Varavirtaa kännyköille matkoille

Ensi viikolla matkustelen taas ja olisi niin kätevää, jos kännykästä ei olisi jatkuvasti akku loppumassa. Olen haikaillut Nokia Power Packin perään, mutta sitä ei vain tunnu tulevan kauppoihin asti. Ennakkotiedoissa Sanomien Hintaseurannassa hinta on kivasti laskenut.

All About Symbianissa pohdittiin sitä, voisivatko tavalliset pikkuparistot toimia väliaikaisena kännykän energialähteenä. Virtaa saisi rajallisesti ja vain hetkeksi, mutta se voisi pelastaa monesti matkoilla. Vaan saisiko tavallisessa, melkein mistä kaupasta saatavasta paristosta riittävästi virtaa kännykälle? Kenties ainakin puheluille ja tekstiviesteille? Nokian Energy Profiler -softan yhteydessä käsiteltiin eri sovellusten virrankulutusta.

Olen kaivannut varavirtaa niin loma- kuin työmatkoilla. Menneenä kesänä jäivät Venetsiassa GPS-reittini tallentumatta, kun N95:n akku ei riittänyt yhden iltapäivän ja illan kuvaukseen ja paikannukseen.

Työmatkoilla taas kännykkää tarvitsee haastatteluiden sumplimiseen ja muuhun yhteydenpitoon. Pidän sitä myös turvallisuusseikkana.

Kännykkälatureiden turha energiankulutus

Nokia tiedotti tänään vihreistä energiansäästön tavoitteistaan vuodelle 2010 asti. Kiinnostava yksityiskohta tiedotteessa on arvio siitä, kuinka paljon kännykän elinkaaren aikana energiaa kuluu siihen, että pelkkä laturi on pistorasiassa kiinni ilman kännykkää:

Around two thirds of the energy consumed by a mobile phone during its use is lost when it is fully charged and unplugged but the charger is left connected to the mains, so called "no-load" mode.

Jos siis oikein tulkitsen, Nokian mukaan 2/3 energiankulutuksesta latureissa menee hukkaan. Maallikkona sitä ajattelisi, että olisi helpompaa saada laturi kytkemään itsensä pois päältä, jos kännykkää ei ole kiinni. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole, kun sellaista ei ole toteutettu. Nokiakin harkitsee jonkinlaisten äänimerkkien lisäämistä muistuttamaan laturin ottamisesta pois seinästä.

Kuinka paljon energiaa sitten kuluu? Nimimerkki Mika N. oli tätä laskenutkin usenet-artikkelissa s.k.energia-ryhmässä. Noiden perusteella hukkaenergia vaikuttaa pieneltä. Nokia ilmoittaa energiasivuillaan 2 mm -laturinsa no-load-tilan energiankulutukseksi <30–150 mW (noin 250–2500 Wh vuodessa).

Minulle ei siis selvinnyt, miten Nokia on päätynyt noinkin isoon arvioon siitä, että kaikkiaan 2/3 laturin energiankulutuksesta menee hukkaan. Toisaalta en näe syytä Nokialle liioitella tätä yläkantiin.

Ilmeisesti arvio on laskettu siten, että suurin osa latureista on sähköpistokkeessa ympäri vuorokauden, ja kodeissa on todennäköisesti käytössä useita latureita, joissakin jopa yksi yksi laturi jokaista kännykkää kohti.

On myönnettävä, että minä en ainakaan koskaan ota mitään latureita seinästä irti. Kotona on yleensä sähköpistokkeissa kaksi laturia eri huoneissa, ja PC:n lähellä on kasa muitakin latureita jatkojohdon päässä. Olisi jonkinmoinen vaiva alkaa kömpiä pöytien alle ja kaappien taakse latureita tai jatkojohtoja irrottaakseen.

Vaan miten on laturin tuottaman lämpöenergian kanssa? Jos se voidaan hyödyntää, ainakaan kaikki laturin "tyhjäkäynnin" tuottama energia ei mene hukkaan.

Akkukeston erot yllättivät

Eilen ja tänään saapuvassa Tietokone-lehdessä on kirjoittamani älypuhelinten vertailu, jossa on 10 rajaukseen sopinutta HTC:n, Motorolan, Nokian, Palmin, Samsungin ja Sony Ericssonin laitetta. Juttu on luettavissa Flash-näköislehtenä (7 €) netistä. Tein jutusta myös uutisen, mutta se ei paljasta mallikohtaisia lukuja.

