Macin iSync-tukea uusille puhelimille

En vielä ainakaan käytä Macia, vaikkakin tilanne saattaa muuttua pian, joten tämä vain vinkkinä yleisesti.

Saksalainen Nova Media tiedotti laajentaneensa iSync-plugininsa tuen useille uusille Nokian ja Sony Ericssonin puhelimille.

Nokian laitteista tuen saavat iSync-pluginin 6.2-veersiossa 6124 classic, E66, E71 ja N78. Sony Ericssonille tuki tulee yli 30 puhelimelle. Kaikkiaan se tukee valmistajan mukaan 190 puhelinta BenQ-Siemensiltä, Motorolalta, Nokialta, Samsungilta ja Sony Ericssonilta.

Yleensä ottaen kännykkävalmistajat eivät itse juuri tue Macia, mutta Nokialla on sentään Mac-työkaluja mediatiedostojen hallintaan.

Päivitetty klo 08:46: Ennen kuin Nova Medialle maksaa noin 10 € iSync-tuesta, kannattaa tarkistaa toimisiko Nokian tarjoama synkronoinnin tuki.

Skype 2.2 -koeajossa Windows Mobilessa

Asensin viikonloppuna testailemaani HP iPAQ 914 Business Messengeriin uuden Skype 2.2 -ohjelman, joka on julkaistu Windows Mobile 6.1:lle. Se on kehittynyt melkoisesti siitä keskeneräisestä virityksestä, jota kokeilin viimeksi kai pari vuotta sitten.

Edelleen Skypen mobiiliversio kuluttaa melkoisesti laitteen tehoja ja akkua, eli moniajon useiden sovellusten kanssa yhtäaikaisesti voi unohtaa. HP:n laite myös kuumenee WLAN-verkossa Skype-puhelun aikana pahaenteisen voimakkaasti. Alle 10 minuutin puhelu kuitenkin onnistui vielä ongelmitta.

Yhä jaksan ihmetellä, miksi melkein samannäköisiin, kokoiseen ja ominaisuuksiltaan yhtäläisiin Symbian-laitteisin ei voida Skypeä tuoda. Olen kirjoitellut asiasta aiemmin enemmän. Skype siis haluaa tehdä bisnestä kimpassa operaattoreiden kanssa, mutta miksi juuri Symbianille ei voida tarjota internet-puheluita, mutta Windows Mobilelle voidaan?

Skypen haaste on nähdäkseni edelleen se, että voidakseen haastaa perinteisten operaattoreiden palvelut pitäisi mukaan saada kattavasti käyttäjät tuttavapiireineen. Minulla ainakaan näin ei ole käynyt, vaan Skypeä käyttää yksi siellä, toinen täällä. Skype tarvitsisi Facebookin tai MySpacen kaltaisen kaverilta kaverille leviävän verkoston ollakseen tarttuvampi.

Windows Mobile -versio on yksi toimiva tapa lisää käyttää Skypeä, jos on jo rakentanut sinne oman verkostonsa.

Skypen Windows Mobile -versiota on helppo käyttää Windows Mobilessa. Käyttäjätunnuksen ja salasanan jälkeen puhelut ja chat toimivat klikkaamalla nimeä. Kuvake yhteystiedon vieressä kertoo, onko henkilö verkossa, tavoitettavissa vai varattu vai kenties offline.

Soittelen jonkin verran myös konferenssipuheluita, ja jotkut yritykset ovat alkaneet tarjota Skype-numeron ulkomailta soittaville. Säästö on merkittävä, jos esimerkiksi tunnin puhelu USA:han ei maksa mitään tai maksaa suunnilleen paikallispuhelumaksun verran.

Näihin soittaessa suosittelisin kuitenkin kännykän sijaan erillistä langatonta tai pöydälle asennettavaa Skype-puhelinta. Kesän kokeilujen perusteella uskallan kehua Topcomin Skype-pöytäpuhelinta, joka on laadukasta tekoa ja helppokäyttöinen.

Google Mapsiin joukkoliikenneopasteet

Google Maps ja Google Maps Mobile ovat saaaneet uudistuksia. Nyt palvelu lupaa joukkoliikenneoppaita 60 kaupungissa, alkuun lähinnä Kanadassa ja Yhdysvalloissa, mutta on mukana myös jo pari linjaa Euroopassa. Toivottavasti joukkoliikenteen opasteiden saatavuutta laajennetaan nopeasti.

Google Maps Mobilessa pitäisi tulla parannuksia myös GPS-käyttöön, ja Symbian-/S60-versiossa näytössä pysyy nyt ilmeisesti taustavalo päällä käytön aikana.

Edelleenkään Google ei tarjoa netistä tai PC:n kautta ladattavia karttoja. Sen vuoksi ohjelmaa ei voi juuri hyödyntää ulkomailla, ainakaan suomalaisille saatavilla operaattoreiden paketeilla.

Kilpailutilanne mobiiliwebissä

Apple iPhonen menestystä on hehkutettu sillä, että se on näkynyt joissakin mittauksissa USA:ssa kärjessä web-käytössä. AdMob on julkaissut kiinnostavia kansainvälisiä tuloksia, joita arvostettu mobiilialan bloggaaja Russell Buckley on kommentoinut blogissaan (via All About Symbian).

