Blogi jää vähintään tauolle

Tämä ei varmaankaan tule enää isona uutisena tässä vaiheessa. Haluan kuitenkin päättää homman asiallisesti. Olen päättänyt jättää Mobiili- ja PDA-blogin, taannoin rakkaan ja innostavan hankkeeni, ainakin toistaiseksi tauolle.

Aloitin blogin 31. toukokuuta 2004, eli noin neljä kuukautta vaille viisi vuotta tuli täyteen. Blogimerkintöjä julkaisin 1545.

Syitä blogin päivittämisen lopettamiseen on useita. Tärkein on se, että tämä lakkasi olemasta hauskaa ja viihdyttävää. Sen sijaan päivittelyyn alkoi tulla paineita, minkä takia homma alkoi maistua työltä.

Lisäksi blogin sovittaminen yhteen toimittajan työn kanssa vaikeutui. Mistä kirjoittaa omaan blogiin, mistä työblogiin? Jos kuulen töissä jotain kiinnostavaa, voinko kirjoittaa siitä omaan blogiin? Jos näen makean vempaimen, pitäisikö siitä rustata juttu työblogiin vai tänne?

Sekin laski motivaatiota, että työn puolesta pääsen näkemään jopa julkistamattomia laitteita, tai kokeilemaan uusia vempaimia. Tänne en kuitenkaan voinut kirjoitella niistä ainakaan ennen kuin juttu oli annettu työkäyttöön.

Yksi ratkaisu olisi ollut siirtää blogi työnantajan palvelimelle. Silloin olisin kuitenkin luopunut tekijänoikeuksista ja verkkojulkaisusta vastaavan vallasta. Se olisi voinut vaikuttaa jopa blogin kieliasuun.

Kolmas tekijä oli PR-toimistojen mediasuhteiden hoito. Ne ovat kiinnostuneet blogien pitäjistä Suomessa ja alkaneet lähes roskapostittaa yksityistä sähköpostilaatikkoani, lupaa kysymättä. Yhtä suomalaista viestintätoimistoa kielsin kolmesti ennen kuin tiedotteiden tulo yksityiseen postilaatikkooni loppui.

Toisaalta samat PR-ihmiset eivät kuitenkaan ymmärtäneet, etten ole ensisijaisesti "teknologiabloggaaja", vaan toimittaja. Se tarkoittaa, että kaiken uutisarvoisen käytän uutistoimittajana, ja muusta voin ehkä kirjoitella blogissa. Tämän tasapainottelu alkoi mennä hankalaksi.

Motivaation laskemiseen vaikuttivat myös nimettömät kommentoijat, jotka ampuivat puskasta kuitteja. Hyväksyn kyllä anonymiteetin, mutta miten edes kännyköistä ei muka uskalleta kirjoittaa omalla nimellään? Tai miten joku kehtaa puhutella minua tuttavallisesti etunimelläni, ikään kuin tuntien minut, mutta pysyttelee silti nimimerkin suojissa? Vastenmielistä.

Kaiken kukkuraksi loppuvaiheessa myös blogimerkintöjen ja -kommenttien julkaisussa oli teknisiä ongelmia. Jatkaminen olisi vaatinut uuden blogialustan hankkimista.

Tällä hetkellä blogailun tarpeeni tyydyttää vain mikroblogailu Jaikussa. En vielä tiedä, millaisen blogin ja milloin palaan. Inspiraatio pitää saada takaisin.

Kiitos kaikille, jotka lähettivät hyviä kommentteja. Jätän blogin palvelimelle, josko teksteistä olisi vielä hyötyä myöhemminkin.

STUK:n tiedotuspommi: rajoita lasten kännykän käyttöä

Keskiviikon yllätysuutinen oli Säteilyturvakeskuksen tiedote siitä, että lasten kännyköiden käyttöä kannattaa rajoittaa. STUK:n tiedote nousi isoksi uutiseksi Suomessa tiedotusvälineiden painotuksissa, mutta ei uutisten klikkausmäärissä. Kansalaiset eivät tunnu olevan järin huolissaan.

STUK ei ehdota matkapuhelinten käytön kieltämistä lapsilta, mutta sen sijaan se neuvoo puhumaan lyhyempiä puheluita, vähentämään puheluiden määrää, suosimaan tekstiviestejä ja välttämään käyttöä heikoissa verkko-olosuhteissa. Aiemmin on myös kerrottu, ettei kännykkää kannata jättää yöksi yöpöydälle.

Uutta tutkimustietoa ei ole tiedotteen taustalla. Suomessa on tosin alkamassa uusi laaja tutkimushanke, jossa mukana ovat STUK:n lisäksi muun muassa Turun yliopisto ja Työterveyslaitos. Suurin rahoittaja on Tekes.

EU-taustaiseen tutkimukseen haetaan 200 000 seurattavaa henkilöä, joista 15 000 etsitään Suomessa. Laajimmassa selvityksessä seurataan kännyköiden käyttöä 10 vuoden ajan ja katsotaan, havaitaanko yhteyttä kännykän käytön määrällä ja useiden sairausten esiintymisellä, Niitä ovat pään alueen kasvaimet, erilaiset neurologiset sairaudet ja aivoverenkierron häiriöt.

STUK perusteli tiedotettaan sillä, että kannanotttoa usein pyydetään kansalaisten ja tiedotusvälineiden suunnasta. Samantapainen suositus on asiasta kysyneille toimittajille siis annettu lasten osalta aiemminkin.

Itse kannanotto (PDF) kuitenkin selvittää julkisuuteen tulemista. Vaikka haitallisia terveysvaikutuksia ei ole todistettu, yhtälailla todetaan, ettei päinvastaista ole todettu. On mahdollista, että pidemmän ajan kuluessa väestötutkimukset osoittavat terveysvaikutuksia.