Jutun tärkein mittaus oli akkukeston testaaminen, jossa erot akkukestosta datasiirroissa alle kahdesta tunnista yli viiteen tuntiin mukana tulevilla akuilla yllättivät ainakin minut. Aiempina vuosina mittasimme puheaikoja, mutta näissä laitteissa datakäyttö korostuu ja on usein pullonkaula, kun esimerkiksi push-mail-sovellus tai PC-synkronointi voivat olla taustalla jatkuvasti päällä.

Myös WLAN-tiedonsiirtonopeuksista on kiinnostavaa havaita, että Symbian- ja Windows Mobile -laitteiden suorituskyky riittää jo hyödyntämään 802.11g-verkkojen b-verkkoja paremmat tiedonsiirtonopeudet. Toisaalta tehokkainkin laite jäi kauas Windows-kannettavien 802.11g-sovittimien tiedonsiirtonopeuksista.

Palaan myöhemmin siitä, mitkä ovat mielestäni olleet vuoden parhaimmat kännykät ja oheislaitteet. Ehdotuksia ja kommentteja saa jo lähettää.

Virrankulutuksen mittari S60-kännykkään

Kuinka paljon kuluttaa virtaa GPS-navigointi? Entä web-surffailu tai videoiden lataaminen WLAN-verkossa? Push-mail-sovellus taustalla?

Forum Nokiassa on tarjolla sangen kiinnostava Nokia Energy Profiler, joka näyttää virrankulutuksen ampeereissa ja wateissa, arvioidun akun käyttöajan ja paljon muuta kiinnostavaa dataaa. Tiedoista saa ruutukaappauksia, ja ne voi ajaa vaikka Exceliin csv-muodossa.

Nokia Energy Meter on havainnollinen ja näyttävä sovellus. Tavoite on auttaa softakehittäjiä virrankulutuksen optimoinnissa. Kuvan virrankulutuksen nousu syntyi siitä, kun käynnistin videostriimauksen N95:n Video Center -sovelluksessa.

Ohjelma on suunnattu softakehittäjille. Toive on, että nämä optimoisivat koodinsa kuluttamaan mahdollisimman vähän virtaa. Tarjolla on myös vinkkejä hyvään toteutustapaan.

Sovellus on hyödyllinen kenelle tahansa virrankulutuksesta kiinnostuneelle. Ennen käyttöä kannattaa lukea mukana tulevat ohjeet. Sieltä muun muassa selviää, miten virrankulutuksen ja teoreettisen käyttöajan voi laskea kapasiteetin [mAh] perusteella (teho = virta * jännite, P=UI), eli esimerkiksi 1000 mAh akusta irtoaa 3,7V jännitteellä virtaa 3,7 Wh). Ja netistä voi kerrata fysiikan perusteita, kuten minä joudun tekemään.

On kiinnostavaa nähdä, miten virrankulutus on perustilassa jopa alle 0,2 watissa, kun se kovalla käytöllä voi ylittää 4W. 3G ja WLAN näyttävät isoilta tehosyöpöiltä tässäkin mittarissa.

Kiinnostavaa on kokeilla, miten dramaaattisesti 3G-nettiyhteys, GPS:n käyttäminen tai WLAN-surffailu lisäävät virrankulutusta. En muista, että näitä tietoja olisi aiemmin saatu näin tarkasti.

Ohjelma tarjoaa myös statistiikkaa. Tiedot voidaan tallentaa ruutukaappauksina, vektorigrafiikkana (SVG) tai pilkuin eroteltuna numerodatana (CSV).

Jatkossakin minua varmasti ärsyttää, että GPS ja WLAN hyydyttävät S60-laitteiden akut hetkessä. Näin paljastavan sovelluksen julkaiseminen kuitenkin kertoo, että Nokia tekee tosissaan töitä tilanteen parantamiseksi. Ja tokihan NRC tutkii eri energialähteitä, kuten aiemmin kirjoitin.

Energy Profilerin vaatimuksena on S60 3rd Edition FP1, eli se toimii vain uusimmissa laitteissa, kuten Nokia E90, N95, N958GB ja N82.

Päivitetty 2.12.2007 klo 15:54: All About Symbianin foorumissa on julkaistu kattavasti virrankulutuksen testejä tällä ohjelmalla. (Kiitos vinkistä Anonyymille.)

(via Nokia Beta Labs Blog)

Lisää virtaa kännykkään

Nokian Oulun teknologiapäivän esityksistä eniten toimittajia näytti vetävän Tero Ojanperän keynoten jälkeen Sari Tasan esitys (PDF) otsikolla "Future energy sources for mobile communications".