Sieltä kannattaa katsoa AdMob Metrics -raportti (PDF, 244 kt, 16 s.), jossa on kiinnostavaa tietoa laitevalmistajien ja käyttöjärjestelmien yleisyydestä AdMobin seuraamilla yli 5000 mobiilisivustolla Aasiassa, Euroopassa ja USA:ssa. Sivustojen liikennemäärä yli tuplaantui heinäkuusta 2007 kesäkuuhun 2008 AdMob Metricsin mukaan.

Nokia jyrää noin kolmanneksen osuudella mobiilikävijöistä maailmanlaajuisesti, ja Aasiassa osuus vaikuttaa olevan vielä suurempi. USA:ssa se on näissäkin luvuissa heikoilla, esimerkiksi iPhonen perässä, ja jostain syystä juuri Britanniassa Sony Ericsson on ollut käytetyin merkki.

Kaikkiaan mobiilisivustojen liikenteestä noin neljännes tuli älypuhelimiksi luokitelluilta laitteilta. Suosituin maailmanlaajuisesti näyttää olleen Nokia N70, eli vanhahko 3G-malli, jota on ollut vielä äskettäin kytkykaupassa.

Applen osuus on näissä kansainvälisissä luvuissa vain 1,4 prosenttia, hieman suurempi kuin Windows Mobile -valmistaja HTC:n 1,1 prosenttia. Yksittäisissä laitteissa Apple iPhonellä on 17. sija, mutta näissä tilastoissa eivät ole mukana vielä iPhone 3G:n käyttäjät.

Kyse on siis AdMobin seurannassa mukana olevista mobiilisivuista. Mittaus ei kerro, miten paljon esimerkiksi iPhonen Safaria tai S60-selainta käytetään tavallisilla PC-käyttöön tehdyillä sivuilla. Omat arkipäivän kokemukset antavat olettaa, että laitteilla käytetään molempia.

Russell Buckley käsittelee kirjoituksessaan Windows Mobile -laitteiden heikkoa menestystä mittauksessa ja sitä, miten Microsoft mahtaa tilanteeseen reagoida. Yhtiön johto on julkisuudessa myöntänyt jääneensä 10 prosenttia 20 miljoonan Windows Mobile -lisenssin myyntitavoitteestaan päättyneellä tilikaudellaan.

Älypuhelimissa Symbian oli raportin mukaan vahvin (58%), ja RIM:n Blackberry ja Windows Mobile jakoivat toisen sijan (13% molemmilla). Apple iPhone sai 5%.

AdMobin tilastojen perusteella mobiilimainonta on käynnistynyt vahvimmin USA:ssa, ja Eurooppa tulee kaukana perässä. Jopa Afrikka on lähes samoissa luvuissa, vaikka laitekanta ei ole yhtä kehittynyt.

Suomessa tuskin menee yhtään paremmin siitä päätellen, miten vähän mobiilisivuilla vasta näkee mainoksia. Ei sivustoihinkaan ole juuri panostettu, joten tilanne tuskin kohenee hetkessä.

Kokeiltua: JoikuSpot Premium S60-puhelimessa

Kesällä on julkaistu myös JoikuSpotin uusi versio. Ohjelmaa on käsitelty blogissa aiemmin, joten esittely jää lyhyeksi. Ohjelma tekee S60-puhelimesta WLAN-tukiaseman siten, että esimerkiksi iPod Touchin, kannettavan tietokoneen tai Nokian Linux-tabletin käyttäjä näkee puhelimen WLAN-tukiasemana.

JoikuSpotin vahvuus on yhä helppokäyttöisyys. Nettiyhteyden saa avattua helposti. JoikuSpot-laite kannattaa nimetä vaikka tyyliin JoikuSpot Tero. Ohjelma tukee salausta (WEP/WPA), joten ulkopuoliset voi pitää loitolla.

Kaupallinen JoikuSpot Premium maksaa 25 euroa. Sen etu on kehittäjien mukaan mahdollisuus ajaa nonia verkkosovelluksia, kun JoikuSpot Light taas tuntui rajoittuvan web-surffailuun (HTTP).

Kokeilin JoikuSpot Premiumilla sähköpostia (IMAP4/SMTP), salattuja etäyhteyksiä (SSH2), pikaviestejä (Windows Live Messenger) ja pankin salausta käyttävää web-palvelua (SSL/HTTPS), ja nämä menivät läpi ongelmitta. Ammattikäytössä tärkeä on VPN-tuki. 25 euron kertamaksu lienee siten perusteltavissa työnantajalle.

JoikuSpotissa on yhä osa vanhoista ongelmista. Yhteys tuntuu katkeavan välillä. Olen päätellyt sen johtuvan muista tukiasemista, joita minulla on ollut lähellä kotona, hotellissa ja töissä käyttäessä.

Yhteryden katkeamiseen voi auttaa WLAN:n kanavan vaihtaminen. Pulmaa ei poista kokonaan, vaikka kanavan valinnan laittaisi Automatic-asetukselle. S60 3rd Edition FP2 (eli Nokia N96 ja uudemmat) tuo kuulemma jo WLAN-tukeen parannuksia. Tässä vaiheessa en ole keksinyt yhteyden katkeamiseen toimivaa ratkaisua.

