Ostin musiikkia kännykkään ilman DRM:ää
Kännykkävalmistajat, mediayhtiöt ja operaattorit haluavat kaikki myydä digimusiikkia. Keski-ikäiset johtajat ovat lukeneet analyytikkojen raportteja, jotka kertovat nuorten tykkäävän musiikista. Siihen ideat loppuvatkin. Mutta ei hätää, Windows Media -musiikkikauppoja saa kopioina. Kirjoittelin niistä aiemmin useaan otteeseen.
Tuo on kärjistys, mutta siltä välillä tuntuu. WM-DRM-musiikkikaupat ovat formaattia ja valikoimaa myöten suunnilleen toistensa kopioita. Osa toimii vain MS IE:llä, jotkut sentään myös Firefoxilla. Noita toistensa kopioita tulee lisää, syyskuussa yksi Suomeenkin.
Kokeilin maanantaina ostaa musiikkia toisenlaisesta kaupasta. Levyvirasto-yhtiön The Ground myy CD-äänitteiden ohella MP3-formaatissa yksittäisiä kappaleita ja kokonaisia albumeita.
Ostamani kappaleet ovat olleet tähän asti 320 kbps bitratella pakattuja, enkä havaitse äänenlaadussa mitään vikaa.
Ostostapahtuma oli aika mutkaton. Ensin klikkasin musiikkigenren. Valitsin artistin ja albumin. Näytekappaleet sai kuunneltua erillisestä linkistä. Rekisteröitymisen jälkeen siirryin luottokortin maksupalveluun. Seuraava vaihe olikin jo kappaleiden lataus; yksitellen MP3-tiedostona tai yhtenä ZIP-pakettina.
Puretut Mp3-tiedostot saa helposti MP3-soittimiin sekä puhelimiin merkistä ja mallista riippumatta.En vieläkään näe pointtia maksaa musiikista, joka on rajattu tiettyyn laitteeseen tai ohjelmistoon, oli myyjä sitten Apple, Microsoft, Nokia, Sanoma tai joku muu. Testimielessä olen tätä kokeillut, ja ongelmiahan piisasi.
Käyttöliittymä The Groundissa on melkein yhtä onnistunut kuin AllofMP3.com:ssa oli aikoinaan, mutta tiedostojen hallintaa ei juuri ole. ZIP-paketti MP3-tiedostoja on hyväksyttävä ratkaisu ammattilaisille ja harrastajille, mutta en tiedä osaako tavallinen käyttäjä automaattisesti purkaa sellaisen.
The Groundilla on isoista levy-yhtiöistä sopimus vasta EMI:n kanssa MP3-myynnissä, joten valikoima ei ole yhtä suuri kuin DRM-kaupoissa. DRM-kaupoissa valikoima on miljoonia kappaleita, The Groundissa vielä alle 400 000 kappaletta. Toivottavasti muut nimikkeet lähtevät mukaan. Valikoimissa on kuitenkin lisäksi pienten levy-yhtiöiden ja yksittäisten bändien tuotantoa.
Suomessa on avautunut toinenkin digimusiikin kauppapaikka Equal Dreams ilman DRM:ää. Sitä en ole vielä kokeillut.
Kommentit: 9
Nykyään kun kaikki yleisimmät käyttöjärjestelmät tukevat suoraan käyttöliittymätasolla ZIP-paketteja, en näe kovinkaan suurta käytettävyysongelmaa.
Esim. Windowsissa ja OS X:ssä käyttäjä käytännössä vain tuplaklikkaa pakettia ja pienen hetken päästä saa eteensä hakemistoikkunan, josta tiedostot voi kopioida mihin haluaa.
Joskus on pakko ihan levynsaatavuussyistä käyttää drm:aa suosivia levykauppoja. Tällöin suosittelen käteväksi apuohjelmaksi doubleTwistia, joka osaa purkaa laillisesti hankkimastasi kappaleesta drm-suojauksen.
En tiedä (enkä oikeastaan välitä) onko keino Suomessa laillinen, mutta onhan käyttäjällä toki moraalinen oikeus soittaa musiikkiaan valitsemassaan soittimessa. Laittomasti kopioitua drm-suojattua musiikkia ohjelma ei "vapauta".