Kiinnostavaa on se, että STUK:iin soittaessa saa hyvin erilaisia vastauksia sen mukaan, kenelle tutkimusprofessoreista soittaa. Suurin osa myötäilee matkapuhelinteollisuuden viestejä ja uskoo, että nykyiset SAR-raja-arvot ovat riittävä varotoimenpide. Toiset ovat huolestuneempia. Kyse voi tietysti olla siitä, että kaikki tutkimukset eivät saa rahoitusta.

Minulla ei riitä tieteellistä ymmärrystä rajoittaa tai tukea kännykkään puhumista. Vaan kuten olen kertonut aiemminkin, olen vähentänyt puheluita siksi, että nykyiset kännykät kuumenevat pahasti ja aiheuttavat päässä epämiellyttävän tunteen. Mikä tuntuu pahalta, ei ole hyväksi. HF-laitteita en ole käyttänyt, koska ne tuntuvat toimivan huonosti, ovat epämiellyttäviä silmälasien sankaa vastaan ja unohtuvat kuitenkin kotiin tai jonnekin.

Nokia, suurin tietokonevalmistaja

Kirjailija, konsultti ja Nokiassakin työskennellyt Tomi T. Ahonen on julkaissut kiinnostavan analyysin siitä, miten Nokia suhteutuu muihin tietokonevalmistajiin laitteiden myyntimäärissä laskettuna. (via Puhelinvertailu.com)

Ahonen päätyy siihen johtopäätökseen, että lokakuusta 2007 syyskuulle 2008 toimittamallaan 64 miljoonalla älypuhelimellaan Nokia on maailman suurin tietokonevalmistaja 13,8 prosentin markkinaosuudella.

Perässä tulevat HP, Dell, Apple, Acer, ja niin edelleen. Ahonen on siis hyväksynyt älypuhelimet mobiileiksi tietokoneiksi, ja myös jopa Applen iPod touchit ovat täyttäneet kriteerit.

Siitä voisi kiistellä ikuisuuksin asti, onko Symbian S60 -puhelin tietokone. Siinä on kuitenkin natiivisti ohjelmoitava käyttöjärjestelmä, mabdollisuus asentaa sovelluksia, usein myös näppäimistö, tekstinkäsittely- ja muita ohjelmistoja, ja niin edelleen.

Tärkeämpi kysymys lieneekin, entä sitten? Onko tietokoneella tai PC:llä sellainen imago, että sitä kannattaa tavoitella? Monelle tavikselle tulevat ensin mieleen erilaiset tekniset vaikeudet, joita tietotekniikan kanssa koetaan.

Ammattilais- ja harrastelijapiirissä tietokonevalmistajaksi julistautuminen tuo myös Nokialle paineita; tekniset vaatimukset nousevat. Laitteilta voi odottaa tehokasta moniajoa, 3D-grafiikan suorituskykyä, vertailukelpoista tietoa muistista ja suorittimista, ja niin edelleen.

Tietokoneelta ei hyväksytä sitä, että selain kaatuu, kun avaa vähän raskaamman (500 kt – 1 Mt) web-sivun, kuten vielä minun Nokia E51 tekee joka päivä. Tai kun yrittää ajaa kolmea ohjelmaa yhtäaikaisesti.

Tietokonemaiseen käyttöön panostaminen näkyy vahvimmin Nokia N97:ssä. Vasta myyntiintulon ja valmiin ohjelmiston yhteydessä nähdään, riittääkö laitteen suorituskyky vastaamaan suuriin odotuksiin.

Kun kannettavien rinnalle ovat tulleet UMPC:t ja miniläppärit ja kännyköiden rinnalle monenlaiset älypuhelimet, kiinnostavaa on, mitkä laitteet pääsevät reppuun tai työlaukkuun mukaan, kuten pohdin aiemmin. Tässä Nokian laitteet ovat vahvoilla. Ne ovat kevyempiä ja pienempiä kuin perinteiset tietokoneet.

Jos tarkoitus on vain lukea sähköpostin otsikot, iso kone jää helposti kotiin tai toimistolle. Pikkaisen kuitenkin epäilen, ettei toimistotyöntekijä pääse kokonaan eroon useamman laitteen kantamisesta mukanaan.

Kesämökin mobiilit vaihtoehdot

Joulu- ja uudenvuoden lomalla vierailin veljen mökillä Raaseporissa, ja siinä yhteydessä tuli mietittyä tätä mökin laajakaistan tilannetta. Kannattaako hankkia kiinteä liittymä taloon koko vuodeksi, jos siellä ei olla koko vuotta? Ja vaikka oltaisiin, riittäisikö silti mobiililiittymä?

Kiinostavaa oli huomata, miten suuria eroja oli toimivuudessa Elisan ja TeliaSoneran 3G-liittymillä tai toisaalta Digitan @450-verkon (Flash-OFDM) liittymällä. Veljeni mökillä Elisan 3G-yhteys toimii yllättävänkin hyvin; tiedonsiirtonopeudet jopa 1 Mbit/s ja vasteajat tuntuivat jäävän alle 300 ms. Samaan aikaan Sonera tarjosi tavallista GPRS.ää.

Elisankin liittymän kanssa pistin heti merkille, että kun kaksi läppäriä yrittää käyttää samaa 3G-verkkoa yhtäaikaisesti, menee yhteys tukkoon. Toisen bitti lakkaa kulkemasta tai vasteajat hyppäävät.

Tuumasin, että jonkinlainen "mokkulareititin" voisi jakaa langattoman verkon kapasiteetin fiksummin. Silloin 3G-liittymä jaetaan useille WLAN-tukiasemaksi. DNA:n ja Optionin nimellä myytävät mallit maksavat noin 200 €

Kivasti toimi myös Digitan @450-verkon mokkula, kunhan sopiva kohta koneelle löytyi. Ulkoantennilla voisi vielä vahvistaa sisätilapeittoa.