JoikuSpotilla saa paljon enemmän irti 3G-verkkojen nopeuksista kuin avaamalla yhteys internetiin kännykän Bluetoothin kautta. Mittasin NetMeterillä parhaimmillaan 1,7 Mbit/s nopeuden Soneran HSDPA-verkossa, ja siinäkin saattoi pullonkaulana olla jo operaattori. Bluetoothilla en ole ikinä päässyt yli megabittiin sekunnissa.

Nopean tiedonsiirron kääntöpuolena JoikuSpotin käyttö kuluttaa valtavasti virtaa. Nokia E71:n juuri ladattu akku hyytyi alle 90 minuutissa. Laite myös kuumeni melkoisesti. Vara-akku kannattaa olla matkakäytössä.

JoikuSpot tukee yhä vain WLAN-verkkojen ad hoc -tilaa. Tästä seuraa, että se ei toimi kaikkien WLAN-laitteiden kanssa. Joikusoft kertoo ongelman koskevan ainakin Nintendo DS:ää ja Sony PSP:tä.

Jotkut yritykset myös konffaavat työtekijöidensä kannettavat tietoturvasyistä estämään yhdistämisen ad hoc -verkkoihin, jolloin JoikuSpot ei toimi. Rajoitus ei ole JoikuSpotissa, vaan Symbianissa. Infrastructure- eli tukiasematilan tuki on käsittääkseni odotettavissa Symbian v10:een, eli vasta tulevaisuuden laitteisiin.

Ongelmista huolimatta olen huomannut suosivani JoikuSpotia Bluetoothin sijaan helppouden ja parempien nopeuksien vuoksi. Jos mahdollisimman pitkä käyttöaika on tärkein prioriteetti, USB-kaapeli on parempi yhteystapa. Sellainen ei kulje ainakaan minulla juuri koskaan mukana.

JoikuSpotissa pystyy automatisoimaan asetukset niin pitkälle, että S60-puhelimesta tulee WLAN-tukiasema parilla klikkauksella. Premium-versiossa saa lisäksi Joikusoftin "aloitussivun" pois käytöstä. Maksullinen versio tuo myös NAT-tuen.

.NET CF -tuki julkaistiin S60:lle

Viime joulukuussa kirjoitin .NET Compact Framework -tuesta S60:lle, jota Red Five Labs on kehittänyt pitkään. Nyt se on edennyt hieman (via See Into S60).

1kehittäjät pääsevät tekemään .NET CF -sovelluksistaan Symbian-sovelluksia (.SISX). Heinäkuun alussa sivuilla julkaistiin web-seminaari, jossa esitellään alkeita.

Tässä vaiheessa rajapinta on rajoittunut .NET CF:n 1.0-versioon. Esityksen lopussa kuitenkin kerrottiin, että Red Five Labs yrittää tuoda Net60.een myös .NET CF 2.0 -tuen. Se olisi tärkeää, koska useimmat tämän hetken ohjelmat perustuvat kakkosversioon, ja osa hyödyntää jo kolmosta.

Huomasin, että olin ymmärtänyt Net60:n väärin. Ensin kopioin pari .NET CF-binääriä (.EXE-muodossa) S60-laitteisiin (asennettuani Net60:n SISX-paketin), mutta eiväthän ne käynnistyneet. Katsottuani Forum Nokian esityksen ymmärsin, että .NET CF -koodi ilmeisesti julkaistaankin aina Symbian-binäärinä (.SISX).

Netistä kopioituja .NET CF -sovelluksia ei siis näemmä0 pysty sellaisenaan ajamaan S60:ssä, mutta vastaavasti julkaistut ohjelmat ovat sitten suoraan Symbian-asennuspaketteja.

Red Five Labsin tavoite on julkaista vielä lokakuussa 2008 osittainen .NET CF 2.0 -tuki. Siihen kaavaillaan mahdollisuutta hyödyntää uusia puhelintoimintoja, yhteystietoja, kiihtyvyysanturia ja Sqlite-tietokantoja. Kehittäjät toivovat nyt palautetta, millaisia .NET-sovelluksia S60:llä haluttaisiin julkaista.

Vaan miten on, näettekö potentiaalia .NET-sovelluksille S60:ssä?

Android- ja Symbian-huhuista

Mökkeillessäni uutiset maailmalla ja Suomessa ovat kummastelleet sitä, että J. Gold & Associatesin analyytikko arvioi Googlen Androidin ja Symbianin yhdistymisen alkavan 3–6 kuukauden sisään. Alkuperäinen juttu oli Information Weekissä.

Nokian Converstations-sivuilla on tyrmätty "virallisena linjana" se, että Symbian olisi yhdistymässä Androidin kanssa. Tietoviikon uutiskommentissa on jo vedetty johtopäätelmiä, ettei Ambiania tai Symroidia ole luvassa. Ei varmaan tuolla nimellä olekaan, mutta muuten en olisi aivan varma.

Minulla ei ole asiasta mitään sisäpiirin tietoja, mutta pari asiaa jutuissa on tähän asti minusta missattu.

