Yhteenveto Sony BMG:n sekoilusta
Uutisia, nettikeskusteluita, blogiraportteja ja muuta materiaalia Sony BMG:n XCP-kopiosuojauksesta on tullut siihen tahtiin, etten itse ole tahtonut pysyä kaikissa käänteissä mukana, saati että olisin voinut esimerkiksi uutisoida kaikkea. Tarkimmin asiaa on seurannut Digitoday (erityisesti tekijänoikeuslogissaan), joka näyttää resurssoineen yhden henkilön tapauksen seuraamiselle.
Kohta on hyvä väli ottaa asiaan etäisyyttä ja katsoa miten tähän tultiin ja mikä on kuvion laajempi kuva. Yritän hahmottaa sitä.
- 1997-2005: Levy-yhtiöt pelkäävät, että kopiosuojaamattomia äänitteitä kopioidaan P2P-verkkoihin ja kavereiden kesken.
- 1997-2001: Kopiosuojauksia yritetään etenkin 2000-luvun alussa, mutta ne estävät monesti kuuntelun myös DVD-soittimilla ja autoissa.
- 2002-2003: Kuluttajat palauttavat kauppoihin "CD-levyjä", jotka eivät soi tietokoneiden tai muiden laitteiden asemilla. Kauppoja ärsyttää.
- Äänitteiden myynti laskee. Levy-yhtiöt syyttävät piratismia, kauppiaat ja kuluttajat heikosti toimivia epä-CD-levyjä.
- 2001-2005: Levy-yhtiöt ja tekijänoikeusjärjestöt lobbaavat EU:n tekijänoikeusdirektiiviin kiellon murtaa kopiosuojauksia. Uusi tekijänoikeuslaki menee useimmissa maissa läpi vuoden 2005 aikana tai aiemmin.
- 2005: Paria poikkeusta lukuunottamatta useimmat EU-maat vahvistavat elokuvien ja äänitteiden kopiosuojausten murtamisen laittomaksi.
- Levy-yhtiöt lupaavat DRM-ohjelmia, jotka sallivat 2-3 kopion tekemisen äänitteistä omaan käyttöön.
- Levy-yhtiöt haluaisivat myydä musiikin erikseen autoihin, MP3-soittimiin, kotistereoihin ja puhelimiin. Kuluttajajärjestöt protestoivat oikeuksien kaventumista.
- Levy-yhtiöiden oma osaaminen ei riitä DRM-toteuksiin, työ tilataan ulkopuolelta eri firmoista. Sony BMG käyttää 52 levyssään brittiläistä First 4 Internet Ltd:n ohjelmaa.
- First 4 Internet koodaa levyihin Sony BMG:n tilauksesta palikan, joka lähettää Sonyn palvelimelle tiedon, kun levyä kopioidaan tai kuunnellaan. Toteutukseen käytetään rootkit-tekniikkaa.
- Tekijänoeikeuksia suojellessaan Sony BMG käyttää luvatta ohjelmassaan GPL-lisenssin alaista koodia.
- Sony BMG:n mukaan rootkit oli perusteltu, koska "eiväthän useimmat kuluttajat tiedä siitä" (amerikkalaislehden haastattelusta).
- Lokakuu 2005: Mediakohu XCP-rootkitistä alkaa blogeissa ja leviää IT-julkaisuihin ensin webissä.
- Marraskuu 2005: Tietoturvayhtiöt varoittavat tietoturvariskeistä Windowsille ja muutama valtamedia USA:ssa herää.
- Useat ohjelmisto- ja tietoturvayhtiöt luokittelevat XCP:n spywareksi ja ilmoittavat poistavansa sen Windowsista.
- Suomessa Helsingin Sanomat uutisoi Sony BMG:n levyjen tietoturvaongelmista, kahdestikin.
- Toisaalta esimerkiksi Yle ei uutisoi asiaa lainkaan.
Miten tästä eteenpäin?