Mistä tietää, etukäteen parhaan vaihtoehdon? Se onkin hankalasti ennalta arvattavissa. Yhtyeys on melkein kokeiltava etukäteen omalla mökillä tai missä kaikkialla nyt yhteyttä tarvitseekin. On aika iso ero siinä, saako 900-/2100 MHz 3G-verkon vai vai pelkän GPRS-nopeuden käyttöönsä.

Kuluttajaviraston ja Viestintäviraston kokoamien lausuntojen (uutiseni taannoin) mukaan aika monet asiakkaat ovat pettyneet siihen, ettei 3G-mokkulan nopeus vastaakaan operaattoreiden sulavaa markkinointia megabitin tai kahden megabitin langattomasta yhteydestä.

Ongelmat tulivat esille myös aiemmin, kun esimerkiksi MikroBitti ja Tekniikan Maailma. Tietokone ja muut lehdet ovat selvittäneet mokkuloiden toimivuutta.

Miten olette ratkaisseet kesämökkinne tai liikkuvan käytön yhteystarpeenne? Oma valintani on yhä puhelin ja JoikuSpot Premium, koska mökin puuttuessa en ole tarvinnut pysyvää yhteyspistettä.

HS.fi:n tekstiversio uudistui

Helsingin Sanomat on uudistanut HS.fi:n tekstiversion. Aiemmin vain tekstimuotoiseen palveluun on tuotu mainokset mobiili- ja PC-käyttöön sopivassa koossa. Ero HS.fi:n mobiilisivustoon on yhä ainakin se, ettei uutiskuvia ole.

Kuten olen aiemmin kirjoittanut, olen pitänyt tekstiversiota parempana kuin mobiiliversio. Uutisten lukeminen on ollut nopeampaa vaatinut vähemmän datasiirtoa. Nyt ero kapenee, enkä ole itse tarkalleen laskenut siirretyn datamäärän eroja. Torstai-iltana kokeillessa HS.fi:n tekstiosion etusivun kooksi tuli 41,76 kt (downlink) ja 13,47 kt (uplink), kun taas mobiiliversiossa etusivun lataaminen tuotti 116,85 kt /downlink) + 37,30 kt (uplink).

Erot kuulostavat mitättömiltä, mutta hitaalla GPRS-yhteydellä näilläkin on merkitystä, ja ulkomailla käyttäessä jokainen alkava 50 kt maksaa tyypillisesti 18 senttiä tai enemmän.

Sisällön suhteen paljon eroa ei olekaan. Mobiiliversiossa on nyt siis myös mainospaikka, ja tekstiversiosta sen erottaa ainakin sääosio.

S60 3rd Edition -haavoittuvuus otsikoissa

Symbian v9:n ja S60 3rd Editionin piti olla lähes murtamattomia, mutta vuoden 2008 viimeisenä päivänä otsikoihin nousi laajasti Suomessakin Symbian-puhelinten haavoittuvuus SMS- ja MMS-viestien käsittelyssä. Aiheesta uutisoitiin Suomessa ja maailmalla.

Voin arvata, että osa lukijoista vastaa heti tietoturvayhtiöiden pelottelevan myydäkseen softiaan. Tässä tapauksessa myös Suomen viestintämarkkinoita valvova viranomainen katsoi asian riittävän vakavaksi, jotta netissä ja sähköpostilistalle julkaistiin CERT-FI-haavoittuvuustiedote asiasta.

Kyse on siis siitä, että suurimman osan Symbian-käyttöjärjestelmän S60 2nd Edition- ja 3rd Edition -ja UIQ-puhelimia MMS- ja SMS-viestitoiminnot ovat lamaannutettavissa.

Haavoittuvuudelle ei onneksi tämän hetken tietojen mukaan ole kaupallista hyödynnettävyyttä (eli rahallista hyötyä), mutta kiusanteon mielessä voi aiheuttaa isoa vahinkoa. F-Secure on esitellyt tapausta tietoturvalabransa blogissa kattavasti. Teknistä lisätietoa on myös raportissa, jonka haavoittuvuuden löytänyt Tobias Engel julkaisi CCC-tapahtumassa.

Vielä ei ole tiedossa, että tietoturva-aukkoa käytettäisiin hyväksi. Jos niin käy, ongelman saa korjattua päätelaitteen rautatason resetoinnilla tai asentamalla F-Secure Mobile Security -ohjelman.

BlackBerry-markkinoinnilla töitä Suomessa

Kanadalaisen Research In Motionin (RIM) BlackBerry on vahva tuotebrändi Yhdysvalloissa ja monissa Euroopan maissa, mutta Suomessa sitä ei vielä tunneta.

Kuukauden kevennyksenä poiminta tavismediasta:

Riihimäen vankilassa tuomiotaan suorittava Pönkä on vaatinut muun muassa oikeutta pitää hallussaan tietokonetta, tulostinta, matkapuhelinta, Blueberry-päätelaitetta, MP3-soitinta, nyrkkeilysäkkiä ja ...

Intellisyncin jättämä markkinarako

Nokian Intellisync Mobile Suite on tiensä päässä, ja asiakkaiden on vaihdettava toiseen ohjelmistoon. Julkistuksen yhteydessä kerrottiin, että Nokia tekee yhteistyötä muun muassa IBM:n ja Microsoftin kanssa.

Tuo yhteistyö Nokialla on ollut yhtiöiden kanssa ennenkin. Sen luonne kuitenkin muuttuu, kun Nokia lopettaa yritysten mobiilisähköpostin myymisen. Muutos näkyy Suomessakin nopeasti.

Microsoft ja Nokia ovat pyörittäneet ainakin Kauppalehdessä isoa koko sivun mainosta, jossa kerrotaan maksuttomasta mobiilisähköpostista Nokia E71:lle. Kampanja jatkuu webissä.