Ensinnäkin mitään kahden suuryrityksen isoa alustahanketta ei toteutettaisi näin lyhyessä ajassa.

Toiseksi, Nokia vannoo pitkään nykyisen C++-pohjaisen Symbian-alustan ja kehitystyökalujen nimeen viimeiseen asti, vaikka pidemmän aikavälin aikeet olisivat toiset. Muutenhan operaattoreiden, sovelluskehittäjien ja muiden sidosryhmien tuki nykyiselle alustalle loppuisi liian aikaisin.

Otetaan esimerkki menneestä. Muistan hyvin, miten vuoden 2006 alussa ja kiihtyvästi puolivälissä Nokiaa lähellä olevien IT-talojen ja alihankkijoiden ihmiset tuntuivat olevan aivan varmoja, että silloinen kommunikaattoreiden Series 80 (S80) -alusta jää pois. Kirjoitin siitä useasti, muun muassa kesällä 2006.

Julkisesti asiaa ei kuitenkaan myönnetty. Soitin useasti Nokian viestintään ja minulle pokkana väitettiin vielä pari viikkoa ennen Nokia World 2006 -tapahtumaa, että Series 80 jatkaa. Tapahtumassa se yhtäkkiä muuttui, siis tämä "official word". Tekninen alustaratkaisu vaati tietenkin enemmän aikaa, ja siitä oli viestitty läheisimmille kumppaneille pidempään.

En ole katkera, vaikka minulle puhuttiinkin peetä. Viestinnän on sanottava ulospäin mitä on sovittu. Pointti on se, etten antaisi kovin suurta painoarvoa sille, mitä juuri nyt medialle viestitetään asiassa.

Linux ja Symbian ovat haastattelemieni asiantuntijoiden mukaan niin kaukana toisistaan teknisesti, että analyytikon spekulaation toteutuessa kyse ei olisi niinkään "yhdistymisestä", vaan siitä, että Symbianin nimi vain annettaisiin jollekin Linux-pohjaiselle alustalle, tässä tapauksessa Androidille.

Nokiassa ei varmasti vaihdeta Symbiania Androidiin tai muuhun Linux-pohjaiseen alustaan ennen kuin se on kaupallisesti ja teknisesti perusteltua. Molemmissa puolissa näyttää olevan vielä isoja epäselvyyksiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö S60-brändin alustan alla voisi tulevaisuudessa sykkiä Linux, oli se sitten Androidiin perustuva tai ei.

S60:n taas voi katsoa tarkoittavan nyt samaa kuin Symbian, koska Symbianin eri käyttöliittymäversiot (S60, UIQ tai MOAP[S]) yhdistetään.

Otaksun Nokiaa kiinnostavan seurata läheltä, millainen Androidista kehittyy. Jos tätä edistää julkistaa jonkinlainen yhteistyö Googlen kanssa, se varmaan tapahtuu aikanaan – kenties juuri puolen vuoden sisään.

Kenttäkokeilussa Google Maps ja Nokia Maps

GPS yleistyy kivasti, mutta laitteen mukana tulevista tai erikseen saatavista softista riippuu, mihin paikannusta ja sijaintitietoa voidaan hyödyntää.

Minulla on ollut käytössä Nokian karttasovellus (Maps) alusta lähtien, mutta en ole toistaiseksi pitänyt mielekkäänä maksaa siitä. En aja omaa autoa, ja satunnaiseen käyttöön Nokia Maps 2.0:n hinnasto tuntuu liian kalliilta tai sekavalta.

Nokia Maps 2.0 autonaavigaattorin tilasta. Kartta jää etenkin E71:ssä surkean pieneksi, ja kuva-alasta suuri osa käytetään turhiin mustiin palkkeihin. Navigointi jää puheopasteiden varaan.

Nokia E71:ssä Nokia Mapsin sai kuitenkin aktivoitua koeajaksi maksutta. Se on ollut mukana nyt parilla reissulla, joten olen saanut tuntumaa. Autonavigointi tuntuu toimivan melko hyvin, kunhan "fixin" ottaa ennen matkalle lähtöä. Sijainti löytyy varmimmin, jos laite on etupenkillä ja kojelaudulla. Takapenkkiläisenä sijainnin varmistaminen oli epävarmaa, vaikka 3–5 satelliittiakin löytyi.

Kun nappasin E71:ssä paikannuksen päälle kesken matkan, meni pahimmillaan 30 minuuttia ennen kuin se pystyi sanomaan, missä mennään. Näin siis metsän keskellä. Samasta paikasta TomTomin erillinen autonavigaattori sai "fixin" heti.

Google Maps Mobilea kokeilin Apple iPhone 3G:llä ja Nokia E71:llä. Siitä ei selvästikään ole navigaattoriksi, mutta ilmaiset opasteet ovat ihan toimivat. Satunnaisen tarpeeni kanssa tulen toimeen näilläkin. Ongelma on tosin käyttö ulkomailla. Google Maps siirtää hetkessä megatavuja, ja se on verkkovieraillessa liian kallista.

Nokia Mapsissa arvostan mahdollisuutta ladata kartat etukäteen kännykällä tai PC:n kautta. Sen ansiosta ulkomailla tarvitsee siirtää vain vähän tietoa.