Aiheena olivat nykyisten litiumioniakkuihin perustuvien virtalähteiden ja -varastojen lisäksi polttokennoakut sekä vaihtoehtoiset energialähteet, kuten aurinko-, liike-, lämpö- ja tuulienergia.

Sara Tasa kertoi, että jo tehokkaalla "veivillä" voidaan saada kännykkään virtaa satojen milliwattien edestä, mutta haasteena on jatkuvan virran tuottaminen. Minulle uutta oli sekin, että Nokian 2 mm -laturiliitännän speksit ovat avoimet, eli muutkin valmistajat voivat tarjota laturiratkaisujaan. Sellainen voisi olla esimerkiksi kännykkää lataava aurinkopaneeli ja tuulienergian kerääjä, kuten Boffings Hymini.

Nokia Research Centerin johtaja Petteri Alanikula taas näytti kiinnostavan esityskalvon (PDF, ks. s. 22), jossa kuvattiin karkeasti eri sovellusten virrankulutusta. Virtaa kuluu idle-tilassa kuvan mukaan muutamia kymmeniä milliwatteja, kun MP3-toisto vie jo 400 mW, 3G-puhelu yli 900 mW ja nettisurffailu lähes 1200 mW. Ei ihme, ettei akku meinaa kestää uusissa S60-laitteissa.

Toisaalta. Kiinnostavaa on havaita, että Sari Tasan kalvojen mukaan (ks. s. 3/7), WCDMA-puhelu kuluttaa samoiten reilut 1000 mW, ja kulutus olisi vähentynyt vuosien saatossa. Vaikuttaa siis siltä, ettei 3G-puheluiden pitäisi teoriassa olla hirveästi energiasyöpömpiä kuin GSM-puheluiden. Jostain syystä kännykän pakottaminen GSM-tilaan kuitenkin tuntuu kaksinkertaistavan valmius- ja puheajan.

Kaikkia kiinnostava kysymys on, milloin niitä polttokennoakkuja sitten tulee? Siihen en saanut selkeää vastausta, vaikka haastattelin Sari Tasaa erikseen. Hänen kuvaamistaan haasteista ymmärsin, että kyse on joka tapauksessa vuosista.

Myönteistä on sen sijaan se, että hänen mukaansa litiumioniakuista on mahdollista saada vielä paljon nykyistä enemmän irti elektrodien ja elektrolyyttien koostumusta säätämällä. En kysellyt tarkemmin, koska en ymmärrä mitään sähköfysiikasta.

Entä tässä vaiheessa? Minusta Nokia tekisi viisaasti pakkaamalla hintavimpien Eseries- ja Nseries-laitteiden mukaan toisen akun ja matkalaturin, kuten esimerkiksi Samsung tekee joidenkin kalliimpien mallien kanssa.

Toinen fiksu liike olisi laskea Nokia Power Pack DC-1:n hintaa muutamaan kymppiin, jotta laitteen hankinta ei olisi kenelläkään rahasta kiinni. Minä meinaan ostaa tuollaisen joka tapauksessa ennen seuraavaa pitkää ulkomaankeikkaa.

Konvergenssin viisi haastetta

Nokian UI-guruna tunnettu ja Yahoo!:n mobiiliyksikköä vetänyt Christian Lindholm kirjoittaa fiksuja ajatuksia. Hän on listannut viisi konvergenssin (eli laitteiden yhdentymisen) vihollista, jotka ovat hänen mielestään seuraavat:

1. Markkinointi
2. Akunkesto
3. Fyysinen käytettävyys / ergonomia
4. Tekstinsyöttö
5. Muisti

Minun mielestäni akuuteimmat näistä ovat ainakin Nokian 3G-, GPS- ja WLAN-laitteissa akunkesto ja muisti. Akku loppuu kameraa, GPS:ää tai nettiyhteyksiä käyttäessä hetkessä, ja ainakin työmatkoilla nämä ominaisuudet on siksi jätettävä käyttämättä. Koti- ja työympäristössä tilanne on helpompi, kun seuraava latauspiste on tiedossa.

Muisti on myös paha ongelma, ja tämän kanssa kitsastelussa Nokia on tehnyt ja tekee edelleen hallaa koko S60:n tulevaisuudelle. Mitä iloa on moniajosta ja hienoista navigaattoreista ja selaimista ym. sovelluksista, kun ne jo yksinään pyöriessään sammuilevat muistin loppumisen takia. Tai muistinhallinta ainakin pettää jatkuvasti. Syyllä ei ole käyttäjän kannalta väliä.