Viesti perustuu Nokian tarjoamaan Mail for Exchange -ohjelmaan, jonka saa laajasti S60-alustalle. Nokia on lisensoinut ohjelmaan Microsoftin Activesync-protokollan tuen, jota myös Windows Mobile -laitteet ja esimerkiksi Sony Ericssonin älypuhelimet käyttävät.

Microsoftin ja Nokian kokosivun mainos Kauppalehdessä viime viikolla. (Suurennokset aukeavat klikkaamalla.)

Sitä mainos ei näytä kertovan (tai en ainakaan löydä sitä pikkupränttinä), että Exchangen mobiilituen maksuttomuus riippuu siitä, onko käytössä käyttäjä- vai laitekohtainen lisenssi.

Laitekohtaisia lisenssejä on käsittääkseni ainakin julkishallinnossa ja tehtaissa. Koneita on vähemmän kuin käyttäjiä, koska kaikilla ei ole omaa konettaan, ja sorvin ääressä ollaan kahdessa tai kolmessa vuorossa. Toimistotöissä taas jokaisella on yleensä omat koneensa ja puhelimensa, joten käyttäjäkohtaiset lisenssit Exchangeen ovat yleisempiä.

Monia on kiinnostanut myös se, millaisia eroja on maksuttomassa Mail for Exchangessa verrattuna vaikkapa Sevenin yritysversioon. Ymmärtääkseni Sevenin etuja ovat yhä tietoliikenteen pakkaus – roaming-kuluja ajatellen – ja postilaatikoiden salaus tietoturvamielessä.

Siihenkin kannattaa kiinnittää huomiota, pääseekö mobiilisovelluksella muuhun kuin Inbox-kansioon (Saapuneet). Entä siis alikansiot tai yleiset kansiot (Exchangen Public folders)? En ole vielä nähnyt ratkaisua, jolla pääsisi kaikkiin Exchange-kansioihin.

Olen saanut monta sähköpostia ja lukenut foorumikommentteja, joissa on kyselty, kannattaako Sevenistä nyt enää maksaa, kun MfE tarjoaa samaa tai melkein samaa maksutta. Microsoftin ja Nokian mainonta varmaankin lisää mielenkiintoa MfE:hen.

Entä terästyykö Microsoftin Windows Mobile -viesti? Nyt vaikutelmaksi jää mainoksen perusteella, että Nokia E71:n Symbian S60 kelpaa Microsoftin mielestä aivan yhtä hyvin yrityskäyttöön. Windows Mobile on ollut edellä Exchange 2007:n uusien ominaisuuksien hyödyntämisessä, mutta tuoreimman MfE:n suhteen en ole varma tilanteesta.

Samalla Nokia lopettaa Intellisyncin laitehallinnan tarjoamisen, ja tässä tarjonnassa ainakin Fromdistance on aktivoitunut Suomessa.

Intellisyncin poistumisen markkinasta on herättänyt joitakin kilpailijoita tiedotusvälineiden suuntaan. Pari juttua Suomen mediasta:

• Sybase kalastelee Nokian Intellisync-asiakkaita (Tietoviikko)
• Sybase iskee Nokian Intellisync-kumppaneihin ja -asiakkaisiin (Digitoday)
• Fromdistance tarjoaa Intellisync-kasvupolkua (ITviikko)
• Nokia lopetti Intellisyncin, mitä se tarkoittaa? (Tietoviikko)
• Nokia antautui yritysratkaisuissa (Taloussanomat)
• Intellisync-asiakkailla jo kiire korvaajan kanssa (Tietokone.fi)

Nokia on ilmoittanut Intellisync-siirtymäajaksi vuoden tai pari, tuen laajuudesta riippuen. Se ei kuitenkaan koske uusia, ensi vuonna markkinoille tulevia laitteita.

Yrityksillä alkaa siis olla hieman kiire siirtyä uuteen laitehallintaan ja mobiilitoimistoon, jos palvelut aiotaan tarjota myös uusiin laitteisiin.

* * *

Niin ja sitten on se Microsoftin kilpailijakin ... IBM. Lotus Domino ja Notes ovat yhä olemassa, vaikka sitä eivät kaikki huomaakaan.

Lotus Notes julkaistiin S60:lle sentään, mutta en tiedä miten aktiivinen IBM on asiassa asiakkaidensa suuntaan. Median edustajana on saanut olla kumman rauhassa.

Google Android -kännykkä Suomeen

Googlen avoin Android-alusta kiinnostaa ainakin kehittäjiä. Britanniassa laitetta kokeilleet tuttavani ovat kehuneet käyttöjärjestelmää miellyttäväksi, mutta HTC:n ensimmäistä laitetta vielä kömpelöksi ja rumaksi. Minä en ole päässyt kokeilemaan sen enempää laitetta kuin ohjelmistoakaan, joten en osaa kommentoida arvioita.

Hintaa Android Marketista tilaamiseen tulee US$399 laitteen osalta ja US$25 kehittäjäksi rekisteröitymisestä.

Googlen Android-sivuilla kuitenkin kerrotaan, että Android-luurin saa nyt 18 maahan, sisätäen Suomen. Kertokaa kokemuksistanne, jos olette jo tutustuneet tähän tai aikeissa tilata kehityslaitetta.

Sehän tässä tulee taas väkisin mieleen, että miten operaattorit ja palveluntarjoajat osaavat päättää, mille alustalle ja selaimille jatkossa palvelunsa suuntaavat. Alustoja tulee vain lisää.

(via Kennun Jaiku-feedi)

Spekulointi Nokian työpaikoilla alkoi

Nokia kertoi tällä viikolla ensi vuoden suunnitelmistaan, jotka koetin tiivistää uutiseeni, jonka kirjoitin Nokia CMD webcastin perusteella. Sen lisäksi puheeksi nousivat väenvähennysten odotukset maailmalla ja Suomessa.

