MobileMonday Helsingissä ja Turussa 28.11.2005

Google Analyticsin mukaan parisenkymmentiä vierailua päivittäin blogissani tulee Turusta, joten tämä kiinnostanee:

Mobiilialan yhteisö ja verkostoitumispaikka MobileMonday laajentaa Suomessa Turkuun. MobileMonday Turku 28.11.2005 käsittelee ohjelman mukaan kännykkätelkkaria. Esityksiä pitävät Jaakko Kuosmanen ICT Turusta, Ari Ikonen Nokialta ja Christer Carlsson Åbo Akademistä.

Tilaisuus on maksuton ja alkaa Panimoravintola Koulussa klo 17.30. Ennakkorekisteröitymistä on pyydetty, mutta ymmärtääkseni mukaan mahtuu vielä.

MobileMonday pidetään samaan aikaan Helsingissä, jossa aiheena ovat mobiilit hakupalvelut. Ohjelman mukaan strategiajohtaja Harry Santamäki Nokian Multimedia-yksiköstä esittelee mobiilihakua ja Opera Softwaren Euroopan toimintoja johtava Kai Leppänen kertoo hakubisneksestä. Helsingin tilaisuuteen ei ilmeisesti enää oteta ilmoittautumisia, kun ennakkoon paikalle ilmoittautui jo 150.

"Sen sijaan että kuluttajat maksaisivat mobiilin internetin käytöstä, maksajiksi tulevat tuotteiden ja palvelujen myyjät. Tämä noudattaa teollista jakelumallia, jossa jakelijat, kuten sisältöpalvelujen tuottajat ja hakuketjujen mahdollistajat saavat korvauksen tuotteiden valmistajilta." (--Harry Santamäki kutsun tiedotteessa)

Koska tilaisuudet ovat päällekkäin, joudun valitsemaan. Jos haluatte tietää jotain spesifiä Helsingin aiheesta, kysymyksiä saa ehdottaa vaikka kommenteissa tai sähköpostitse.

Maanantaina onkin ensimmäinen tilaisuus kalenterissa jo klo 9.00 ja sitä ennen tunnin verran uutisten kirjoittelua, joten luvassa on iloisesti taas 12-14 tunnin työpäivä.

Linuxin ensiaskeleet otettu

Olen pari viikkoa käyttänyt melko aktiivisesti Nokia 770 Internet Tabletia, ja nyt artikkelin valmistuessa tuli ajankohtaiseksi ottaa ruutukaappauksia. Sisäistä työkalua ei ilmeisesti ole, joten lähdin etsimään netistä.

Alkuun löysin jonkun ohjelman, mutta se olisi pitänyt kääntää lähdekoodeista. Tämä olisi vaatinut jonkun GCC-kääntäjän hommaamisen, joka kääntäisi koodia ARM-suoritinkannalle Windowsissa. Tai jotain muuta hepreaa.

Laitoin sähköpostia Maemo.org:n käyttäjien postituslistalle ja sain alle 10 minuutissa vastauksena linkin maemo.org:n ohjelmien katalogiin, jossa mainittu CPU/Mem Load Applet osaa ottaa ruutukaappauksia.

Näemmä Debian-binäärien kanssa riittää, että .deb-paketin avaa selaimella tai muistikortilta, jolloin 770:n käyttöjärjestelmän Application Installer osaa purkaa ja ajaa asennuspaketin. Suomeksi sanottuna ohjelmia voi asentaa, vaikkei olisi koskaan ennen käyttänyt Linuxia tai ainakaan käännellyt mitään lähdekoodeista.

Hain samalla Gaimin (pikaviestimen), irssin (IRC-keskustelua), Bluetooth OBEX Serverin (tiedostojen siirtoon PC:lle) ja pari peliä, joihin ehkä palaan myöhemmin.

Enpä olisi pari vuotta sitten varmaan uskonut, jos joku olisi sanonut, että asennan ensimmäiset Linux-ohjelmani Nokian koneella. Saa nähdä vaikka innostuisin Linuxista uudelleen työasemapuolellakin. Edellinen kokeilu silloisen Mandraken aikoihin jäi lyhyeksi. Nykyisinhän saa kaupallista Linux-tukeakin Suomessa, jos kaikki ei onnistukaan.

Tivo ja iPod vs. kännykkätelkkari

TalousSanomain toimittaja Perttu Pitkänen kirjoittaa tänään markkinakommentissa (€), että yhdysaltalainen Tivo haastaa Nokian ja kännykkätelkkarin. Kirjoitin aiheesta itse vähemmän johtopäätöksiä vetävän (eli huonosti myyvän) uutisen.