Fyysinen koko ja käytettävyys voivat olla myös ongelma, mutta N95 on osoittanut, että melkein kaikki herkut voidaan pakata kohtuullisen kokoiseen laitteeseen – tosin tässä tapauksessa tekstinsyötön kustannuksella.

WLAN-kännyköiden akunkestosta

Työkeikalla VON Europe -messuilla tuli mahdollisuus jututtaa niin Fringin, Truphonen kuin Motorolan ihmisiä esimerkiksi IP-puheesta ja WLAN:sta kännyköissä.

Mobile VOIP -paneelissa S60-softia kehittäneiden yritysten edustajat ymmärrettävästi kehuivat Nokian S60-laitetarjontaa WLAN:n tuomisesta moniin kännyköihin. Myöhemmin pääsin kysymään asiasta Motorolan asiantuntijalta. Miksi Motorolalla on Nokiaa vähemmän WLAN-malleja ja miksi WLAN-malleja tuntuu muutenkin olevan markkinoilla enemmän Euroopassa kuin USA:ssa?

Motorolaa edustanut ratkaisuarkkitehti Steve Plunkett vastasi, että WLAN:n virrankulutus kännyköissä on ollut liian suurta, ja että IEEE 802.11e korjaa tämän. Pikainen haku netistä paljasti, että kyse on palveluntason määritysten (QoS) ja virranhallinnan standardista 802.11a/b/g-päätelaitteille ja -tukiasemille.

Plunkett käytti ilmaisua "Wi-Fi Alliance is working on this", mutta haku nokia.com:sta kertoi, että Nokian E-sarjalaisista ainakin E61i:n, E65:n ja E90:n (eli kevään uusien mallien) pitäisi tukea tekniikkaa. Aiempaa fiksumman WLAN:n käytön pitäisi ainakin teoriassa vähentää virrankulutusta.

Olen miettinyt, miten asiaa voisi mitata tai edes pinnallisesti tutkia. Se tuntuu hankalalta, koska akunkestoon vaikuttaa niin moni asia. Yksi konsti olisi kenties ladata akku täyteen, pistää puhelintoiminnot pois päältä (offline) ja laskea kauanko akkua riittää nettiradion kuunteluun WLAN-verkossa.

Tuo ei tosin olisi kovin realistinen tutkimusmenetelmä, kun tosiasiasa laitetta käytetään juuri sekalaisesti ristiin puhelimen radioiden kanssa. Ja tähän noiden virransäästön ominaisuuksien pitäisi myös vaikuttaa.

On olemassa sekin mahdollisuus, että Motorolan mies pluffasi. Kun oman firman tuotevalikoimasta puuttuu kiinnostava ominaisuus, se on mukavampaa kuitata tekniikan kehittymättömyydellä kuin kustannustekijöillä tai operaattoreiden painostuksella.

Nokian akuista Kauppalehdessä

Kauppalehti raportoi kysyneensä 200 helsinkiläiseltä, mikä on Nokian kännyköiden tärkein heikkous. Jutun perusteella tyyymättömimpiä oltiin akkuun. Vastaajat ihmettelivät, miksi muut ominaisuudet ovat kehittyneet, mutta akut eivät.

Minä vasta mietin, miten asiaan pitäisi suhtautua. En ole nimittäin havainnut, että muidenkaan valmistajien kännyköissä olisi tehty suuria innovaatioita akuissa.

Ja toisaalta "joskus ennen" kännyköissä ei ollut 3G:tä, WLAN:ia, 1-2 kameraa, Bluetoothia ja yhtä paljon sovelluksia virtaa kuluttamassa.

Vaan siitä on oltava samaa mieltä, ettei ominaisuuksia voi loputtomasti lisätä, jos lähivuosina akuissa ei tapahdu isompa kehitysaskeleita. Minun käyttötavoillani Nokia E70:n akku riittää juuri työpäiväksi.

Skypen Symbian-versiosta

(Päivitetty 28.9.2006 klo 18:02. Löysin Reutersilta ilmaisversion.)

Maksullisessa Hesarissa on tänään kiinnostava Skypen pääjohtajan Niklas Zennströmin haastattelu (€). Zennström myöntää siinä Skypen Symbian-version myöhästyneen ja vakuuttelee sen olevan edelleen tulossa.