Nokian johto ei ole vielä yksilöinyt, miten leikkaukset vaikuttavat henkilöstömäärään. Talouselämä aloitti spekuloinnnin jo perjantaina uutisoimalla, että työpaikat ovat vaarassa Nokiassa. Helsingin Sanomat jatkoi lauantaina uutisoimalla, että lehden tietojen mukaan YT-neuvottelut alkavat jo ensi viikolla. Monet muut Nokia-uutiset peesasivat HS:n juttua lauantaina.

Irtisanomiset ja muut leikkaukset ovat aina kurja juttu. Ne syövät työmotivaatiota niiltäkin, jotka saavat pitää työpaikkansa. Ja usein vapaaehtoisesti lähtevät ne, joilla riittäisi töitäkin.

Olen itse ihmetellyt lähinnä sitä, että talousjohtaja Rick Simonson sanoi, että vähennystarvetta on Services and Software -yksikössä. Eikö tämä ole se osa Nokiaa, jonka pitäisi kasvattaa liikevaihtonsa heinä–syyskuun 2008 115 miljoonasta eurosta kahteen miljardiin vuoteen 2011 mennessä? Kenties isoa juustohöylää ei olekaan luvassa.

Tarvitaanko mobiilisivuja jo / enää?

Tietoviikossa on juttu eri sivustojen mobiiliversioista. Siinä pohditaan, miksi aika harvoista suosituistakaan sivuistosta on vielä mobiiliversiota.

Kysymys on hyvä, muttei helppo vastata. Tarvitaanko erillisiä mobiilisivustoja jo? Onko käyttäjiä tarpeeksi? Onko mainostuloja, joiden varaan voi rakentaa palvelua?

Toisaalta voi miettiä, tarvitaanko enää erillisiä sivustoja? Apple iPhonen Safari ja suurilta osin myös S60-selain pystyvät näyttämään tavalliset web-sivut mobiililaitteessa. Microsoftin Windows Mobilen Pocket IE on jäänyt kilpailusta jälkeen, mutta tilanne ehkä paranee uuden IE6-koodiin perustuvan version myötä. Opera Mobile olisi myös hyvä, mutta kuinka moni viitsii hakea erikseen toisen selaimen?

Peruskännyköissä on lisäksi vielä vaatimattomammat selaimet. Luultavasti mobiiliversioita siis yhä tarvitaan. Panostukset sisältöön ja mainokset näyttävät vielä vaatimattomilta.

Ei ole myöskään kiistatonta, millainen mobiilisivuston pitäisi olla. Esimerkiksi HS.fi/mobiili/ on visuaalisesti paremman näköinen kuin HS.fi/teksti/ . Arkisessa käytössä käytettävyys menee ainakin minulla kuitenkin näyttävyyde edelle. Lisäksi matkustellessa on mietittävä datasiirtokuluja.

Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo aiheutti tällä viikolla hieman ihmetystä Nokia World -tapahtumassa sanomalla, että pian jokaisella voi olla oma internetinsä, ja olisi miljoonia erilaisia internetejä. Minusta hän ilmaisi asian jotenkin hassusti, ikään kuin nuoremmilta ulkoa opittuna. Ilmeisesti se viittasi kuitenkin RSS-feedeihin ja yhteisöpalveluihin.

Nokia 5800 voitti kosketuspuhelinten vertailun

Katsaus joulukuun ensimmäiseen viikkoon. MikroBitti vertaili kosketuskännykät ensimmäisten joukossa Suomessa, ja mukana olivat Apple iPhone, HTC Touch Pro, Nokia 5800 XpressMusic, Samsung TouchWiz ja Sony Ericsson Xperia X1. Jutusta selviää hyvin laitteiden markkinatilanne, joskin Samsung Omnia ei ollut harmillisesti ehtinyt mukaan.

Parhaiten testissä menestyivät Apple, Nokia ja Sony Ericsson. Nokia ylsi toimituksen valinnaksi ja sai kehuja ominaisuuksistaan ja käyttöliittymästään (jota kutsutaan virheelliseksi Series 60:ksi).

Käyttöliittymä saa jutussa kehuja, vaikka kuvien perusteella (esimerkiksi keskeneräisistä kuvakkeista päätellen) kyseessä näyttää olleen minunkin kokeilemani aika varhainen versio. Sen sijaan web-selaimen käytettävyyttä kritisoidaan, mistä olen samaa mieltä.

Apple taas saa miinusta App Store -rajoituksista ja operaattorilukituksista. Sony Ericssonissa näytön tarkkuus on etu, mutta joissain sovelluksissa myös tekee käytön hankalaksi. Ääkkösten hankala syöttäminen ihmetyttää, vaikka SE etukäteen kehui tekevänsä tämän mallikkaasti. Ilmeisesti kustomointi maksaisi liikaa.

HTC ei yllä kärkeen sormipohjaisen käytettävyyden heikkouden takia. Windows Mobile Professional (eli PocketPC) on yhä pohjimmiltaan se kynäohjattava alusta, jonka päälle HTC on rakentanut omat toimintonsa. Microsoftilla on minusta kiire tuoda aidosti sormin hallittava käyttöliittymä Windows Mobileen.

MikroBitin irtonumeron voi ostaa netissä (7 €). Maksutta saatavana ovat nettijatkot, joissa on esitelty kosketuspuhelinten eri sovelluksia.

Väitöstutkimus S60-softatestauksesta

Olen aloittanut maanantaiaamun lukemalla tutkimusta softatestauksesta. TTY:n tutkija Antti Kervinen kirjoittaa väitöskirjassaan, että ohjelmistotestauksessa on vielä paljon parantamisen varaa. Olen vasta tiivistelmässä, mutta tutkimuksessa on selvitetty jonkinlaista mallinnukseen perustuvaa testaustapaa, jolla voitaisiin tuoda nopeammin ja tehokkaammin bugeja esille.

Päivitetty 1.12.2008 klo 23:54. Haastattelin päivällä Kervistä uutista varten. Uutisjuttu on webissä.