Muutama lainaus TalSan jutusta:

Yhdysvaltalaisen televisio-ohjelman digitallentimia valmistavan Tivon ja Applen yhteistyö on ikävä isku Nokian kännykkätelevisiolle. Nokia ja operaattorit toivovat lisätuottoja matkapuhelimiin välitettävistä musiikista ja videoista, mutta kilpailu kuluttajien taskuista käy yhä tiukemmaksi.
...
Tivo ilmoitti, että sen digitallentimista voi nauhoitettuja televisio-ohjelmia jatkossa siirtää tietokoneelta myös uuteen video-iPod-soittimeen, jolla voi musiikin kuuntelun lisäksi siis myös katsella videoita.

Pointti on minusta validi, koska tietenkin "offline-sisältö" kilpailee televisiotarjonnan kanssa. Kirjoitin aiheesta täällä blogissakin vastikään. Televisio on haastava media, koska sisältöä pitäisi olla juuri silloin, kun kännykkätelkkaria halutaan katsoa. Jos taas laitteeseen kopioidaan omat suosikkiohjelmat vaikka edellisillalta, niitä voidaan katsoa milloin tahansa, keskeyttää ja jatkaa sitten, kun taas sopii.

Jos pitää ennakkoon arvata, veikkaisin että offline-videoista tulee isompi juttu kuin taskutelkkareista, oli tekniikka sitten DMB, DVB-H tai joku muu. Suomalaiset TV-kanavat ovat tehneet selväksi, ettei sisältöä varta vasten mobiilitelkkarille tule ainakaan alkuvaiheessa. Ja keskellä päiväähän tulee vain chattiä ja TV-shoppia.

OneNote Mobile haastaa Lifeblogin?

Huomasin ms.mobiles.com:ssa maininnnan MS Office Mobile 12:n uudesta ominaisuudesta, OneNotesta Windows Mobile -laitteille. Microsoftin työntekijä Chris Pratley kertoo asiasta OneNote-blogissaan.

The *killer* scenario for OneNote Mobile in my mind is "photo note taking". As you may know if you have a camera phone or digital camera, snapping photos is easy and they capture a lot of information instantly. These days when I travel, I take a photo of those plaques that are next to historical sites so I can have that info for later. It makes a nice interlude in the slide show too.

Tämä kuulostaa aika samalta kuin esimerkiksi Nokian Lifeblog. On kiinnostavaa nähdä miten Microsoft toteuttaa integroinnin Windows Mobilen kamerasovelluksen kanssa, ja miten helposti tiedot saa siirrettyä Windowsiin.

Minulla on työkannettavassa ja S60-puhelimessa Lifeblog asennettuna, mutten juuri jaksaa käyttää sitä, koska ohjelmaa ei ole integroitu mitenkään kamerasovelluksen yhteyteen (eli että voisi suoraan kommentoida kuvia) ja toisaalta kuvien siirtäminen on liian hidasta Bluetoothilla kannettavaan.

Microsoftin tuntien OneNote Mobile tuskin rajoittuu tähän tarkoitukseen, vaan toimii myös ammattikäytössä muistiinpanovälineenä. On kiinnostavaa nähdä miten tämä toimii käytännössä. Windowsissahan ohjelma on suunnattu lähinnä TabletPC-koneille, joten se on minultakin jäänyt asentamatta. OneNoten mobiiliversio julkaistaan aluksi ilmeisesti vain WM5 Smartphonelle.

Onneksi GSM-vastaajasta pääsee eroon

Hesarin lukija kyselee tänään kuluttajapalstalla (€) miksei vastaajaviestin poistaminen onnistu vain poistamalla puhelimesta, vaan viesti saattaa tulla kuunneltavaksi uudelleen.

Johtaja Janne Vainio TeliaSoneralta neuvoo, miten viestien poistaminen onnistuu:

"Jos sanellun viestin haluaa poistaa heti ja pysyvästi, se täytyy kuunnella kokonaan ja noudattaa sen jälkeen tulevia ohjeita. Viestipalvelu kertoo esimerkiksi, että "kuuntele ja poista, paina 1". Kun ykköstä painaa, viesti häviää myös palvelimesta eikä pomppaa enää jonkin toisen, uuden viestin yhteydessä takaisin kännykkään."

On t-o-d-e-l-l-a kätevää! Vastaajapalveluissa näyttää olevan optimoitu se, että viestien jättäminen ja kuuntelu toisi rahaa operaattorille. Se on ymmärrettävää, mutta huono käytettävyys ei ole. Hyvä esimerkki on tämä, jos viestit pitää edelleen kuunnella loppuun asti voidakseen poistaa ne.

