CDMA450-verkko voisi kattaa koko Suomen

Olin eilen Lucentin ja USA:n Suomen suurlähetystön kaupallisen yksikön järjestämässä tilaisuudessa, jossa Lucent ja Nordisk Mobiltelefon esittelivät liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehille ja toimittajille ajatusta CDMA450-verkon rakentamisesta Suomeen.

Ministeriön ajatushan on, että vanhalta NMT-tekniikalta vapautunut 450 MHz kaista annettaisiin sellaiseen käyttöön, joka edistää syrjäseutujen laajakaistatarjontaa. Lucentilla ja Nordisk Mobiltelefonilla on tähän kovat lupaukset. He väittävät pystyvänsä rakentamaan jo tänä ja ensi vuonna koko Suomen kattavan 3G-verkon. Miehet myös arvostelivat 2100 MHz:n WCDMA-tekniikkaa liian kalliiksi, ja arvioivat ettei 3G luultavasti leviä koskaan Suomessa tällä tekniikalla isoimpien kaupunkien ulkopuolelle.

Nordisk Mobiltelefonin mukaan palvelumalli olisi "kiinteähintainen mobiili laajakaista", palveluita esimerkiksi multimediaviestit, pikapuhe (push-to-talk), verkkopelit, viranomaisasiointi ja -palvelut sekä VoIP-puhelut. Toimilupahakemuksessa hahmoteltua kiinteää kuukausihintaa ei haluttu paljastaa, jotta kilpailijat eivät pääsisi väliin.

Ministeriön edustajat taas korostivat, ettei heitä kiinnosta toimiluvan hakijan käyttämä tekniikka, vaan kuinka nopeasti verkko rakennettaisiin ja millaisia palveluita tarjottaisiin. Ministeriössä ollaan ilmeisen kyllästyneitä Elisan ja TeliaSoneran hitaaseen 3G-kehitykseen ja heikkoon palvelutarjontaan.

Lisää aiheesta on aamun uutisessani.

Yhden laitteen ikuinen unelma

Samaan aikaan, kun useimmat tuntuvat haluavan siirtyä yhden laitteen käyttäjäksi, minusta tuntuu entistä enemmän siltä, että tarvitsen (=haluta-verbin hämäysmuoto, jolla huijataan luottokorttia) kaksi tai useamman vempainta; yksi puhelin vapaa-aikaan (kevyt, pieni, nätti), toinen työn arkeen (kalenteri, sähköpostit ja web-selain) ja kolmas työmatkoille ja -tilaisuuksiin (hyvä QWERTY-näppäimistö, toimisto-ohjelmat, etäyhteydet sähköpostiin ja muihin sovelluksiin jne).

Enkä minä edes omista vielä MP3-soitinta tai muuta kannettavaa musiikkisoitinta.

Nykyinen perustason digikamerani (Canon PowerShot S40) ja kamerapuhelin (Nokia 7610/6630) ovat saaneet minut kiinnostumaan enemmän valokuvauksesta, seuraava hankinta on luultavasti digijärkkäri.

N-Gagen pohjalta heräsi kiinostus Nintendon GBA SP:hen, nyttemmin DS:ään ja Sony PSP:hen. Ehkä Nokia N91:tä kokeiltuani hankin Applen iPodin.

* * *

Eihän tässä näin pitänyt käydä. Konvergenssin lupaus on ollut, että pärjäämme yhdellä vempaimella. Minä olen nyt ajautumassa päinvastaiseen, divergenssiin. Ongelmaahan ei olisi, jos tyytyisi jollain alueella vähempään, mutta nälkä kasvaa syödessä, joten pian sitä kaipaa mahdollisimman hyvää kameraa, musiikkisoitinta, taskukonetta ja muita ominaisuuksia. Edellytyksenä tietysti on, että oma median kulutus ja luominen muuttuu, itse laitehan on vain laatikollinen rautaa ja softaa, jollei sillä tee mitään.

Rohkenen siis ennustaa, että kun länsimaiden vauraille kuluttajille on myyty riittävästi näitä konvergenssivehkeitä, tulee taas divergenssin aika. Sitten myydään erikoistuneita laitteita erilaisiin spesifeihin tarpeisiin, ja ihmisillä voi olla useita SIM-kortteja tai -liittymiä sitä varten.