Se raja ei ole kuitenkaan ylittynyt, että pääasiassa jalankulkijana tai takapenkin matkustajana maksaisin Nokia Mapsista. Tämä vaatisi lyhyitä tilausjaksoja ja paremmin jalankulkijalle optimoituja karttoja.

Mainoksissa on jo tarjottu Nokian GPS-malleja vuoden navigoinnin kera. Kenties suunta on tämä, että navigointipalvelu paketoidaan laitteeseen mukaan.

Silloin kuluttaja saa kiinteän hinnan, joka on tiedossa etukäteen. Nokia näyttää kuitenkin ensin yrittävän myydän navigointipalveluita – Navteqistahan maksetaan sentään lähes kuusi miljardia euroa.

Google Maps Apple iPhone 3G:ssä (yllä) ja Nokia E71:ssä Reittiopasteet ovat yllättävän hyvät ilmaisohjelmaksi.

Kiinnostavaa on seurata, laajentaako Google karttasovellustaan myös navigaattoriksi tuomalla ladattavat kartat ja jopa ääniopasteet.

Vielä vuosi sitten Google Mapsin tuotepäällikkö Giorgio Scherl kertoi uutisjutussani, ettei Google Maps Mobilea nähdä kilpailijana GPS-navigaattoreille. Se oli kuitenkin silloin. Sen jälkeen moni asia on muuttunut. Ohjelman S60-versio julkaistiin, ja se toi GPS-tuen.

Kartat näyttävät aika vaikuttavilta Apple iPhone 3G:n 3,5 tuuman näytöllä. Se on käynyt selväksi, että vielä iPhone 3G:stä ei ole GPS-navigaattoriksi, johon Nokia Maps 2.0 sentään jo pystyy, vaikkakin ajoittain vain auttavasti.

En ihmettelisi, jos Apple ja joku kumppani tuovat laitteelle täysiverisen GPS-navigoinnin Google Mapsin satunnaisen karttahaun rinnalle. Laitteen 8/16 Gt muistissahan olisi tilaa riittävästi kartoille.

Hesarin uusi mobiilipalvelu iPhonella vs. S60-selaimella

Helsingin Sanomat uudisti jokunen viikko sitten mobiilipalveluitaan avaamalla uuden sivuston mobiiliselaimille. Olen käytellyt sitä satunnaisen epäsäännöllisesti lomaillessa.

HS.fi:n mobiiliversio yrittää mobiilimainontaa. Tekstiversioon nähden uutta ovat myös uutiskuvat.

Tähän asti olen käyttänyt HS.fi:n tekstiversiota, joten vertaan kokemuksia siihen. Lyhyt versio kirjoituksesta on se, että käytän yhtä vanhaa versiota.

Uusi mobiilisivusto on nätimmän näköinen. Kuvien lisääminen, HS:n logo ja muut elemenetit tekevät sivuista hieman taitetumman oloiset. Grafiikkaa on kuitenkin varovaisesti.

Suurin ero on mainoksissa. Niitä ei vielä ainakaan ole tekstiversiossa. Mobiilisivuilla on alusta lähtien näkynyt yksi ja sama mainos. Siitä ei voi vetää vielä johtopäätöksiä, koska mediabisnes on melkein pysähdyksissä Suomessa heinäkuussa.

Mainokset kuitenkin lisäävät siirrettävää datamäärää. En ole kattavasti mittaillut, mutta arvioisin latausaikojen ja kuvien perusteella mobiilisivuston etusivun latauksen vievän kolme tai neljä kertaa enemmän dataa. Esimerkki äsken: HS.fi/teksti tuotti 52,2 kt (d) + 9,68 kt /u) eli noin 62 kt. HS.fi/mobiili kerrytti datalaskuriin 279,86 kt (d) + 16,54 kt (u), eli yhteensä noin 296. Etusivun koko riippuu tietenkin mainoksista, muista kuvista ja niin edelleen. Mainokset näyttävät kuitenkin kasvattavan liikennettä selvästi.

Kotimaassa ja 3G-verkossa näin pienellä datamäärän erolla ei tietenkään ole väliä, mutta hitaalla GPRS-yhteydellä pienempi on parempi. Ulkomailla vieraillessa datasiirto taas maksaa tyypillisesti ainakin 0,18 €/50 kt, joten pienikin ero voi tuntua laskussa. Harva kuluttaja tai yritys kai haluaa maksaa mainosten latailusta.

Mobiilisivuston uutiskuvat antavat kivan ilmeen, mutta muuten niistä ei ole iloa. Ne näkyvät niin pienellä, ettei niistä ole uutisen kannalta iloa. Suurennuslinkkiä en löytänyt S60-selaimella. Sen sijaan iPhone-selaimessa uutiskiuva näkyy koko selainikkiunan levyisenä ja siten isommalla.

HS.fi:n mobiiliversiota on kiva lukea iPhonella. Kirjasinkoko on kuitenkin oletuksena aika pieni, eikä zoomaus tunnu toimivan.

