Meidän 3G on parempi kuin teidän
Elisa tiedotti eilen tilaamastaan selvityksestä, jonka mukaan Elisan 3G-verkko on parempi kuin kilpailijoiden DNA:n ja TeliaSoneran. Meinasin ensin ohittaa koko tiedotteen olankohautuksella, mutta kirjoitin siitä lopulta keskusteltuani mittauksen tehneen ECE Ltd:n johtajan kanssa.
Elisa ei julkaissut netissä raporttia kokonaisuudessaan, vaan pelkän yksisivuisen tiivistelmän (PDF). Tiedotusvälineet saivat pyynnöstä kattavamman 16-sivuisen teknisen raportin. Mahdollisuudet arvioida selvityksen tasavertaisuutta operaattoreiden kesken eivät ole kovin helpot.
Tällaiset selvitykset ovat kuitenkin kiinnostavia, jos ne saavat operaattorit panostaman verkkojensa kuuluvuuteen ja peittoalueisiin. DNA tai TeliaSonera eivät ainakaan vielä ole kiirehtineet tyrmäämään Elisan omakehua, mutta eivät ne myöskään halua niitä julkisesti vahvistaa. Ehkä hiljaisuus toimii tässä parhaiten.
Helpointa kritiikissä on tarttua siihen, millä perusteella Elisa on valinnut selvityksen 52 paikkakuntaa. Se perustelee, että valinnat tehtiin väestötiheyden mukaan.
Asiasta syntyi vilkkaasti keskustelua Digitodayssa, josta voisin lainata nimimerkki Operaattoreilla eri strategiat kirjoitusta:
"Soneralla on tehty strateginen valinta säästää 3G-investoinneissa. Elisalla on tehty päätös olla ykkösiä 3G:ssä. Sonera on pyrkinyt lyhyen tähtäimen tulosoptimointiin, Elisalla tavoitteena on markkinajohtajuuden saavuttaminen parhaan palvelun avulla. Molemmat yhtiöt ovat pääässeet osatavoitteisiinsa. Sonera on parantanut tulosta mutta samalla menettänyt järkyttävän määrän post-paid asiakkaitaan. Elisa on laajentanut 3G:sä maan kattavimmaksi ja hivuttautuuu Soneran rinnalle ja ohi."Näinhän usein kuulee sanottavan, että TeliaSonera on vähentänyt "Ruotsin vallan alla" panostuksiaan Suomeen ja keskittynyt kannattavuuden parantamiseen.
Toisaalta Sonera myös päivittää viimein verkkoaan Suomessakin HSDPA-aikaan miljoonainvestoinnein, tiedotteidensa mukaan ainakin.
Jää nähtäväksi, onnistuuko Elisa tekemään "mobiililaajakaistasta" menestysbisneksen sekä jättämään DNA:n ja Soneran selvästi taakseen. Joulukuussa Sonera sai hetken lisää armonaikaa, kun Viestintävirasto jätti julkistamatta Q3:n markkinaosuusluvut.
Kommentit: 4
No, jos Elisa todellakin rakentaa jo tänä vuonna noin 300 UMTS900-tukiasemaa ja samanaikaisesti jatkaa verkon laajentamista 2100 MHz taajuudella, niin sen jälkeen ei kattavimmasta 3G-verkosta ole ainakaan enää epäselvyyttä. Toki paikkakunnittain ja alueittain paremmuus vaihtelee, kuten GSM-verkossakin yhä.
Digitodayn uutisessa Sonera julisti nostavansa verkon nopeuden tänä vuonna 2 megasta 3,6 megaan. Onko Soneralla sitten ollut tähän asti verkon teoreettinen HSDPA-maksiminopeus 1,8 Mbps vai mitä Sonera oikein yrittää sanoa?
Elisa nostaa jo 7.3 megaan ja sen jälkeen 14.4 megaan, tarjolle tulevat Mobiililaajakaista 5M ja 10M. Myöhemmin aletaan tutkailla HSUPA-nostojen mahdollisuutta. Päivitysten myötä myös vasteajat parantunuvat.
