan S60-laitten, joka on kohtuullisen hyvännäköinen. Ulkokuori on halvan muovinen ja ainakin osa kappaleista löysiä. Kamera on laitteiden parhaimmasta päästä. S60 tuo laajennettavuutta.

Haastajaksi nostaisin SonyEricsson CyberShot K800i:n. Sen kamera on ajoittain jopa N73:sta parempi, mutta Suomessa S60-alusta tuo vain moninkertaisesti paremman palvelu- ja sovellustarjonnan. Jo GPS-navigaattorin asennusmahdollisuus on monille riittävä valintaperuste. Sekä N73:n että K800i:n hinta on realistinen itse ostettavaksi.

Suomen ensimmäinen viiden megapikselin kamerakännykkä LG KG920 osoitti, etteivät pikselit ratkaise. Ei LG:n kännykkä kuitenkaan huono ole, mutta muotoilussa se on melkoinen kummajainen, käyttöliittymä on hieman hidas ja palvelutarjonta jää heikon selaimen takia vaisuksi.

Musiikkikännykät

SonyEricsson on onnistunut Walkman-puhelimissaan yhdistämään MP3-soittimen ominaisuudet, omalla rahalla kestettävän hinnan ja kohtuullisen koon. SonyEricsson W850i on peruskännykän kokoluokkaa, mutta kamera ja MP3-soitin ovat silti Nokian S60-mallien tasoa.

W850i:tä saa noin 450 eurolla, ja mukana tulee tähän hintaan jo 1 Gt muistikortti. Miinusta tulee MemoryStick Duo Pro -korttien käyttämisestä, jossa ei ajatella kuluttajan etua, vaan Sony-taustaa. MiniSD-korttien saatavuus olisi parempi ja siten hinta alhaisempi. MicroSD-korttien saatavuus on myös parantunut.

Valintani voisi olla myös Nokia 3250 XpressMusic, mutta sitä en ole vielä päässyt kokeilemaan, enkä siksi uskalla hehkuttaa. Ominaisuudet ovat kuitenkin hyvää S60-tasoa ja hina noin 320 euroa 1 Gt muistikortin kanssa.

Tyylikkäimmät

Ohut (valmistajan mukaan ohuimmasta kohdasta 6,9 mm paksuinen) Samsung SGH-X820 teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, ja pidän siitä edelleen. Toki se on vain GSM-puhelin, mutta laite on nätti, näppäintuntuma on hyvä ja ulkonäkö herättää ihastusta. Silti akku kestää ainakin työpäiväksi, vaikka Keilalahden pomot ovat yrittäneetkin päinvastaista väittää.

Maailmalla kehuttu LG Chocolate tuli melkoisessa hiljaisuudessa Suomeen. Näin sen myynnissä muistaakseni Gigantissa, mutta kunnolla en päässyt kokeilemaan vielä. Chocolate on tyylikäs tuote, jos se yksinään riittää valintaperusteeksi. Muista ominaisuuksista ja tasapainosta hinnan kanssa en uskalla sanoa mitään.

Yrityskännykät

Valinta oli tässä vaikeampi, ja harkitsin useiden vaihtoehtojen välillä. Jälleen tekninen Suomi-lisä saattoi ratkaista, koska valintani on Nokia E70. Se tarjoaa kohtuullisissa kuorissa yrityskäyttäjän arvostamat 3G- ja WLAN-yhteydet (E)GPRS:n ohella, tukee useita mobiili-push-ratkaisuja, tarjoaa melko hyvän QWERTY-näppäimistön ja on laajennettavissa omilla sovelluksilla.

E60:een verrattunani valintani ratkaisi kamera ja QWERTY-näppäimistö, E61:een verrattuna taas kamera ja kännykkämäisempi ja taskuun sopiva muotoilu.

Haastajaksi laskisin HTC TyTN:n, jossa on E-sarjalaisia isompi näyttö, isompi QWERTY-näppäimistö (ilman ääkkösnäppäimiä) ja HSDPA-verkkojen tuki (hyvin vähällä tuella). Tytinä on kuitenkin sangen kookas ja raskas laite, joten en voisi kuvitella sitä ainoaksi tai pääasialliseksi kännykäksi.

