WLAN-VoIP-kokemuksia

WLAN-puhelin ei ole aivan uusi juttu, onhan puhelin- ja PDA-yhdistelmiä WLAN-ominaisuuksilla ollut monilla valmistajilla jo toista vuotta. Uutta on kuitenkin se, ettei WLAN voidaan integroida peruskännykän kokoiseen laitteeseen. Qtek 8310 on juuri tässä mielessä kiinnostava, että kokoa on vain tavallisen kännykän verran ja massaa 106 grammaa. Ehkä vuoden tai parin päästä tässä ei ole mitään ihmeellistä, mutta vielä HTC on aikaansa edellä.

Minuun Qtek teki vaikutuksen, varsinkin kun sen kanssa liikkui laajalla avoimen WLAN:n alueella. Kollegalla oli puhelin Tallinnassa mukana, ja siellä oli melkein vaikeaa löytää kahvilaa tai kuppilaa, jossa ei pääsisi wifi.ee-yhdistyksen edesauttaman WLAN:n internetiin. Paikalliset myös hyödyntävät verkkoja innokkaasti. Esimerkiksi Elisa Eestin johtajat kertoivat työkeikalla käydessäni valtion virkamiesten säästävän puhelinkuluja Skypeä käyttämällä. Tämä ei tietenkään ole ongelmatonta, mutta kertoo rohkeasta asenteesta uuteen tekniikkaan. Jos kiinnostaa enemmän, sekä Qtek 8310:sta että WLAN-kaupunkiverkoista on artikkelit Tietokone-lehden marraskuun numerossa (TK 13/2005).

VoIP-raporttia Qtek 8310:sta en tosin saanut vielä tehtyä, koska en löytänyt sopivaa ohjelmaa artikkelin aikaulun rajoissa. Esimerkiksi Skype-puheluita olen tietty kokeillut HP iPAQ:lla WLAN-verkossa ainakin vuosi sitten, mutta kämmenmikrolla käyttö oli liian hankalaa ja akku hyytyi hetkessä. Eikä laitetta oltu suunniteltu ottamaan vastaan puheluita kännykän tapaan.

Nokian uusia Eseries-kännyköitä kokeilin nopeasti Lontoossa. Panin merkille erityisesti sen, että VoIP-puhelut SIP-numeroon soitettiin aivan kuten tavalliset puhelut S60:n osoitekirjasta allaolevan kuvan tapaan.

Ihmisillä tuskin on jatkossa useita numeroita kuin ehkä koti- ja työkäyttöön, mutta miten toimivat GSM- ja VoIP-numerot? Otaksun, että pöytäpuhelimen numero jää pois, ja puhelu toivottavasti menee vain yhteen numeroon.

Kun olen tulevaisuudessa ulkomaisen hotellin WLAN:n kautta yhteydessä internetiin, meneekö puheluni Suomeen IP-liikenteenä työnantajan mobiilivaihteeseen ja sieltä esimerkiksi suomalaiseen kännykkään? En näe syytä, miksi yritys maksaisi enää ulkomaanpuheluista silloin, kun on vaihtoehtoja.

Etenkin verkkovalmistajat puhuvat siitä, että mobiili korvaa seuraavaksi pöytäpuhelimet. Mihin pöytäpuhelimia enää edes tarvitaan?

Tiedän pari käyttöä: kun soittaa pöytäpuhelimella, monissa organisaatioissa kulu häviää jonnekin, korkeintaan jää samalle kustannuspaikalle. Jos minun pitää tehdä esimerkiksi nykyisin 30 -- 60 minuutin puhelinhaastattelu Isoon-Britanniaan tai Yhdysvaltoihin, teen sen tietysti pöytäpuhelimesta, koska kulut eivät ole samalla tapaa henkilökohtaisia kuin kännykkäpuhelut. Pöytäpuhelin luokitellaan työvälineeksi, kännykkä usein "eduksi", vaikka kännykkä olisi työvälineenä enemmän käytössä.