- Suomen Sony BMG on kertonut, että kaikissa vuonna 2006 myyntiin tulevissa levyissä on kopiosuojaus. Kuka sen tekee ja onnistutaanko paremmin?
- Sony BMG on maailmalla suurennuslasin alla, yksikin uusi virhe ylittää uutiskynnyksen.
- Sony BMG on kärsinyt imagohaitan. Yleissanomalehti on todennut, että sen levyt ovat vaarallisia. Kansa muistaa tämän, ei tulevia korjauspäivityksiä.
- EMI ja muut levy-yhtiöt katsovat tarkemmin millaista DRM-palikkaa ostavat. Laatutestaus saatetaan tällä kertaa jopa tehdä.
- Päätökset DRM:stä ja muista toteutuksista tehdään edelleen ulkomailla pääkonttoreissa. Levy-yhtiöiden Suomen toimistoissa voidaan lähinnä välittää palautetta eteenpäin.
Avoimia kysymyksiä jää
- Kulttuuriministeri Tanja Karpela ja opetusministeriö pistivät arvovaltansa peliin vakuuttaessaan Suomen eduskunnalle, että nämä uudet ("toisen sukupolven") kopiosuojaukset turvaavat myös kuluttajien oikeudet. Juuri tällä hetkellä molemmat näyttävät lähinnä pelleiltä.
- Sonyn elektroniikkapuoli tuo markkinoille esimerkiksi kannettavia soittimia, kun taas musiikkipuoli tekee parhaansa jarruttaakseen digimusiikin yleistymistä.
- Uusi tekijänoikeuslaki kieltää kopiosuojausten "vahvojen teknisten suojausten" kiertämisen, mutta juuri kukaan ei tiedä mitä se tarkoittaa, eivät edes levy-yhtiöt tai lain valmistelleet virkamiehet. Luultavasti koko pykälä ei tule kiinnostamaan ketään.
Tunnisteet: Mobiilivideo
Kommentit: 7
Hyvä yhteenveto!
Ei minua tosin täysipäiväisesti ole tämän tapauksen seurantaan resursoitu, vaikka ehkä siltä vaikuttaakin.
Katsotaanpa. ymmärsinkö oikein. "Hauskimmillaan" tilanne voisi siis olla se, että vuodenvaihteen jälkeen Sonyn rootkit DRM:n poistaminen omalta koneelta olisi lainvastaista ja syyllistyisin rikokseen?
Näin siis pykälien mukaan riippumatta siitä, mitä Sony sekoilee. Tulipa tehtyä hyvä laki tuolla eduskunnassa. (Tämä arvotus sillä varauksella, että ajatuskulkuni pitää kutinsa.)
No hyvinhän ne sen lain suunitteli kun pistivät siihen kohdan että asiasta ei saa keskustella. Sehän ratkaisee kaikki julkisuus ongelmat.
Ja tuohan on ihan konkreettinen ongelma, esimerkiksi tuo mitä Matti Nikki on nytten tehnyt selvittäessään julkisesti mitä tuo suojaus tekee on tuon uuden lain tultua voimaan mitä suurimmassa määrin laitonta.
ken ei tiedä niin Nikki oli se sälli kuka löysi mm. tuon tekijänoikeusrikkomuksen siitä suojauksesta.
Minua ärsyttää tämä elämättömien nörttien vouhotus tekijänoikeusasiasta. Sitä on jatkunut jo 5 vuotta eikä loppua näy. Ottamatta kantaa rootkit-asiaan, ei tavallista ihmistä kiinnosta onko kopionti kiellettyä vai ei. Suurin osa tuntemistani vähemmän aktiivisista musiikinkuuntelijoista ei koskaan kopio levyjä. Autoissaan heillä saattaa usein olla vain kasettisoitin. Jos heille kuitenkin tulee pakottava tarve kopioida levy, he tekevät sen jos se on mahdollista ja jos ei ole, niin jättävät väliin. Yksinkertaista. En ymmärrä miksi tästä tehdään kauhea ongelma.
