Joitain havaintoja Floridasta

Olin lomalla laiskempi kuin odotinkaan, joten en tehnyt varsinaisesti muistiinpanoja tai muuta konkreettista tutkimustyötä. Jotain havaintoja kuitenkin tein ihan vain pitämällä silmiä auki.

Mainokset lehdissä ja ikkunoissa

Eniten joulun alla ja jälkeen mainostettiin Motorolan simpukkamalleja. Toiseksi eniten näin liikkeissä PalmOnen Treo-malleja ja toisaalta erilaisia RIM Blackberry -malleja. Hinnoista en osaa sanoa mitään, koska nämä olivat kaikki operaattorisopimuksia, eikä ehtoja, puheluhintoja tai sopimusaikoja edes mainoksissa ilmoitettu.

Kiinnostavaa oli, että useimpia puhelimia myyntiin jo operaattorin nimellä, mutta osassa näkyi lisäksi valmistajan nimi. Esimerkiksi Sprint PCS Vision Video Phone taisi olla Motorolan malli, kun taas yksi Sprint PCS Vision Camera Phone olikin Nokia 6230.

Nokialaisista näin eniten kaupoissa ja lehdissä malleja 6230, 6810/6820 ja 6620. Muilta valmistajilta näin simpukkamalleja, mutten erottanut tarkkoja malleja, eikä niitä edes lukenut. Joitain minulle melko vieraitakin merkkejä mainostettiin isojen operaattoreiden mainoksissa, kuten Audiovox.

Kiinnostavaa oli, että operaattorit olivat nimenneet puhelimet aika mielivaltaisesti, sillä moni videokuvaukseen kykenevä puhelin oli vain Camera Phone, ja toisia taas myytiin Video Phone -nimellä.

Lehdissä ja operaattoreiden myymälöissä näkyi yllättävän paljon erilaisia Pocket PC -puhelimia, joita ei Suomessa juuri näe laajasti myynnissä. Microsoft on onnistunut saamaan näitä sopimusvalmistajien kautta operaattoreiden valikoimiin.

Mitään aivan uusia trendejä en nähnyt, eivätkä esimerkiksi Samsungin liukukansimallit näkyneet Miami Beachin trendikkäässtä katukuvassa mitenkään. Ilmeisesti clamshell-huuma jatkuu edelleen.

Puhe ja tekstiviestit

Amerikkalaiset eivät ilmeisesti vieläkään ole SMS-kansaa, sillä en nähnyt kuin muutaman ihmisen näpyttävän tekstiviestejä. Nekin saattoivat olla turisteja. Puheluhinnat taas ovat aika kalliita turisteille, joten muuten turistien näki näpyttelevän paljon viestejä. 30 senttiä viestiltä on kohtuullisempi kuin yli pari euroa minuutilta.

Kiinnostavaa oli, että monet amerikkalaiset puhuivat pitkiä höpötyspuheluita. Esimerkiksi baarissa ja uima-altaalla tuntui joku olevan aina äänessä. Yksi keskusteli kiinteistövälittäjän kanssa, toinen jauhoi tyttöystävänsä kanssa, joka oli hotellihuoneessa sisällä. Ilmeisesti amerikkalaisilla on yleisesti flatrate-sopimuksia tai hyvin anteliaita puheaikapaketteja.

GPRS

Jouduin käyttämään GPRS:ää aika usein työasioissa ja jäljittäessäni netistä Thaimaassa kadonnutta kaveria. T-Mobilen GPRS maksoi Soneran verkkovierailun kautta 60 senttiä per 50 kilotavua, eli sikamaisen paljon. Se tekee megatavun hinnaksi noin 8,5 euroa.

Ilahduttavaa oli, että GPRS toimi käytännössä kaikkialla Miamissa, Miami Beachissä, Orlandossa ja vielä Key Westissä asti. Yhteyksien laatu ei ollut aina yhtä hyvä kuin Suomessa, mutta ainakaan pätkimistä ei juuri ilmennyt.

Nokia 9500 kiinnosti

Luin työsähköposteja ja näpyttelin lomapäiväkirjaa N9500:lla. Tämä herätti selvästi kiinnostusta, ja moni amerikkalainen tuli hotellissa ja muualta kysymään mistä olen puhelimen saanut. Vastasin, että "from Finland". Se oli "cool". Jenkit kyselivät milloin puhelin tulee heillä myyntiin, arvelin että ilmeisesti Q1/2005:n aikana.

9500:n lähin kilpailija USA:ssa on Motorola Mpx, ja muutama pitikin 9500:aa liian isokokoisena. Toisaalta Mpx:n QWERTY-näppäimistö on vastaavasti aika paljon pienempi.

Nintendo DS

Vakaa aikomukseni oli ostaa USA:sta Nintendon uusi käsipelikonsoli, mutta se oli yksinkertaisesti myyty loppuun useimmista löytämistäni kaupoista. Kävin ainakin viidessä EB Gamesin ja muissa liikkeissä. Niissä arveltiin, ettää NDS:ää olisi saatu vielä joulukuun loppuun, mutta ei tullut ajoissa.

Muutamassa liikkeessä oli NDS:ää tosin saatavana, mutta hintaa oli isketty 250 dollaria + verot yhden mukana tulevan demon (Metroid Prime) kanssa. Pelikaupoissa hinta oli 149 dollaria + verot.

Nintendon mukaan DS:ää onkin myyty miljoonia kappaleita ennakkoon.