Android-puhelimesta ensivaikutelmia

T-Mobile G1:stä eli HTC:n valmistamaa Google Android -puhelinta ei saa virallisesti Suomessa luultavasti ennen ensi kesää, mutta laitteita on jo tilailtu ja tuotu tänne netistä. Kenneth Falck on näemmä julkaissut kokemuksiaan blogissaan. Käyttöliittymä saa varovaisesti kehuja, mutta Androidin SDK eli kehitystyökalut eivät Kennun mielestä ole vielä Googlen laatukriteerien tasolla.

Toinen näkökulma käyttöliittymään. Fjordin konsulttina työskentelevä Christian Lindholm on myös kommnentoinut Android-kokemuksiaan. Hän työskenteli aiemmin Nokiassa muun muassa S60-käyttöliittymän ja Lifeblogin parissa.

Muualta Androidista löytyy kosolti arvioita netistä.

Minulla on jo kännykkä-TV

Hesari uutisoi maanantaina, että DVB-H-tekniikan kännykkä-TV on jäänyt Suomessa alkutekijöihinsä. Lisäksi jutussa Digitan johto vakuuttaa, että neuvotteluita yhä käydään operaattoreiden ja TV-kanavien ja kanssa.

Minua Digitan ja operaattoreiden puuhastelut lähinnä huvittavat. Minulla on jo kännykkä-TV. Se toimii osoitteessa www.tvkaista.fi. Seuraan sitä Apple iPod touchilla ja tällä hetkellä myös Nokia 5800:lla. Kuvalla on kokoa 3,5 tuumaa, ja kuvanlaatu on yleensä hyvä. Tekstityksistä saa hyvin selvää. TVkaista on maksullinen internet-palvelu, joka toimii mobiililaitteessa ja PC:ssä.

Lisäksi katson TV-ohjelmia julkisena palveluna osoitteessa yle.mobi satunnaisesti.

Hesarin toimittaja epäilee uutiskommentissaan, ettei kaista riitä, jos kansa alkaa laajamittaisesti katsella TV-lähetyksiä 3G-verkoissa. En olisi vielä huolissani. Mobiililaitteella katselu on yleensä lyhytaikaista, siis uutisia tai lyhyitä pätkiä muuten. Ja siksihän operaattorilta ostetaan 10–30 €/kk maksava datapaketti, että datayhteyttä voi käyttää kelloa tai datalaskuria seuraamatta.

DVB-H-verkon etu on epäilemättä se, ettei kuvanlaatu riipu siitä, kuinka moni verkkoa käyttää. Ei se silti takaa hyvää laatua. Esimerkiksi kotonani Olarissa Espoossa ja työpaikallani Munkkivuoressa Helsingissä kuva pätkii ja kärsii pakkausvirheistä jatkuvasti Nokia N96:lla. Olen kokeillut tätä MTV3:lla ja Voice TV:llä, koska eihän siellä paljon muuta ole tarjolla.

Hulluinta on se, että Digita ja teleoperaattorit tuntuvat luulevan, että joku haluaisi maksaa tavallisten TV-ohjelmien katsomisesta uudelleen. En voi tajuta tätä. Jotta TV-ohjelmista maksetaan, pitää saada jotain arvokasta, kuten F1-kisat. Ja jos niistä maksetaan jo kotitelevisiossa, kännykkälähetyksen on kuuluttava samaan hintaan.

Omien kokemusteni perusteella uskon, että on demand -tyyppinen jakelu sopii paremmin mobiililaitteeseen. Näin esimerkiksi Nokian kannattaa panostaa esimerkiksi Video Center -sovellukseen ja yhteistyöhön Ylen Areenan ja BBC:n iPlayerin kaltaisten palveluiden kanssa.

Ensivaikutelmat S60 Touch UI:sta

Pahoittelen, etten enää ehdi päivitellä blogia entiseen tapaan. Yritän seurata kuitenkin joitain kehitystrendejä. On paikallaan kommentoida Nokia 5800 XpressMusicin myötä tuotua S60-kosketuskäyttöliittymää parin viikon käytön jälkeen.

S60 5th Edition muistuttaa nykyistä S60 3rd Editionia läheisesti, mutta kosketusohjaus näkyy monissa toiminnoissa. Laitoin kuvat ja kommentit Flickriin (englanniksi).

On myönnettävä, että Nokia 5800:n ensivaikutelma oli tosi huono. Laite on halvanoloinen ja käyttöliittymä vaatii pähkäilyä. Apple iPhoneen vertaaminen tuntuu lähinnä vitsiltä. Parin viikon käytön jälkeen mieli kuitenkin alkaa muuttua; on tässä hyvääkin, ja Nokia on keksinyt tavan muuttaa S60-alusta mielekkäästi kosketuksella ohjattavaksi.

Nokia 5800:n käyttöliittymässä voi kehua sitä, että melkein kaikki on hallittavissa sormin tökkien, siis puhelut, kalenteri, sähköposti- ja tekstiviestit ja niin edelleen.

Ero Microsoftin Windows Mobileen ja esimerkiksi HTC:n Windows Mobile -puhelimiin tai uuteen Sony Ericsson Xperia X1:een on iso. Microsoft-alustan laitteissa ollaan yhä vahvasti kiinni ikivanhan PocketPC-käyttöliittymän rajoituksissa, vaikka sen päälle on tuotukin valmistajakohtaisia käyttöliittymiä.

Pitäisin hyvänä mittarina sitä, miten pulassa käyttäjä on, jos kynä hukkuu. Nokia 5800:n kanssa olen unohtanut kynän kotiin tai töihin useina päivinä, eikä tämä ole ollut ongelma.

S60 5th Edition tuo monia parannuksia. Mobiili- ja WLAN-yhteydet saa nyt niputettua yhteen internet-yhteyttä varten. Multimediaviesteille ja WAP-asetuksille on omat ryhmänsä. Tämä tuntuu helpottavan WLAN-verkkojen käyttöä.