Hyvältä vaikutti myös Samsung SGH-i320, joka on Windows Mobile 5.0 -laitteista selvästi tyylikkäimpiä. En uskalla kuitenkaan hehkuttaa sitä paljon enempää, koska olen vain näprännyt laitetta nopeasti messujen yhteydessä Suomessa ja keväällä 3GSM:ssä.

Videokännykkä

Nokia N93:lla ei ole oikeastaan edes kilpailijoita genressään. VGA-tason videokuvan laatu on halvimpien digivideokameroiden tasoa, ja äänetkään eivät särje useimpien kännyköiden tallenteiden tapaan.

N93:ssa on panostettu myös toistopuoleen. Kuvia ja videoita voi katsella laitteen avautuvan rakenteen muodostaman jalustan kanssa ilman, että laitetta on pidettävä kädessä. N93:n muotoilu rohkaisee kuluttamaan mobiilimediaa. N93:ssa on monia hienouksia, kuten PoverVR:n 3D-kiihdytetty piiri ja mukana tuleva TV-ulostulopiuha.

Miinusta tulee ensimmäisten softaversioiden epävakaudesta ja siitä, että fyysinen rakenne on näin kalliiksi laitteeksi kumman huteraa tekoa. Etenkin takakansi ja muistikorttislotti ovat huterat ja löystyivät jo kolmen viikon kokeilun ja parin tippumisen myötä. En välttämättä uskaltais ostaa tätä omalla rahalla.

Ilmiöt

3G-kytkykauppa on tietysti vuoden mullistavin juttu, joka vaikuttaa ensitietojen perusteella pistäneen kuluttajat päivittämään laitteensa nykyaikaan, mutta vielä jää nähtäväksi, lisääntyykö data- ja sisältöpalveluiden käyttö.

Operaattorit puhuvat hienoisesta ARPU:n kasvamisesta, mutta kovat luvut esimerkiksi mobiilisurffailun ja -sähköpostin käytöstä puuttuvat vielä. Siitä saataneen tietoa ainakin keväällä Coin 2006-2007 -tutkimuksen tulosten myötä.

Windows Mobile pääsi Suomessa operaattorin valikoimiin, kun Saunalahti aloitti HTC TyTN:n tarjoamisen 3G-kytkypaketissa. Saunalahti on jopa mainostanut Tytinää televisiossa, mitä en odottanut ihan heti näkeväni.

Risuja tulee siitä, ettei Saunalahti uskaltanut tiedottaa lanseerauksesta tiedotusvälineille, vaan Tytinä vain ilmestyi valikoimiin. Rohkenen arvata, että Windows-kännykän lanseeraus näyttävästi Suomessa olisi vetänyt muutamankin talous- ja tekniikkajournalistin paikalle. Ei Nokiaa täytyisi näin paljon pelätä.

Toinen ilmiö oli kevään Nokian E- ja N-sarjalaisten markkinoilletulo, joka viivästyi mallista riippuen viikoista useisiin kuukausiin. Soitin ensimmäisen kerran Nokian viestintään tammi-helmikuussa 2006, mutta mitään myöhästymisiä ei myönnetty, vaikka yhtiö oli viestinyt tästä eräille sidosryhmilleen.

Lopulta uutisoin tieton vasta maaliskuussa, kun TalousSanomat kertoi (en löydä juttua enää webistä) E-sarjalaisten myöhästymisestä. Minulla oli E- ja N-sarjalaisten aikataulut tiedossa viikkonumeroita myöten, mutta mitään ei vain toimittajille voitu Nokiasta myöntää. Lopulta esimerkiksi E70 saataville vasta kesäkuun alussa, eli itse asiassa pari viikkoa myöhemmin kuin olin kirjoittanut.

Sama pidättyväisyys jatkui Series 80:n dumppauksen kanssa, jota ei myöskään kuukausiin myönnetty toimittajille, mutta monet muut sidosryhnät tiesivät nykyisten kommareiden tuotannon loppumisesta ja siirtymisestä S60:een.