Nokia Nseries

Nokia julkisti (linkki webcastiin myöhemmin) tänään isoimman yllätyksen vähään aikaan, joka on kokonaan uudella tavalla nimetty puhelinsarja musiikki-, kamera- ja mediakulutukseen yleensä.

• Nokia N70
• Nokia N90: kahden megapikselin (1600 x 1200) kamera ja "Carl Zeissin optiikka", 3G-tuki, 352 x 288 pikselin MPEG4-videokuvaus, Series 60 jne.
• Nokia N91: neljän gigatavun kiintolevy, 3,5 mmm standardi stereokuulokeliitäntä, AAC-, MP3- ja WMA-soitin, USB 2.0 -liitäntä jne.

2,1 miljardia tekstiviestiä ja muita lukuja

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman vuosittaisen selvityksen (62 sivua, PDF, 652 kt) mukaan suomalaiset lähettivät vuonna 2004 reilut 2,1 miljardia tekstiviestiä, jossa on kasvua noin 38% vuoteen 2003. Lyhyen koosteen voi lukea ministeriön tiedotteesta.

Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomen väkiluku on 5 241 694 ihmistä, joten yksinkertaisesti jakolaskettuna suomalaiset lähettäisivät keskimäärin noin 400 viestiä vuodessa tai noin 33 tekstiviestiä kuukaudessa.

Tulostin raportin iltalukemistoksi, ja olen vasta alkupuoliskolla, mutta muitakin kiinnostavia arvioita on löytynyt, esimerkiksi:

• mobiilipalvelumarkkinoiden arvo 247 M€ (kasvua 11% vuodesta 2003), josta datapalveluiden osuus 21 M€, sisältöpalveluiden 67 miljoonaa ja yksityisviestinnän (multimedia- ja tekstiviestit) 158 M€.
• tekstiviestejä 157 M€ edestä, multimediaviestejä (MMS) 1,7 M€ edestä.
• älypuhelimia (tarkoittaa muun muassa Symbian-puhelimia ja puhelinomaisuudella varustettuja PDA-laitteiden ja kommunikaattoreita, määritelmä sivuilla 22 ja 23) Suomessa reilut 200 000 kpl, arviot vuosille 2005 ja 2006 ovat 307 000 ja 487 00.
• kamerapuhelimis noin 620 000 kpl.
• 3G-liittymiä vuonna 2004 noin 14 000, arvio vuodelle 2005 reilut 70 000.
• M2M-liikenne käynnistymässä, eli datayhteydet ja viestit koneelta koneelle, esimerkiksi kamerasta valvontajärjestelmään.

Motorola MPx dumpataan & muut yrityspuhelimet

Motorolan tiedottajat ovat äskettäin virallisesti myöntäneet (esimerkiksi tässä yhteydessä), että WLAN-älypuhelin MPx vedetään pois myynnistä. Ei se ehtinytkään tulla markkinoille kuin jossain Aasiassa, ilmeisesti Malesiassa.

MPx valui vastoinkäymisten kautta hautaan, sillä puhelin julkistettiin jo helmikuussa 2004, ja sen piti tulla myyntiin vuoden puolivälissä tai syksyllä. Kokeilin puhelinta MS TechEdissä Amsterdamissa kesäkuussa 2004, ja silloin se oli vielä täysin epätoimiva ja raakile. Puhelin näyttää hyvältä pressikuvissa, muttei toiminut ollenkaan kädessä pidettynä.

* * *

Yrityspuhelinten markkinoille pääseminen ei näytä muutenkaan helpolta. Ajattelin käydä tilanteen yleisesti läpi, kommentoikaa, jos jos olette eri mieltä tai unohdan jonkun.

HP haluaa tosissaan älypuhelinmarkkinoille, koska pelkkien PDA-laitteiden kysyntä on useimpien ennusteiden mukaan laskussa. HP hallitsee sekä operaattori-, palvelin- että verkkokenttää, ja yhtiöllä on paljon rahaa käytettävissä, joten sillä on hyvät mahdollisuudet onnistumiseen. Toistaiseksi iPAQ h6315/h6340 eivät ole onnistuneet vakuuttamaan puhelimina, eikä HP itsekään tiedä myydäkö niitä puhelimena vai PDA:na. Seuraaja h6500 Mobile Messenger on viivästynyt tänä keväänä pariin otteeseen, mutta vaikuttaa lupaavalta pikakokeilujeni perusteella. HP aikoo tarjota sille esimerkiksi salatut etäyhteydet, push-sähköpostin ja muita yrityspalveluita.