S60:n Today-näkymä eli valmiustila ottaa minusta takapakkia kokeilemassani versiossa. Oletuksena se tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteystiedoista kuvallisia kontakteja. Tämä ei kuitenkaan toimi helposti, jos kuvia ei ole ennestään. Jos tilalle vaihtaa vanhaan malliin sovelluskuvakkeet, suurin osa ruutualasta jää mustaksi ja käyttämättä.

Nyt sovelluskuvakkeita ja web-linkkejä saa ruudulle vain viisi, vaikka tilaa olisi paljon enemmälle. Tyhjää tilaa voisi käyttää paljon muuhunkin.

Ylipäätään koko käyttöliittymä kuvakkeineen näyttää keskeneräiseltä. Uuden alustan kanssa näyttää tulleen tosi kiire. Tästä en kuitenkaan olisi järin huolissani, koska yleisvaikutelma on korjattavissa nätillä graafisella teemalla ja huolitellummalla kokonaisilmeellä.

Kosketusohjaus toimii pääasiassa ongelmitta, mutta oppimiskynnys on korkea. Ensimmäinen viikko oli tuskaa. toinen viikko vielä vaikea. Sen jälkeen alkoi helpottaa. Esimerkiksi tekstinsyötössä oletuksena tarjottava tosi pieni kynäohjattava virtuaalinäppäimistö on ärsyttävä. Kunhan keksin vaihtaa tilalle koko ruudun kokoisen sormiohjattavan näppäimistön, käytettävyys parani paljon.

Jotkut valinnat ovat tosin yhä hankalan pienellä, esimerkiksi herätyskellon ajan säätäminen. Tilaa olisi käytettävissä, mutta sormilla joutuu tökkimään naurettavan pieniä numerovalintoja.

Kokeilemassani versiossa ei ole vielä suomen kieltä, joten ääkköset joutuu hakemaan hankalasti erillisen valinnan takaa. Viestien kirjoittaminen on siis nyt selvästi hankalampaa kuin iPhone OS:ssä, jossa ä ja ö tulevat esille pitämällä pohjassa a:ta ja o:ta.

Koko ruudun virtuaalinäppäimistön saa käyttöön joka sovelluksessa. Tämä ilahduttaa iPhone OS:ään verrattuna, jossa monissa sovelluksissa käytettävissä on vain pystysuuntainen pikkunäppäimistö.

Nokia 5800:ssa kuva kääntyy automaattisesti pysty- ja vaakasuuntaan asennon mukaan, mutta liikeanturin kanssa tuntuu olevan vielä häikkää. Välillä kuva hyppii pysty- ja vaakasuuntaan niin herkästi, etten tiedä missä asennossa laitetta pitäisi kädessä pitää.

S60-selain on viritetty kosketusohjaukseen, mutta en ole varma, onko kehitys mennyt parempaan suuntaan. Paljon linkkejä sisältävillä sivuilla on vaikea hallita navigointia. Välillä kosketus toimii navigointina, joskus taas klikkaan vahingossa linkkiä. Ärsyttävää. Asiassa ei yhtään auta Nokia 5800:n alitehoinen suoritin ja ilmeinen 3D-grafiikkapiirin puute.

Zoomaus ei toimi yhtä hienosti kuin iPhonen sormilla ohjaaminen. Ruudulla on erityinen toiminto tätä varten, mutta se on epätarkka ja hidas. Graafisten web-sivujen kanssa hidastelu pilaa käytettävyyden.

Selvimmin tehonpuute (tai heikko optimointi) näkyy mukana tulevassa RT GR -pelissä, jota Nokia Tube ei jaksa pyörittää lähimainkaan sulavasti. Ruudunpäivitys tuntuu olevan alle 10 ruutua sekunnissa. Toivottavasti näin surkeaa laitteen antimainosta ei pistetä myyntiversioon. Mitä ihmettä kehittäjät ovat ajatelleet?

Sähköpostiohjelmaa on hieman parannettu. Nyt viestit lajitellaan oletusarvoisesti päivän mukaan, mikä nopeuttaa niiden seuraamista. HTML-viestien muotoilua ei tunnu olevan vieläkään mukana.

Yleinen vakaus on vielä hakusessa. Esimerkiksi kalenteri-, selain- ja sähköpostitoiminnot kaatuvat päivittäin. Otaksun, että nämä korjataan ennen laitteiden laajaa saatavuutta.

Sikäli olen samaa mieltä aiempien arvioideni kanssa, ettei tämä versio (v.10.01.001.blue1, 01.10.2008) ole vielä valmis tuote. Ongelmat ovat korjattavissa, ja Nokia on onnistunut heti tekemään käyttöliittymästä melkein kokonaan sormiohjattavan. On mielenkiintoista nähdä, miten uutta käyttöliittymää käytetään arvokkaammissa laitteissa, ja kunhan bugeja on korjattu urakalla.

Läppärillä helposti nettiin – saahan sitä toivoa

Blogini lukijoista varmaan kaikki pääsevät kannettavallaan nettiin joko integroidun yhteyden, USB-mokkulan tai kännykän kautta. Vaan onko sitä vieläkään tehty niin helpoksi kuin voisi?

Computerworld-julkaisussa Mike Elgan ei ainakaan ole tyytyväinen. Hän kirjoittaa, että yhteyden muodostaminen kännykän kautta on tyhmää ja tarpeetonta. Kärjistys on tarkoituksellinen, mutta useimmat kommentoijat eivät näytä olevan samaa mieltä.

Olisihan kieltämättä kiva, jos läppärissä olisi integroitu 3G-/GSM-piiri, ja yhteys sisältyisi samaan kuukausimaksuun kuin kännykkä. Eihän niitä yleensä samaan aikaan käytetä datayhteyteen. En tiedä mikä USA:ssa on tilanne, mutta Suomessahan saa tällaiseen tilanteeseen dual-SIM-kortin. Operaattorieta riippuen datayhteyden joutuu sitten maksamaan X+n kertaa.