Minä inhosin vastaajapalvelua sangen paljon. Ihmiset jättivät vastaajaani yhteydenottopyyntöjä. Millä puheviestistä poimitaan helposti esimerkiksi GSM-numerot tai sähköpostiosoitteet? Ei mitenkään. Se on ehkä helppoa, jos osoite on muotoa etunimi.sukunimi@yritys.fi, mutta viimeistään ulkomaannnumero ja huonolla englannilla äännetty sähköpostiosoite ovat hankalia.

Ratkaisin tilanteen soittamalla Soneran aspaan ja ottamalla vastaajan pois käytöstä. Yhteydenottopyynnöt tulevat nykyisin tekstiviestinä tai sähköpostina. Viestinnän tekninen laatu parani merkittävästi .

Tekstiviesti ja sähköposti ovat paljon paremmat, koska niistä voi "koneellisesti" kerätä yhteystiedot, osoitteet ja muun olennaisen. Helpoin tapa lopettaa GSM-vastaajalla itsensä kiduttaminen on ottaa se pois käytöstä. Muiden vastaajiin en jätä viestejä.

Miksei Flash menesty kännyköissä?

Macromedialla on ollut useita nimekkäitä johtajia mobiiliyksikössään, kuten yksi Symbianin perustajista ja jonkin aikaa Microsoftin mobiiliyksikköä johtanut tanskalainen Juha Christensen. Macromedia on kehittänyt erityisesti kännyköille kevennetty Flashiä, jota käytetään jo aika laajasti Aasiassa, mutta Euroopassa se ei ole lyönyt läpi. Macromedialla on tosin pitkä lista tuettuja laitteita, mutta suurin osa on Aasiassa myynnissä, joissa Flash tulee esiasennettuna.

Yksi syy Flash Liten heikkoon suosioon ollut se, että vielä Flash Lite 1.1 perustuu Flash 4:n koodiin. Tuleva Flash Lite 2.0 sen sijaan on kehitetty Flash 7:n pohjalta.

Monia sisällönkehittäjiä kuitenkin hämää se, että Flashiä pitäisi toteuttaa erikseen mobiililaitteille, kun tehokkaimmissa mobiililaitteissa kuitenkin on aito Flash 5.0 tai 6.0 esiasennettuna. Nokialaisista tällaisia ovat esimerkiksi 7710, 9300, 9500 ja 770 Internet Tablet.

Erikoista on se, että siinä missä tietokoneille Flash-pluginin saa maksutta, kännyköille se pitäisi ostaa 10 dollarilla. Kuka maksaa siitä, että saa maksaa operaattorille siitä, että lataa mainoksia ja muuta multimediaa kännykkään? Ilmeisesti Macromedian tavoite onkin lisensoida Flashiä suoraan laite- ja käyttöjärjestelmävalmistajille. Mobiiliselainten valmistajista Opera Software Flash Lite -tukea uudistusten ansiosta.

Ehkä ongelma on yksinkertaisesti se, että siinä missä Flash ärsyttää monia webissä, kännyköissä se ärsyttäisi vielä enemmän, kun ruutukoko on pieni ja käyttäjä maksaa siirretystä datasta.

Digiboksin ajastus tekstiviestillä

Jatkoa maaliskuun 2005 kirjoitukseeni. Tänään tuli Maikkarilta ensimmäinen presidenttiehdokkaiden vaalitentti. Ehdokkaiden ympäripyöreät vastaukset eivät juuri kiinnosta, mutta EVA:a edustavan Jorma Ollilan kysymykset kiinnostavat sitäkin enemmän.

Unohdin laittaa ohjelman ajastukseen Handan-digiboksillani (CV-77000 PVR), mutta miksi ihmeessä tätä ei voi etäohjata esimerkiksi Ethernet-/WLAN-verkon kautta tai tekstiviestein? Silloin esimerkiksi ohjelmien ajastus ei vaatisi muuta kuin selainyhteyden tai tekstiviestin digiboksiin.

Puhelimessa voisi olla käytön helpottamiseksi graafinen Java-käyttöliittymä, josta valitaan kanava, ohjelma tai manuaalinen ajastus, esimerkiksi MTV3, 21.11. ja klo 17.00-18.00. Sovellus sitten lähettäisi tiedot esimerkiksi tekstiviestinä digiboksiin.

Tee-se-itse-miesten Linux-purkeilla tällaiset tietysti onnistuvat, mutta eivät nykyisillä digibokseilla tai kovin helposti edes Windows XP Media Center -koneilla. Toimiva kodin laitteiden verkottuminen vienee vielä aikaa. Enkä minä ainakaan jaksa näitä rakentaa, vaan haluan valmiin tuotteen, jonka toimivuudesta vastaa joku muu kuin minä itse.