HTC on taiwanilainen Windows Mobile -laitteiden sopimusvalmistaja, jolta näyttää tulevan teknisesti edistyneimmät päätelaitteet. Niiden myynti on isojen operaattoreiden (Orange, T-Mobile ja Vodafone) hallussa, mutta esimerkiksi Suomessa Qtek-tuotemerkki ei ole vielä kovin tunnettu. Etu näissä laitteissa on raaka laskentateho, hyvät näytöt (esimerkiksi VGA, 640 x 480) ja hyvä muisti- ja lisälaitteiden liitäntätuki, esimerkiksi Bluetooth, CF I/II ja SDIO.

PalmOne on selvä älypuhelinten markkinajohtaja USA:ssa. Treo 600 ja 650 ovat teknisesti toimivia ja helppokäyttöisiä, ja niitä voi käyttää perinteisen puhelimen tapaan yhdellä kädellä. Tätä etua ei ole Pocket PC -pohjaisilla laitteilla, kuten HP:n iPAQit. Haasteena on, ettei Palm OS tue vieläkään kunnolla moniajoa, joten Treot ovat enemmän muistikirjoja kuin tietokoneita. Palmilta puuttuu myös WLAN-älypuhelin.

Samsungilla ei ole käytännössä yrityspuhelimia lainkaan. Älypuhelimista on heilläkin puhuttu, mutta puheita on riittänyt jo monta vuotta. Samsung on vahva kuluttajabrändinä.

Siemensillä on esimerkiksi QWERTY-puhelin SK65 ja muutama muu ammattimalli, mutta ne eivät ole saaneet älypuhelintarjontaansa käyntiin. Siemens SX1 jäi toistaiseksi ainoaksi Symbian-puhelimeksi, ja Pocket PC -pohjaiset SX45 ja SX65 ovat olleet vaisusti myynnissä USA:ssa. Siemensin matkapuhelinyksikön tulevaisuuden pitäisi ratketa ennen kuin sieltä kannattaa odottaa innovatiivisia tai rohkeita julkistuksia.

Sony Ericsson P800, P900 ja P910 ovat myyneet hyvin ja ovat toimivia tuotteita. Toivottavasti yhtiö saa jatkettua tuotelinjaa lähitulevaisuudessa. Työnimi P1000:sta on huhuttu, mutta toistaiseksi SE:ltä on vastattu kyselijöille, ettei päivitystä tai seuraajaa luultavasti nähdä enää tänä vuonna. Huhujen mukaan P1000 olisi ollut edelleen UIQ-malli, mutta uudella käyttöjärjestelmäversiolla ja WLAN-tuella.

Nokialla on jalka pisimmällä yritysten ovenraoissa. Messenger-puhelimet (68xx-sarja) ja kommunikaattorit (9300/9500) ovat ymmärtääkseni käyneet hyvin kaupaksi, sillä ES-yksikkö kasvoi Q1/05:llä (tammi-maaliskuussa) 67% vuoden takaiseen verrattuna. Tappio tippui lähelle nollarajaa.

Nokialta on huhujen mukaan tulossa 6830, joka toisi Messenger-kategoriaan 3G- ja WLAN-verkkojen tuen, Series 60 -ohjelmiston, kosketusnäytön ja kynän tuen ynnämuita uudistuksia. Se muistuttaisi siis konseptiltaan sitä mitä Motorola yritti MPx:n kanssa.

* * *

Yhteistä kaikille Symbian-valmistajille ovat ongelmat Windowsin kanssa. PC Suitet ovat hankalakäyttöisiä, eikä palvelinpuolella taas tarjota tukea esimerkiksi Microsoftin VPN-toteutukselle. ActiveSync-tuen tuominen Symbianiin voi korjata tämän tilanteen. Pientä parannusta on tapahtunut myös PC Suite -pakettien helppokäyttöisyydessä ja vakaudessa.

Wodows Mobile -valmistajilla ongelmana on laitteiden kalleus ja se, ettei Pocket PC:tä ole vielä onnistuttu oikein sovittamaan puhelinkäyttöön. Microsoft päivittää Windows Mobilea yllättävän laiskasti. Esimerkiksi puhelintoiminnot, MMS- ja SMS-viestisovellukset ja Pocket Internet Explorer ovat vielä kaukana perässä Symbian-valmistajien vastaavista (nimim. "Operaa Pocket PC:lle odottava").