Olen käyttänyt viimeaikoina aika tyytyväisenä Nokia E51:stä JoikuSpot Premiumin kanssa. Äskettäin tosin työkannettavani lakkasi hyväksymästä WLAN-yhteyksiä ad hoc -verkkoihin (eli koneesta koneeseen). Se kelpuuttaa enää aidot tukiasemat (infrastructure-laitteet). Asetuksen vaihtamista Windows XP ei hyväksy, liekö sitten tullut muutos tietoturvapolitiikkaan.

JoikuSpotia voi käyttää nyt vain ad hoc -tilassa. Käsittääkseni rajoitus on Symbian v9:ssä, ja muuttuisi Symbian v10 -laitteiden myötä tai aiemminkin. En ole vielä saanut vahvistettua asiaa.

Miten olette ratkaisseet läppärin liikkuvan nettiyhteyden, ja kuinka luotettavasti se toimii?

Noka E63:n hinta herättää keskustelua

Nokian tämän viikon Eseries-julkistus on monellakin tapaa kiinnostava. Se on huippusuosituksi nousevan tai ainakin Suomessa jo nousseen E71:n edullisempi ja karsitumpi versio. E63:sta puuttuvat "isoveljeen" nähden integroitu GPS ja HSDPA-yhteydet. Kamera on vaihdettu 3,2 megapikselistä 2 megapikseliin. Koko on suunnilleen sama, ja akkutehossa ei ole eroa. E63:ssa on parempaa 3,5 mm kuulokeliitäntä.

E63:n hinnasta on syntynyt paljon keskustelua. Suositushinnaksi Nokia ilmoittaa 385 € Suomessa. Kansainvälinen hinta ennen veroja ja operaattoritukia on 199 €. Se tarkoittaisi noin 243 €, jos päälle lasketaan Suomen 22 prosentin arvonlisävero. Onko Suomessa varaa ottaa muuta maailmaa paremmat katteet, vai mistä ero johtuu?

E63:n hintaa suhteutetaan tietenkin E71:een, joka maksaa Suomessa keskimäärin 443 € Hintaseuranta.fi:n mukaan. Tietysti hinta uutena on eri asia kuin pitkälle markkinoilletulon jälkeen.

Nähtäväksi jää, mihin hintaero lopulta asettuu. Minusta sen pitäisi olla aika suuri, jotta kannattaa jäädä ilman GPS:ää ja HSDPA:ta. Hintoja kannattaa myös seurata, koska E63:n suositushinnan ja halvimpien E71:n myyntihintojen väliin näyttää jäävän vain 50 €.

Nokia E63:sta on julkaistu ensimmäiset ensivaikutelmat, mutta ei sellaisia juttuja, joista vetäisin vielä johtopäätöksiä.

Riittää sitä Googlellakin töitä

Kännyköiden softa-alustan rakentaminen ei ole ihan pikku juttu, ja bugeja jää. Googlen Androidissakin riittää vielä töitä. ZDnetin blogissa kerrotaan vakavasta bugista, melkeinpä huvittavuuteen asti. Käyttäjää ei tosin huvita, jos ohjelmiston testaaminen on jäänyt pahasti kesken.

When the phone booted it started up a command shell as root and sent every keystroke you ever typed on the keyboard from then on to that shell. Thus every word you typed, in addition to going to the foreground application would be silently and invisibly interpreted as a command and executed with superuser privileges.

Kuulostaa pahalta, alustan vakauden ja tietoturvan kannalta.

En ole vieöä päässyt kokeilemaan HTC G1:stä, elin sen kummemmin en osaa Androidin käytettävyydestä sanoa. Laitteen luonnossa nähneet suomalaiskolegani ovat kehuneet käyttöliittymää hienoksi, mutta laitetta rumaksi.

Apple hengittää jo Nokian niskaan

Canalysin tuoreimmat älypuhelinluvut Q3 2008:lta hätkähdyttävät. Canalys arvioi, että Apple on noussut älypuhelimissa jo toiseksi Nokian jälkeen. Nokia on toimittanut noin 15,5 miljoonaa S60-puhelinta, Apple noin 6,9 miljoonaa iPhone 3G:tä.

Applellä on vuoden takaiseen nähden 523 prosenttia kasvua, Nokialla kolme prosenttia laskua. Kokonaismarkkina kasvoi Canalysin mukaan 28 prosenttia.

Joskus vuosi sitten pidettiin vielä naurettavana ajatusta, että Apple voisi tosissaan haastaa Nokian älypuhelimet. Nyt siitä on tullut täyttä totta.

Kehitys näkyyy myös mobiilialustoissa. Symbian johtaa yhä 46 prosentin osuudella, mutta perässä tulee Applen iPhone OS 17,3 prosentilla. Microsoftin Windows Mobilen osuus onkin sekin noussut etenkin HTC:n laitteiden kasvun siivittämänä hieman, joskin yhä vain 13,6 prosenttiin.

Miksi Nokian älypuhelinten menekki heikkenee? Se lienee monen tekijän summa. Oma tuntumani on Nokian Nseries-tuotteiden vetovoiman heikentyminen. Nokia N96 on uudeksi lippulaivamalliksi pettymys, ja monien (kuten minun) mielestä vielä halvanoloinen hintaansa nähden. Muut Nseries-mallit taas erottuvat vielä vähemmän.

En usko myöskään Nokia 5800 XpressMusicin auttavan markkinataistossa. Sekin tuntuu halvalta, muoviselta ja uusi S60-kosketuskäyttöliittymä on vielä keskeneräinen.

Sen sijaan Nokia E71 on huipputuote, ja menestynytkin kuulemma hyvin. Se ei kuitenkaan taida auttaa kilpailussa kuluttajien viihdetyyppisissä puhelimissa.