Zennström antoi haastattelun Helsingissä ilmeisesti vain HS:lle. Reuters on kreditoinut Hesaria, joten haastattelusta on heillä ilmaisversio.

Minä en itse asiassa edes ollut huomannut, että Zennström olisi luvannut kännykkäversiota vuonna 2004. Vai tarkoitettiinko silloin Windows Mobilen PocketPC- tai SmartPhone-versiota?

Zennström sanoi Hesarille, että kännyköiden käyttöjärjestelmät ja alustat ovat pirstaloituneet, ja suoritintehoa on vähemmän kuin PC-koneissa.

Käsittääkseni Symbian-versio on viivästynyt siksi, että ainakin vielä Symbian v8.x -laitteissa full-duplex-audio oli estetty kolmansien osapuolien sovelluksilta, enkä itse asiassa ole saanut varmuutta, onko rajapinta auki edes uusimmissa S60-laitteissa.

Suorituskyvyn vaatimuksista on kokemusta sen verran, että vielä Intel Xscale 400 MHz -suorittimella varustetut PocketPC:t ovat kovilla Skypen kanssa. S60-laitteiden 220-330 MHz (nykyraamit?) TI ARM -suorittimet eivät ymmärtääkseni ole läheskään yhtä tehokkaita. Toisaalta itse alustoissa voi olla myös eroa.

Henkilökohtaisesti en jaksa hirveästi vouhottaa Skypestä Symbianille. Jotta sitä voisi järkevästi hyödyntää, tarvitaan WLAN-verkko, ja niiden käyttäminen taas on tehty nykyisellään käsipeliä vaativaksi. Ja akku loppuu WLAN-käytössä jo tosi nopeasti.

Sen sijaan kotipuhelimeksi erillinen WLAN-verkossa toimiva Skype-luuri voisi kiinnostaa. Niitähän on julkistettu jo useitakin.

Miksi ostaa enää MP3-soitinta?

Keksin aika montakin syytä ostaa MP3-soitin kännykän lisäksi. Edelleen tänä kesänä aion ottaa MP3-soittimen lomalle mukaan, vaikka kännykkään saisi ainakin 2 Gt muistikortillisen verran musiikkia.

Kyse ei kuitenkaan ole eniten tallennuskapasiteetista, vaan vielä enemmän akkukestosta. En halua, että kännykästäni loppuu akku, koska kuuntelin musiikkia. Nykyisissä 3G-laitteissa akku ei kestä riittävän pitkään kaikille ominaisuuksille. Yhdellä laitteella pärjääminen on kiva visio, muttei toimi vielä.

Ja kun nälkä kasvaa, erillislaitteet tarjoavat edelleen teknisesti paremman kameran, soittimen tai videokuvauksen.

Tämä oli johdantoa linkkiin S60-blogiin, jossa Antti ihmetteli miksi kukaan haluaisi enää MP3-soitinta. Kävin itse asiassa tilittämässä näkemykseni sinnekin, mutta keskustelua voi jatkaa täällä suomeksi.

Vanjoki digikameroista ja MP3-soittimista

Tiistaina ja keskiviikkona maailman uutisissa on levinnyt Nokia Multimedian johtajan Anssi Vanjoen kommentti Financial Timesille, jossa hän uutislähteiden mukaan ennustaa digikamera-, MP3-soitin- ja myöhemmin myös dv-kameramarkkinoiden hiipumista, koska multimediakännykät täyttävät niiden tarpeet.

En ole vielä lukenut alkuperäistä FT:n juttua, mutta ilmeisesti Reutersin / Yahoo!:n uutisessa on siitä tarkat lainaukset.

En edes yritä arvata, miten suuri yleisö käyttäytyy lähivuosina, kun / jos(?) puhelimissa on keskitason digikameran tai MP3-soittimen ominaisuudet mukana. Saattaa olla, että kuluttajat tyytyvät näihin ja Vanjoen ennuste toteutuu, tai sitten kuluttajien kiinnostus esimerkiksi digikuvaukseen lisääntyy, vaatimustaso kasvaa ja digikamera hankitaan edelleen erikseen.

Minä pidän vielä kiinni ajatuksestani, että MP3-soitin kannattaa olla erikseen. Olen torstain ja perjantain taas työmatkalla, ja on kiva jo ajatustasolla, ettei musiikin kuuntelu syö kännykän akkua. Tavoitettavuus on tärkeää matkallakin, eikä 3G-puhelimen akku kestä pitkään.