Huomasin, että S60-selaimella (Nokia E71) tekstiversio tuntuu nopeammalta käyttää, koska kuvat eivät hidasta tekstin selaamista. Mobiiliversio oli pari viikkoa sitten rikki, mutta se oli bugi, jonka HS.fi:n ylläpito korjasi nopeasti jo testivaiheessa.

Nokia E71:llä pystyn tilaamaan HS.fi:n RSS-syötteen suoraan tekstiversion kautta (valikko Tilaa/Subscribe), mutta mobiiliversiossa tätä toimintoa ei näy.´Tällä on merkitystä lähinnä ensi kertaa sivuja käyttävälle.

Mobiiliversion tärkein etu uutishaku. Hakukenttä ei ole etusivulla, vaan yhden linkin takana. Haku etsii vain HS.fi:n avoimia uutissähkeitä, ei siis käyttäjätunnuksen takana olevia sivuja. Sisäänkirjautumista selaimella pidettiin ilmeisesti tässä vaiheessa liian hankalana.

Apple iPhonen selaimella tekstiversio näkyy huonosti zoomatessa, ja muuten ainakin minulle liian pienellä. Tekstit eivät rivity oikein, vaan venyvät ruudun yli. Tekstin näkyminen näin johtunee iPhonen selaimen kuvaan perustuvasta zoomaustavasta, joka ei toimi fiksustin kaikkien sivujen kanssa. Mobiiliversio sen sijaan näkyy hyvin ja on miellyttävä käyttää.

Kuvapohjainen zoomaus iPhonen selaimessa toimi tekstiversiossa, mutta teksti ei rivity. Ongelma on sama monilla sivuilla, eikä uutisten lukeminen ole näin kätevää.

Nähtäväksi jää, lisääkö HS mainokset myös tekstiversioon vai loppuuko sen tarjoamionen kenties kokonaan. Minä jatkan Nokia E71:ssä tekstiversion käyttämistä, mutta iPhone-selaimessa mobiiliversio on jo parempi.

Parissa viikossa olen huomannut, että jo uutisartikkeleita lukiessa webin käyttö on miellyttävämpää iPhone-selaimella sulavsati sormiohjauksella vierittämällä kuin S60-kännykän ohjaintappia hitaasti tökkimällä.

Nokian lavatähden huhutaan eroavan

Nokian tähän asti elävin ja värikkäin mediatapahtumien ja tiedotustilaisuuksien esiintyjä Anssi Vanjoki on jättämässä yhtiön vuoden loppuun mennessä, väittää saksalaislehti Manager Magazin (via TalousSanomat).

Netissä olevassa referaatissa ei ole lähdetietoja, ja Vanjoen työtehtäväkin on ilmoitettu vanhojen tietojen pohjalta. Hän ei ole ainakaan virallisen organisaaatiokaavion mukaan vastannut enää vuoden alusta lähtien multimedialaitteista, vaan vetänyt Markets-toimialaryhmää. Se vastaa Nokian markkinoinnista, logistiikasta ja valmistuksesta.

Saksalaislehden mukaan Vanjoen turhautuminen ja lähtö johtuisivat siitä, ettei Vanjoki noussutkaan Ollilan seuraajaksi. Nokia ei tietenkään kommentoi erohuhuja.

Kuka mahtaa jatkossa hoitaa Nseries-lanseeraukset? Nyt on nähty pari kertaa lavalla Devices-yksikköä vetävä Kai Öistämö ja Technology Platformsia johtava Niklas Savander. Heidän esiintymisensä on Vanjokea kuivakkaampaa ja rauhallisempaa.

Aiemminhan työnjako oli suunnilleen se, että Ollila, Öistämö ja muut kertoivat kuivat jutut ja esittelivät peruskännykät. Lavalle tuli eloa ja vähän show-meininkiä, kun Vanjoki aloitti esityksensä.

Tosin viime aikoina Nokian julkistuksista on muutenkin puuttunut potkua. Nokia E66 ja E71 lanseerattiin pienimuotoisesti, ja uusia Nseries-julkistuksia ei ole nähty. Lisäksi uutiset ovat kertoneet, että Nokia N96 tulee kauppoihin vasta syyskuussa, vaikka sitä toivottiin jo heinä–elokuussa optimistisimmissa arvioissa.

Loma ilman työposteja

Hyvää kesää. Kohta neljä viikkoa kesälomaani on takana, ja vielä reilu viikko edessä. Vanhemmilla kollegoilla on vielä viikko enemmän lomaa.

Blogin pitämisen jätin myös, kun en ole halunnut seurata työasioita. Hesarissa on aiheeseen liittyen juttua. HS uutisoi selvityksestä, jonka mukaan puolet suomalaisista työntekijöistä seuraa lomallaan työsähköpostrja tai vastaa puheluihin. Huomisaamun lehdessä on ilmeisesti lisätietoa

Tästä voisi päätellä, että yritysten kannattaa hommata kannettavst tietokoneet ja älypuhelimet melkein kaikille. Laitteen hinta ei ole suuri kustannus, jos sillä saadaan ihmiset päivystämään myös lomillaan ja vapaa-ajallaan.

Osuus kuulostaa yllättävän suurelta. Juttu ei tosin vielä kerro selvityksen yksityiskohtia. Onhan eri asia, miten moni sanoo vastaavansa työpuheluihin kuin miten moni tosiasiassa vastaa niihin.