PuTTY for Series 90

Nokia 7700:n ja 7710:n käyttäjät saavat melkein lahjan taivaalta, tai ainakin Petteri Kangaslampi -nimiseltä Symbian-osaajalta, joka on portannut suositun SSH-clientin Series 90:lle. Ohjelman voi imuroida Petterin omilta sivuilta tai My-Symbian.comin esittelysivulta, jossa on myös kuva tästä.

Samalla minun on myönnettävä, että Series 90 -softaa on julkaistu paljon enemmän kuin alunperin odotin. Nokian kehittäjäyhteisössä Forum Nokiassa Series 90:tä ei näemmä enää listata erikseen, vaan sen tärkeimpien ominaisuuksien kerrotaan siirtyvän Series 60:een ensi vuonna.

Kännykkähömppää Star Warsilla

MTV3:lla on kieltämättä pelisilmää, kun mainostavat nyt näkyvästi Star Wars -hömppää juuri ennen toukokuun Star Wars: Episode III -ensi-iltaa. Uskallan ennustaa, että tämä tauhka menee junioreille hyvin kaupaksi, kunhan Episode III:n teaserit ja trailerit ehtivät televisioonkin asti.

Tämä herättää ajatuksia mediayhtiöiden mobiilipalveluiden tilasta. Miksiköhän tällaista brändäystä ja kehitystä ei hyödynnetä enemmänkin, erityisesti lehtien ja TV-ohjelmien osalta. Miten olisivat Diili-soittoäänet, Juhani Helmenkalastaja -taustakuvat teinitytöille tai Idols- ja Popstars-soittoäänet? Mallitytttöjen kuvat voitaisiin lähettää MMS-viestinä, ja katsojat voisivat äänestää suosikkinsa. IL ja IS voisivat lähettää vähäpukeiset tyttökuvansa kerran viikossa halukkaiden kännyköihin, kysyntää olisi varmmaan moneen työsuhdeliittymään.

Myös MTV3:lla pyörivä Tilt.tv mainostaa arvosteluidensa seassa omaa Java-pelikauppaansa. Ilmeisesti pelit käyvät hyvin kaupaksi, vaikkakin tuossa on jo pahasti sekoitettu journalistinen ja kaupallinen sisältö. Lehdellä ja TV-ohjelmalla voi olla kaupallisia palveluita ja kauppoja, mutta niitä ei kannattaisi jo uskottavuuden vuoksi sotkea toimitettuun sisältöön.

Nelonen yritti jotain sovellusta Unelmakämppä-ohjelmansa aikana, mutta ainakaan minulla se yöllä sisällön lataukseen perustuva Series 60 -softa ei koskaan toiminut. Saari-ohjelman aikaan oli tekstiviestiäänestys, mutta paljon muuta en heiltä muistakaan.

Toisaalta esimerkiksi Iltalehdellä on oma Series 60 -sovelluksensa jaossa TeliaSoneran kautta, mutta siinä ei ole oikein mitään vuorovaikutteista tai mobiilia hyödyntävää, eikä sovellus ole kehittynytkään mitenkään alkuperäisen julkistuksen jälkeen. Ilmeisesti heillä(kin) tapahtui se virhe, että palvelu tehtiin natiivina Symbian-sovelluksena Series 60 1.x -alustalle, minkä seurauksena kehittäminen ja ylläpitäminen on liian hidasta ja kallista jatkossa. Moni ei arvannut, että Series 6.0 2.x:n myötä softa pitää ainakin kääntää Symbian 7.0:lle, ja ehkä säätää muutakin. Ja kohta mennään jo Symbian 9.0:ssa uusine muutoksineen.

Kustantajan näkökulmasta järkevää on toteuttaa palvelut Javalla tai WAP-/XHTML-sivuina. Näiden rajoituksista huolimatta molempien kehittäminen on melko edullista ja nopeaa. Ja onneksi Java MIDP 2.0 näyttää yleistyvän nopeasti, sen kautta kun päästään esimerkiksi SMS-rajapintoihin, joka on aika välttämätöntä maksullisissa palveluissa.