3G-kännykän akku hyytyy päivässä

Olen nyt käyttänyt niin monien valmistajien UMTS-puhelimia, että uskallan väittää lähes kaikkia yhdistävän liian tehoton akku, tai kova virrankulutus.

Moni asia on kännyköissä kehittynyt eteenpäin, mutta akunkesto tuntuu vain heikentyvän. Kun aamulla lataan UMTS-kännykän, se saattaa olla jo sammunut illalla tai seuraavana aamuna. Akku saattaa vieläpä loppua vain valmiustilassa ilman, että puhelimella olisi juuri soiteltu.

Syy saattaa olla siinä, että minullakin kännykkä päivittää sähköpostit tunnin välein, PC:n lähellä Bluetooth-linkki siirtää kuvat tietokoneelle jne. Eli puhelin on käytössäkin aivan eri tavalla kuin joskus viisi vuotta sitten.

Joskus jo kesällä 2004 puhuttiin polttokennoakuista, joiden piti tuoda selvä parannus tilanteeseen. Eikö kännyköiden akuissa ole tapahtunut tosiaan mitään merkittävää kehitystä aikoihin?

Tilanne on minusta huolestuttava, kun kohta näiden vehkeiden pitäisi kestää UMTS- ja WLAN-yhteiskäyttö, kamerat optisella zoomilla, DVB-H-lähetykset ja nykyistä enemmän datasiirtoa. Visiot pissivät pahasti, jos akku hyytyy jatkossa parissa tunnissa.

Musiikkipuhelimet, osa XIV

All About Symbianissa on jälleen yksi arvio musiikkipuhelimista. Ewan Spencen Ewan Spence kirjoittaa musiikkipuhelinten ongelmista nykytilassa, eli käyttöliittymistä, akkukestosta, PC-ohjelmista ja koko ajatusta musiikkitiedostojen latailusta operaattoreiden verkoista nykyisillä datahinnoilla.

Tulin samansuuntaiseen lopputulokseen loppuvuodesta, ja vaihtoehtoja katseltuani päädyin Creativen soittimeen. Toinen vaihtoehto olisi ollut Apple iPod. Kännykän käyttäminen tähän tarkoitukseen ei vielä tunu mielekkäältä "konvergenssiltä".

Minäkin kyllä uskon musiikkiominaisuuksiin puhelimissa, samalla tapaa kuten kamera on usein kiva, mutta 700 euron kännykkä, josta loppuu akku nopeasti MP3-soittimena ja jolla on massaa 1,5x peruspuhelimen verran, tuntuu vain vielä liiaksi kompromissiltä.

WLAN-VoIP-kokemuksia

WLAN-puhelin ei ole aivan uusi juttu, onhan puhelin- ja PDA-yhdistelmiä WLAN-ominaisuuksilla ollut monilla valmistajilla jo toista vuotta. Uutta on kuitenkin se, ettei WLAN voidaan integroida peruskännykän kokoiseen laitteeseen. Qtek 8310 on juuri tässä mielessä kiinnostava, että kokoa on vain tavallisen kännykän verran ja massaa 106 grammaa. Ehkä vuoden tai parin päästä tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta vielä HTC on aikaansa edellä.

Minuun Qtek teki vaikutuksen, varsinkin kun sen kanssa liikkui laajalla avoimen WLAN:n alueella. Kollegalla oli puhelin Tallinnassa mukana, ja siellä oli melkein vaikeaa löytää kahvilaa tai kuppilaa, jossa ei pääsisi wifi.ee-yhdistyksen edesauttaman WLAN:n internetiin. Paikalliset myös hyödyntävät verkkoja innokkaasti. Esimerkiksi Elisa Eestin johtajat kertoivat työkeikalla käydessäni valtion virkamiesten säästävän puhelinkuluja Skypeä käyttämällä. Tämä ei tietenkään ole ongelmatonta, mutta kertoo rohkeasta asenteesta uuteen tekniikkaan. Jos kiinnostaa enemmän, sekä Qtek 8310:sta että WLAN-kaupunkiverkoista on artikkelit Tietokone-lehden marraskuun numerossa (TK 13/2005).

VoIP-raporttia Qtek 8310:sta en tosin saanut vielä tehtyä, koska en löytänyt sopivaa ohjelmaa artikkelin aikaulun rajoissa. Esimerkiksi Skype-puheluita olen tietty kokeillut HP iPAQ:lla WLAN-verkossa ainakin vuosi sitten, mutta kämmenmikrolla käyttö oli liian hankalaa ja akku hyytyi hetkessä. Eikä laitetta oltu suunniteltu ottamaan vastaan puheluita kännykän tapaan.