TimoV: Kiitos vinkistä, voisinkin kokeilla tuota iTunesista ostamiini kappaleisiin.
En ole viitsinyt paljon vielä ostaa sieltä, kun sitten rajoittaisin itseni applen laitteisiin.
Minä olen sen verran vanha gubbe, että en ymmärrä ollenkaan tätä muusikin latailua. Että muusikin latailusta vielä halutaisin maksaa, ja kaiketi vielä niin, että tallennetta muusikista ei jää talteen kuten ennen jäin älppäreiden muodossa. Toki voi pitää omaa levyarkistoa digitaalisessa muodossa, mutta tuskinpa äänitteet säilyttävät formaattiaan tulevissa formaateissa.
Sen voin sanoa, että kun kesälomalla kaivelin vanhaa vinyyliarkistoani, että levyjen kannetkin herättivät paljon vanhoja muisoja omasta nuoruudestani. Sitten tulivat kasettinauhat ja homma alkoikin menemään persiilleen. Soitetun musiikin laatu heikkeni, ja niinpä minäkin unohdin koko harrastuksen.
Mutta voin vakuuttaa teille nuoremmille, että vanhojen arkistojen kaivelu on nautittavaa. Kehittäkääpä joku kunnon arkistointi menetelmä nyky-muusikeile, ja myös siten, että arkistoon voi kirjata päiväkirjan tapaan tapahtumia mitä äänitteeseen liittyy.
Itsekin tilasin levyn tuolta The Groundista ja olin erittäin tyytyväinen. Ainoa miinus oli, että biisien nimistä puuttuivat ä:t ja ö:t. Eipä ollut suuri vaiva laittaa niitä kuntoon ja asian välttää ostamalla ulkomaista musiikkia ;).
Kerros missä kunnossa id3tagit noissa ämpyröissä on?
onko esimerkiksi albumikuvat valmiina? entäs vuosi,albumi,raita,kappale,kieli(maa),levy-yhtiö/julkaisija.
epäilen että nuo eivät ole kunnossa ja varsinkin se ammattilainen ja tosiharrastaja vaatii nuo kuntoon.
albumille tai valituille biiseille zip paketointi on ihan hyvä tapa, kunhan niitä ei ole sen kummemmin pakattu vaan ne ovat siellä vain arkistoituna ja näin purku olisi myös nopeaa.
Ovathan suojauksetkin toki ongelma. Minun kannaltani suurin ongelma on se, että etsimääni musiikkia ei löydy enää oikeastaan mistään, paitsi satunnaisesti tiedostonjako-ohjelmilla. Jos tallenne on harvinaisempi ja ikää 30-40 vuotta tai yli, sitä on käytännössä mahdoton löytää.
On kummallista, että levy-yhtiöiden ei kannata siirtää vanhaa materiaaliaan mp3-muotoon.
Eihän siellä kaikkia tageja tietenkään ole. Yhden levyn olen ostanut ja siinä oli osa tageista paikallaan ja osa ei ollut. Se oli kotimainen artisti, joten ei sillä niin ole väliä, kun on pienet piirit.
Kansilehdyköitä ei tullut mukana ja se on miinus verrattuna erääseen toiseen toimittajaan. Toisaalta kyseistä levyä ei olisi toiselta toimittajalta saanut, joten tämä on tällainen 50/60 tilanne ainakin kotimaisten artistien osalta.
Ainahan voi ostaa fyysisen median ja räpistellä sitä. Kukanenkin ostakoon käyttötarkoituksensa mukaan.
>Nykyään kun kaikki yleisimmät
>käyttöjärjestelmät tukevat suoraan
>käyttöliittymätasolla ZIP-paketteja,
>en näe kovinkaan suurta
>käytettävyysongelmaa.
PC puolella kyllä ja moni luurikin, mutta ei kaikki.
Luurissa, vaikka tukisi, niin tila voi olla rajallista, jolloin isot ZIP paketit voivat olla ongelmallisa, ja tietenkin hätästä häiritsee se että menee aikansa että pääsee kuuntelemaan sitä ensimmäistäkään kappaletta.
Lähetä kommentti
<< Etusivulle