Näkisin niin että nörttisakki, Petteri Järvinen etunenässä, on mobilisoinut itsensä sen vuoksi että heille musiikki ei oikeasti ole tärkeätä, listahittien vaan pitää soida taustamusiikkina joka paikassa! (eipä siitä musiikista mihinkään muuhun olisikaan, mutta miksi sitä sitten pitää ylipäätään kuunnella?) Ja jos ei onnistu niin nostetaan häly.
Jos samanlaisella innolla pidettäisi huolta vaikkapa rattijuoppojen rangaistuksien koventamisen tarpeesta, alkolukkojen yms. käyttöön ottamisesta, niin maailma olisi paljon parempi paikka elää. Älkää nyt jumaliste viitsikö puhua sellaisen kansanosan puolesta joka ei edes tiedä tulleensa kaltoin kohdelluksi. Kysykääpä tekijänoikeusasiasta vaikkapa omilta vanhemmiltanne. Veikkaan että kiviäkin kiinnostaa...
Pitää vielä lisätä sen verran että kovasti oli tutun tuntuinen tuo yhteenvetosi. Ei varmasti ole EFFI:t tai muut lobbarit vaikuttaneet mielipiteeseesi, eihän?
Itse entisenä muusikkona (levyjä myyty n. 45 maassa) näen tekijänoikeusasiasta toisenkin puolen, ja se huolestuttaa minua paljon enemmän. Pienet bändit ja musiikin monimuotoisuus hyötyy eniten tekijänoikeuksien tiukentamisesta. Uskokaa tai älkää. Ettehän te voi sitä tietää kun teille ainoa tuttu asia on mainstream ja siitäkin vain päällimmäinen kuori. Olen tästä teoriastani, joka osin perustuu käytäntöön ja yli 10 vuoden kokemukseen alalta, kirjoitellut useampaankin otteeseen eri foorumeille, enkä jaksa sitä enää tänne kirjoittaa, tyydyn vaan toteamaan että asia on syy-seuraussuhteineen erittäin monimutkainen musiikkialan ulkopuoliselle.
Sitä paitsi sillä ei ole mobiiliasioiden kanssa mitään tekemistä, kuten ei ollut tällä uutisellasikaan.
MP3-soittimia ja iPodeja myydään niin paljon, että tekijänoikeuslaki koskettaa aika monia.
Siitä olen samaa mieltä, että oikeasti laki ei varmasti kiinnosta juuri ketään, koska kansalaisen oikeustaju sanoo, että kaupasta ostetun musiikin saa kopioida omaan soittimeensa Mac- tai Windows-ohjelmalla. Kuluttaja vain saattaa rikkoa lakia, jos tulee murtaneeksi "vahvan teknisen suojauksen".
Sitten voi miettiä, että onko järkevää säätää lakia, jota ihmiset rikkovat välittämättä asiasta tai tietämättä rikkovansa mitään lakia.
Minun vanhemmillani ei vielä ole MP3-soitinta tai muuta kannettavaa soitinta, mutta kovasti toinen on näistä kiinnostunut. Suurempana ongelma kuin tekijänoikeuslaki on vielä laitteiden vaikeakäyttöisyys. Sitten kun laite on hankittu, tuskin tosiaan kiinnostaa rikkooko jotain epäloogista lakia saadakseen ostamansa musiikin ostamaansa soittimeen.
"Pienet bändit ja musiikin monimuotoisuus hyötyy eniten tekijänoikeuksien tiukentamisesta."
Ei pidä paikkaansa koska, uusi laki kieltää sellaisten levyjen tuomisen EU-alueelle, joita ei ole julkaistu EU-alueella. Eli siis kaikesta pienimuotoisesta UG-musiikin treidailusta ja distroilusta tulee käytännössä laitonta.
Lähetä kommentti
<< Etusivulle