Nokian uusia Eseries-kännyköitä kokeilin nopeasti Lontoossa. Panin merkille erityisesti sen, että VoIP-puhelut SIP-numeroon soitettiin aivan kuten tavalliset puhelut S60:n osoitekirjasta allaolevan kuvan tapaan.

Ihmisillä tuskin on jatkossa useita numeroita kuin ehkä koti- ja työkäyttöön, mutta miten toimivat GSM- ja VoIP-numerot? Otaksun, että pöytäpuhelimen numero jää pois, ja puhelu toivottavasti menee vain yhteen numeroon.

Kun olen tulevaisuudessa ulkomaisen hotellin WLAN:n kautta yhteydessä internetiin, meneekö puheluni Suomeen IP-liikenteenä työnantajan mobiilivaihteeseen ja sieltä esimerkiksi suomalaiseen kännykkään? En näe syytä, miksi yritys maksaisi enää ulkomaanpuheluista silloin, kun on vaihtoehtoja.

Etenkin verkkovalmistajat puhuvat siitä, että mobiili korvaa seuraavaksi pöytäpuhelimet. Mihin pöytäpuhelimia enää edes tarvitaan?

Tiedän pari käyttöä: kun soittaa pöytäpuhelimella, monissa organisaatioissa kulu häviää jonnekin, korkeintaan jää samalle kustannuspaikalle. Jos minun pitää tehdä esimerkiksi nykyisin 30 -- 60 minuutin puhelinhaastattelu Isoon-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin, teen sen tietysti pöytäpuhelimesta, koska kulut eivät ole samalla tapaa henkilökohtaisia kuin kännykkäpuhelut. Pöytäpuhelin luokitellaan työvälineeksi, kännykkä usein "eduksi", vaikka kännykkä olisi työvälineenä enemmän käytössä.

Lomavempaimia valitsemassa

Olen lähdössä lomailemaan Italian "rivieralle" ja piipahtamaan myös Etelä-Ranskassa, ja siten pähkäillyt mobiilinörtin lomavarustusta. Sony Ericsson K750i on hieno pienen koon ja ominaisuuksien yhdistelmä, jonka kamera tuottaa usein parempia kuvia kuin Nokia N90, joka taas on melko kookas ja raskas. Ensimmäistä kertaa Nokia 6230 jää tarpeettomana kotiin.

Saatan myös kaivata isompiakin ja hämärässä otettuja kuvia, joten vanha digipokkarini Canon PowerShot S40 lähtee myös matkaan. Tarkoitus oli ostaa keväällä kevytjärkkäri Canon EOS-350D, mutta sitä en raskinutkaan vielä hankkia. 1000 euroa on tuskallisen paljon amatööriharrastajalle. Haluaisin toisaalta kovasti oppia paremmaksi kuvaajaksi ja hallitsemaan järkkärit.

Minulla on reissulla varapuhelimena Nokia 6630, koska sen selaimella voi surffailla uutisia, sähköpostit ovat käyttövalmiina jne. Tosin Italiassa näyttää halvinkin Soneran GPRS-verkkovierailu Telecom Italyn (TIM) verkossa maksavan noin 7,4 €/Mt, joten käyttöä tuskin tulee, jollei jotain erityistä perustelua siihen ole.

Nokia 9500 -kommaria en taida uskaltaa ottaa mukaan, kun siinä on sen verran hyvä selain ja muut sovellukset, että tulisi taas luettua uutisia, seurattua IRC:iä tai pahimmillaan katseltua uutisvideoita. Kännykkälasku hyppäisi helposti taivaisiin.

Työnantajan HP iPAQ hx4700 jäi töihin, vaikka minulla on siihen ladattuna mainio Italian ja Ranskan turistiopas (nähtävyydet, ravintolat, kartat jne) ja italian kielen alkeiden opas, koska edellisestä mallista jo suli verkkovirtalaite USA:n lomalla ja yksi akku aiemmin Thaimaaassa. Selvästikin nämä tapaukset yrittävät kertoa jotain.

6630:aan olen lataillut kivan valikoiman Symbian-pelejä, kuten Bounce (kyllästyykö tähän joskus?!), Splinter Cell, Rainbow Six, Prince of Persia (uusin osa), Midnight Pool, Sky Force, Rayman 3 ja muutama muu, jotka päätyivät laitteeseen juuri kirjoittamani kännykkäpeliartikkelin lomassa. Gameloftin tuotokset ovat valikoimissani vähän yliedustettuna. Pathway to Gloryn ottaisin myös, mutta sitä varten pitäisi pakata laukkuun lisäksi N-Gage. Myös GBA SP jää tällä kertaa kotiin, koska sen näyttö on niin surkea, ettei pelaamisesta tule mitään kuin optimaalisissa olosuhteissa.