Pettymykset

Suurin vuoden pettymys Benefon Twig Discovery oli 1,5 vuoden odotuksen jälkeen vaisu ilmestys. Ominaisuudet ja hinta eivät ole mitenkään samassa suhteessa. Itse laite on pari vuotta vanhan perus-GSM-puhelimen oloinen ja tuntuinen, ulkonäöltään vaisu.

Hintaa on kuitenkin noin 550 euroa, jolla saisi melkein isommalla näytöllä varustetun älypuhelimen ja erillisen GPS-sovittimen. Kuitenkin Twigin näyttö on navigaattoriksi tosi pieni. Kenelle tällainen laite oikein on optimoitu? Beenefonin mukaan Twig Discoveryn piti olla juuri kuluttajatuote.

Twigistä ollaan Benefonin mukaan kehittämässä alustaa uusille palveluille, mutta miksi siihen on valittu joku sulautettu Pollex Linux eikä edes saatu tukea ladattaville. Joidenkin tietojen mukaan Java-tuki piti olla, mutta yritin siirtää laitteeseen kolmekin eri midletiä, eikä niitä saanut asennettua.

Verkkoflopit

Vuoden 2006 epäonnistuneeksi mobiiliverkkojen supposed-to-be-hitiks ehdotan pikapuhetta (aka PoC, PTT tai PAT). Siitä on puhuttu vuosia, mutta kännykkävalmistajien ja operaattoreiden mukaan standardin piti olla viimein valmis ja yhteensopivien laitteiden tulla markkinoille.

Alkusyksystä ainakin suomalaisten operaattoreiden johtajat antoivat jo vihiä siitä, ettei itse tuotekaan ehkä ole aivan kunnossa, vaikka tekniikka saataisiinkin toimimaan. Yllätyn suuresti, jos täydellinen hiljaisuus enää päättyy ja pikapuhe heräisi uudelleen henkiin.

DVB-H-kännykkätelevision kaupallisen aloituksen viivästyminen Suomessa sisällön osalta ainakin keväällä 2007, mahdollisesti suureksi osaksi vasta syksylle, sai paljon laajaa näkyvyyttä. Merkittävä uusi tieto oli myös tekniikan kypsymättömyys, kun Italiassa käytettävä DRM-toteutus ei olekaan yhteensopiva Nokia N92:n kanssa.

Vielä muista EU-maista ei ole kantautunut huhuja samanlaisista tekijänoikeuskiistoista kuin Suomessa. Tarkoittaako, etteivä järjestöt siellä haista rahaa? Vai eikö keskusteluissa ole edes päästy vielä alkuun? Nuo selvinnevät ensi vuonna.

Kolmas verkkofloppi voisi olla Skypen Symbian-versio, jonka piti olla tulossa vuonna 2005, vuoden 2006 alussa ja tämän vuoden loppuun mennessä. Vielä se ehtii tullla (ja varmaan tämän kirjoitettua heti tuleekin), mutta siitäkin huolimatta Skypen Symbian-kehitys on ollut kumman vaivalloista. Floppiehdokas onkin siis Skypen kännyköiden valloitus.

Verkkolanseeraukset

Elisa päivitti verkkonsa kerralla HSDPA-aikaan, mihin tärkein kilpailija TeliaSonera ei ole halunnut lähteä vieläkään. Elisan ratkaisu olikin vahvasti etupainotteinen, kun saatavana on ollut lähinnä PC-kortteja Windowsille ja 3G-verkon peittokin on ollut heikko.

Elisalle ”mobiililaajakaistan” ja kokonaan kiinteiden noin 20, 30 ja 40 euron datapakettien lanseeraaminen toi kuitenkin paljon myönteistä julkisuutta ja vahvisti käsitystä, ettei TeliaSonera ole enää se ”edelläkävijäoperaattori”, joka tuo uudet palvelut ja tekniikat mobiilimarkkinoille.

Soneraa voi kuitenkin kiitellä varovaisesti MobiiliTV-sovellluksesta S60-alustalle, jota tarjotaan uudella hinnoittelulla 2€ / päivä tai 10€ / kuukausi. Viimein ei tarvitse yrittää laskea siirtyneitä tavuja.