Markkinoille on tulossa UMTS900/2100+HSDPA+HSUPA-datakortteja varustettuna ulkoisen antennin liitännällä. Hyvältä näyttää.
Yksi tapa tarkastella tuota Soneran panostusten väitettyä vähenemistä on tutkia Soneran punaisimmista punaisimman ja perinteisimmistä perinteisimmän toimialueen eli Ylä-Lapin panostuksia. Ylä-Lappi (Inari, Utsjoki, Enontekiö) oli kuitenkin vuosikymmeniä täysin Telen vallassa aina 1990-luvun puoliväliin asti (kaukopuhelujen vapautus + Radiolinja GSM), joten historiallista taustaa löytyy.
Tällä hetkellä Soneralla on yksi 3G-tukiasema Saariselän matkailukeskuksessa. Ei ainuttakaan EDGE-tukiasemaa koko Ylä-Lapin alueella.
Elisalla on HSDPA/HSUPA-tukiasemat Saariselän lisäksi myös Ivalon keskustassa ja Ivalon lentoasemalla. Lisäksi Elisalta löytyy 9 eri EDGE-aluetta eri puolilta Ylä-Lappia.
Jopa dna:lta löytyy jo 5 EDGE-aluetta eri puolilta Ylä-Lappia.
Toki Elisan ja dna:n EDGE-mastoja selittää se, että ne ovat viime vuosina kuroneet vanhan Telen GSM-verkon etumatkaa kiinni, ja uusissa GSM-tukiasemissa on jo automaattisesti EDGE mukana.
Viime vuonna Inarin Näätämössä järjestettiin yleisötilaisuus koskien GSM-kuuluvuuden puutteita ja muita digiasioita. Elisa reagoi heittämällä 3 uutta GSM/EDGE-aluetta Kaamasen ja Näätämön välille. Sonera ei reagoinut asukkaiden toiveisiin yhtään mitenkään. Tämän ansiosta Elisa on jo itse asiassa ylittänyt Soneran GSM-kuuluvuudenkin Kaamasen ja Näätämön välisellä osuudella. Lisäksi mm. Sevettijärven matkailuyrittäjätkin saavat nauttia jo puhelinmodeemia moninkertaisesti nopeammista ja edullisemmista EDGE-yhteyksistä.
Lankapuolella ja ADSL-puolella Soneran investoinnit ovat nollassa. Samaan aikaan kun Sonera vetää miljoonilla valokaapelia suoraan etelän koteihin, koko Utsjoen kunta on yhä epäluotettavan ja hitaan mikroaaltolinkin varassa, mikä haittaa mm. terveydenhuollon ja yritysten yhteyksiä ja vaarantaa VIRVE-viranomaisverkon toiminnan. Onneksi dna-verkko toimii Soneran katkostenkin aikana.
Soneran strategiana näyttäisi olevan rahastaa puhelinlangoista viimeiseen asti, kerätä maksimaaliset verovarat ADSL-laajennuksista ja sen jälkeen ajaa puhelinlangat alas, jolloin menee pikkukylien laitamilta ne ADSL-yhteydetkin ja asiakkaat voidaan pakottaa käyttämään kenties vieläkin kalliimpaa @450-verkkoa.
@450-verkonhan piti alkuperäisten "sitovien" toimilupaehtojen mukaan kattaa käytännössä koko Lappi jo syksyllä 2006. Digitan mukaan liiketaloudellisesti tämä yllättäen ei sitten ollutkaan mahdollista, joten se onnistuu vasta 2009 jos silloinkaan.
Tuomalla vuonna 2006 edullinen 20-25 eur/kk langaton laajakaista Lappiin, olisi ollut mahdollista kaapata suurin osa ADSL-asiakkaista (halvin ADSL 37 eur/kk), joille perusnettiyhteys riittäisi.