Musiikkisoittimeksi meinasin ostaa iPod minin, mutten muistanut hankkia sitä ajoissa, ja sunnuntaina en enää ehtisi ladata siihen musiikkiakaan. Ilmeisesti tämän loman sinnittelen vielä puhelimen muistikorttien ja surkeiden nappikuulokkeiden kanssa.

Muistikorttishow: kameraa varten on 2*512 Mt CF -korttia, 6630:aa varten 64 + 256 Mt DV RS-MMC -kortit ja K750i:lle on 2*64 Mt MS Duo Pro -kortit. On tosi kiva, että joka vempaimeen tarvitsee erilaiset muistit.

Yritän tarkoituksella pysyä koneilta poissa myös kotiin palattuani, joten blogipäivityksiä ei kannata kauheasti kesällä odotella. Voittehan pahimpien vieroitusoireiden aikaan vaikka kommentoida tähän kirjoitukseen loma-ajan mobiililaitetaktiikoitanne. :)

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Skype- ja WLAN-vouhotuksesta

Skypen Symbian-julkaisua on vuoronperään spekuloitu, toivottu ja epäilty siitä lähtien, kun Pocket PC -versio julkaistiin. Itse kyselin alusta lähtien yhtiön PR:stä, mutta eivät vastanneet muuta kuin että laajentavat ohjelmaa uusille alustoille, ja Symbian on yksi kiinnostavista vaihtoehdoista.

Kuluneella viikolla Skypen perustaja ja pääjohtaja Niklas Zennström sitten vahvisti VON-konferenssissa Symbian-version paikalla olleiden mukaan. Tämä on kai suuri juttu, mutta jostain syystä minusta ei tunnu silti siltä.

Kysehän on siitä, että Suomessa puhe on jo kovin kilpailtua. Puhelut maksavat halvimmillaan kaksi senttiä minuutissa ja 10 senttiä minuutissa on jo melko normaali taksa. Puhelut Skypestä matkapuhelimiin maksavat enemmän.

Asia on tietysti merkittävämpi, jos soittelee paljon ulkomaille. Siinä on vielä merkitystä etäisyydellä, kun taas Skypen kaltaiset VoIP-softat eliminoivat etäisyyden merkityksen. Puhelu viedää IP:nä paikallispisteisiin ja vasta sieltä lanka- tai puhelinverkkoon. Näinhän kauketi perinteiset ulkomaanpuheluoperaattorit jo toimivat, ne vain eivät ole vielä siirtäneet tekniikan tuomaa kustannusten laskua kuluttajahintoihin.

Texas Instruments vs. Intel

Toinen kiinnostava kamppailu käydään puhelinten kuoren sisällä, kun Intel haastaa älypuhelinten hovihankkijan Texas Instrumentsin suorittimissa. Uudet sovellukset, kuten kuvan- ja videon käsittely, MP3-soittimet, VoIP-ohjelmat ja muut vaativat tehoa, jota nykyisten Symbian-laitteiden ARM-suorittimissa ei ole oikein riittävästi. Windows Mobile -puolen PDA-laitteissa taas on käytetty tehokkaampia Intelin XScale-suorittimia, jotka tekevät tuloaan myös massamarkkinoille.

Esimerkiksi minä ja muut Skypeä Pocket PC:llä kokeilleet tietävät, ettei sovellus ole aivan kevyt. Sen laitevaatimuksiksi ilmoitetaankin 400 MHz suoritin ja WLAN-yhteys. Akku hyytyy Skype- ja WLAN-käytössä esmes HP iPAQistani 20 minuutissa ja käy polttavan kuumana.

Tosielämässä ollaan siis vielä kaukana teoriasta, mutta teknisesti ajatus on kiva, jos kotona tai työpaikalla on ADSL:ään tms. liittymään kytketty WLAN-linkki.

Skype-vouhotus myy

Skype ja WLAN ovat joka tapauksessa tämän hetken hypesanoja, jotka tuovat uutisille lukijoita ja kiinnostavat ihmisiä. Blogiini on tullut esimerkiksi Arvopaperi-lehden foorumista jo yli 700 vierailua (visits) , suurin osa Skypeen liittyen.