Itse otin työkännykästä Intellisyncin päivityksen pois päältä. Poissaoloviestiin kirjoitin, etten lue sähköposteja 4. elokuuta asti. Pari päivää sitten nettikaupan tilausvahvistukseni meni vahingossa työosoitteeseen. En voinut tarkistaa sitä, koska huomasin unohtaneeni salasanani. Lomailu lienee onnistunut.

Pari töihin liittyvää puhelua ja tekstiviestiä olen silti hoitanut. Kun jokin asia vaivsa, on vähiten stressaavaa hoitaa se pois kuin jättää roikkumaan.

Kokonaan lomalle on vaikea päästä, minun ammatissa ainakaan. Mahdollisia työasioita tulvii joka tunti IRCistä, lehdistä, televisiosta ja webistä. Töihin liittyvät RSS-syötteiden päivitykset otin kuitenkin pois pää

Nyt terassille mansikoita ja vadelmia, valkoviiniä ja vaniljajäätelöä mättämään. Mittari näyttää yhä 27 celsiusastetta.

Hieman halvempaa verkkovierailua

Pakkaan jo laukkua Italian-matkaa varten. Samalla tarkistin TeliaSoneran verkkovierailuhinnat datalle (PDF) perillä. Italia kuuluu maaryhmään 2 A, ja datahinnat ovat 0,18 €/50 kt. En tiedä mistä operaattorit ovat repineet näin sekavan tavan ilmoittaa hinnat. Ehkä sen tarkoitus on hämärtää asiakkaan käsitys mobiilidatan kalleudesta.

Suomeksi tuo tarkoittaa kuitenkin vähintään noin 3,7 €/Mt. Jos tietoa siirtelee pienissä erissä vähän kerrallaan, tiedonsirto tulee vielä monta kertaa kalliimmaksi. Ymmärtääkseni jokaisesta yhteydestä peritään vähintään se 18 senttiä. Tässä laskettaneen yhteyskertoja, ei sentään yksittäisiä HTTP- tai muita istuntoja.

Hinta on siis tullut alas menneiden vuosien 8–11 €/Mt tasosta, koska EU on painostanut operaattoreita kohtuullisuuteen. Siitä voi olla montaa mieltä, onko nykyinen hinnoittelu kohtuullista. Minusta se on posketon ja rohkaisee kuluttajia välttämään datan käyttöä. Pidemmän päälle tässä kärsii koko mobiiliala, mutta sitä telepomot tuskin miettivät.

Joka tapauksessa roaming on niin kallista, että mobiilidata jää hyödyntämättä. Se ei tässä tapauksessa oikeastaan haittaa, koska puolet lomani tavoitteesta on olla offline. On siis todennäköistä, että blogini ei päivity ainakaan pariin viikkoon. Siispä, hyvää kesää!

Kännykät vuonna 2020

Nokia on avanut uuden nettisivuston, cto.nokia.com, jossa luvataan tuoreinta tietoa siitä, millaisia asioita on kehitteillä ja mitä tulevaisuuden trendeistä voidaan arvailla. Sieltä on turha toivoa vihiä seuraavasta N-sarjalaisesta tai muista salaisuuksista. Tilasin kuitenkin RSS-feedin.

Artikkeli nanotekniikan hyödyntämisestä ja siihen liittyvä Nokia Morph -video ovat kiinnostavia. En ollut videota nähnyt, vaikka se julkaistiin jo keväällä. Siellä on myös linkkinä sepustus (PDF) nanotekniikan mahdollisuuksista.

Videon perusteella kännykkä vuonna 2020 voi olla taipuisa ja venyvä, jaettavissa useaan osaan, osaa vaihtaa väriään, hylkii likaa ja nesteitä, reagoi kosketukseen, lataa akkunsa auringoenergiasta ja antaa fyysisen palautteen monin tavoin.

Sivuilla myös Nokian teknologiajohtaja Bob Iannucci pitää blogia. Toivottavasti se päivittyy jatkossakin, ja on myös aidosti hänen kirjoittamansa. PR-väen kirjoittamat blogit erottaa nopeasti.

Olisi kiinnostavaa lukea arkisempiakin näkemyksiä. Miten Iannucci näkee esimerkiksi kosketusnäytöt ja -käyttöliittymät, miniprojektorit, näyttötekniikan kehittymisen, kasvavan virrankulutuksen haasteet, kännyköiden eri muotoiluvaihtoehdot (simpukat eivät selvästikään ole Nokian suosikkeja), jne. Lisäksi hyvän blogin tunnusmerkkeihin kuuluu aktiivinen kommentointi.

Lisää langattomien viestinten säteilystä

Vuosiin Suomessa oltiin vaiti kännyköiden mahdollisista terveysriskeistä, mutta äskettäin asiaa on käsitelty poikkeuksellisen paljon.

Yle jatkoi tänään aiheesta A-Studio-ohjelmassa. Se on katsottavissa Yle Areenalla, ja kännykkäsäteily on esnimmäinen juttu.