Nyt jos vuonna 2009 vaikkapa Utsjoen kunnassa on jo Saunalahden Mobiililaajakaista (10 megaan asti) saatavilla ainakin kunnan keskustassa ja mahdollisesti jo sivutaajamissakin (peittoalue laaja UMTS900:n ansiosta), ja halvin Mobiililaajakaista maksaa kympin kuussa, niin voidaan hyvällä syyllä kysyä, että minkälaiset ne ökykalliin @450-verkon liiketaloudelliset menestymismahdollisuudet sitten silloin ovat?
Ei pidä unohtaa myöskään psykologista aspektia ja kuluttajien siitä mahdollisesti juontuvia valintoja verkkojen välillä. Se, että Digita pisti esim. Utsjoen kunnan tv-asemista 80% (kahdeksan kymmenestä) kylmäksi syyskuussa ja valtakunnan tasolla tuhannet katsojat jäivät ilman tv-verkkoa, muistetaan... ja pitkään.
Kokeilin muuten tänään Telenor-operaattorin EDGE-verkkoa, kun Soneran nettiyhteyksissä oli valtakunnallisesti teknistä vikaa. Roaming Saunalahden liittymällä ~ 10 eur/Mt eli 10 000 euroa gigatavulta. Laatu maksaa.
Teoreettisestihan EDGE on vain 5 kertaa GPRS:ää nopeampi, mutta tuntui ainakin 10 kertaa suomalaista GPRS:ää nopeammalta. GPRS:llä ei suostunut Gmail edes avautumaan tietokoneen web-selaimella, EDGE:llä se avautui muutamassa sekunnissa! Samoin Symbian S60v3 FP1 -älypuhelimella valtava ero, esim. Google Maps GPRS:llä toivotonta odottelua, EDGE:llä kartat ja satelliittikuvat latautuivat hetkessä. Nyt pystyn ymmärtämään, miten Apple saattoi tyytyä EDGEen iPhonessaan.
Mikä on ihmeellistä, on se, että Norjassa Telenor on päivittänyt koko GSM-verkkonsa EDGE-tasoiseksi. Eikös se vaadi rautapäivitystä tukiasemiin? Jokaikinen tukiasema, erämaan laidoillakin. Valovuosia Suomea edellä.
En tiedä johtuuko tämä siitä, että Telenor on vielä osittain ehkä valtion omistuksessa, mutta täysin kaupallinen (ironisesti TeliaSoneran omistama) NetCom on myös tehnyt aivan saman eli koko GSM-verkko EDGE-tasoinen.
Suomalaisten operaattorien on täytynyt säästää valtavasti, kun eivät EDGE-parannuksiin ole ryhtyneet kuin tietyillä alueilla.
Joten nyt todellakin pitäisi sitä rahaa löytyäkin 3G-verkon laajentamiseen koko maahan. Verkolta aletaan vaatia kattavuutta.
Elisa tuntuu nyt näyttävän esimerkkiä UMTS900:n ansiosta ja muut joko seuraavat perässä, tai häviävät armotta.
Juuri tässä olen hämmästellyt, miten Soneran viidellä(5) signaalitolpalla voi lähtevä data olla vain 58 kbps ja Elisan nollalla (0) tolpalla n. 200 kbps ja ilmeisesti syynä on se, että Sonera on asentanut tuohon lähimastoon jonkin taivaanaikuisen 3G-lähettimen, jossa paluukanavana on GPRS-vauhtia tukeva vastaanotin. Kun tuon Huawein käskee etsimään 2G-verkot, niin huomaa, että Elisa tarjoaa Edgeä ja Sonera vain GPRS:ää. Elisan kauempana olevat mastot toimivat myös HSDPA-puolella melkein yhtä hyvin ja varmastikin paremminkin, kunhan saa antennin viritellyksi.
Kauhistuttava näköala tästä Soneran monopolialueen tietoliikenteestä avautuisi, jos Elisa ei olisi heittämässä edes joitakin kapuloita rattaisiin.
Tietotyöläisenä pelkää kuitenkin näitä muutamia kuukausia ja sitä, miten jaksottaa muutamien kymmenien megatavujen lähetyksen sillä vauhdilla, jota on viimeksi käyttänyt edellisellä vuosituhannella.
Lähetä kommentti
<< Etusivulle