Ohjelmassa haastateltiin tutkimusprofessori Dariusz Leszczynskiä Säteilyturvakeskuksesta (STUK). Siinä todettiin, ettei aihetta ole käsitelty ennen kuin Helsingin Sanomat kirjoitti siitä kesäkuussa. Sehän ei täysin pidä paikkansa, koska minäkin muistan kirjoittaneeni aiheesta useita juttuja, kuten monet STUK:iin liittyvät uutiset, ja on näitä eri tutkimuksia on referoitu useissa medioissa. Kieltämättä käsittely on jäänyt pinnalliseksi.

Illan A-Studio ei tuo asiaan merkittävästi uutta tietoa. Tilannehan on se, että kännykkäsäteilyn aiheuttamat biologiset solumuutokset on todettu useissa mittauksissa, mutta näyttöä terveydellisistä haittavaikutuksista ei ole. Se vaatisi lisätutkimuksia. Toivottavasti rahoitus järjestyy. Ainakin Kuopion yliopistossa ja STUK:ssa on toivottu rahaa jatkotutkimuksiin.

Ohjelmassa tosin Kuopion yliopiston fysiologian emeritusprofessori Osmo Hänninen sanoo, että syöpäriskin lisääntyminen olisi jo osoitettu. Hän neuvoo siksi välttämään kännykän antamista lapsille, tai ainakin ohjaamaan käyttämään HF-kuuloketta. Hännisen vastaavia näkemyksiä on kuultu ennenkin. Niille ei annettu tieteellistä tukea illan A-Studiossa. Väitteet jäivät vain roikkumaan tyhjän päälle.

Nokian edustajaa ei A-Studiossa nähty. Oli ehkä liikaa kiireitä, ihmiset ovat lomilla. Ei se silti hyvältä näytä. Avoin ja suora tiedottaminen sekä virheellisten käsitysten oikominen lisäisi luottamusta. Ei Nokiassa ole vetäydytty kokonaan kuoreen asiassa, sillä minä ainakin sain vastauksia kysymyksiin pari kuukautta sitten.

Kiistanalaisia seikkoja on liittynyt siihen, pitäisikö säteilyä mitata vain päästä, vaiko myös muualta kehosta. Ja mitkä ovat sallitut säteilymäärät? Tästä on tulossa uusi IEC:n standardi ymmärtääkseni vielä tänä vuonna, jota laitevalmistajat varmaankin tukevat.

Kännyköiden lisäksi voisi pohtia GSM- ja 3G-tukiasemia. Mikä on niiden vaikutus? Moni asuu tukiaseman alla tai vieressä. Tai entä 2,4 ja 5,0 GHz:n WLAN-verkkojen vaikutus? Tukiasemia ja koneita on melkein joka kodissa ja toimistossa.

Mitä tavallisen ihmisen pitäisi ajatella asiasta? Hän kuulee ristiriitaisia näkemyksiä ilman, että pystyy itse arvioimaan riskejä. Yksi lähestymistapa on vähentää säteilylle altistumista, kunnes tietoa on käytettävissä enemmän ja pidemmältä ajalta.

Monet sanovat, että ainakin lasten kännyköiden käyttöä kannattaa rajoittaa. Pitkiä puheluita voi vältellä, HF-kuulokkeet käyttöön ja kännykkää ei tarvitse jättää yöksi lähelle nukkuessa.

Muutamia linkkkejä aiheesta:

• Säteilyturvaviranomaisten kannanotto pohjoismaissa
• Säteilyturvaviranomaisen kannanotto Saksassa
  
• STUK ja kännykkäsäteilyn raja-arvoista ja testaukssta Suomessa
• IEC:n uusi standardi sallittaville kehon ja pään säteilyn SAR-arvoille
  
• Tampereen yliopiston tutkijan Mikko Ahosen sivut
• Lääkäri Antti Heikkilän blogi
• Pariisissa suljettu WLAN-verkkoja terveysvaivojen epäilyjen takia (+ videodokumentti)
  
• USA:ssa WLAN-verkkoja syytetty mm. pääkivusta

Sangen halpaa muistia

Creativen MP3-soittimeni on jo sen verran epävakaa, että yritän tänä kesänä tulla toimeen kännykän kanssa MP3-soittimena. 2 Gt microSD ei siihen aivan riitä, mutta lisää tilaa saa edullisemmin kuin odotin – hinnat ovat taas pudonneet reilusti.

Tutkailin tarjontaa MBnetin Hintaseurannasta, 4 Gt microSD -kortin näyttää saavan alkaen 13 eurolla, ja 8 Gt kortinkin jo 30 eurolla. Siinä on aika paljon tallennuskapasiteettia alle sormenpään kokoisessa muistissa.

microSD-kortit ovat huiman pieniä, ja kapasiteetti on kasvanut hetkessä 8 gigatavuun. Nämä kuvat eivät ole lunnollisessa koossa, vaan suurennettuja.

Joissakin laitteissa on yhä Sonyn Memory Stick Micro (M2) -kortteja, ja niiden hinnat näyttävät yhä olevan SD-perheen kortteja kalliimpia.

Pienimmät kortit ovat monien mielestä jo liian pieniä; poropeukalon on hankala käsitellä niitä.

En ole äskettäin testannut, miten paljon merkitystä microSD HC -kortin nopedella (Class 2/4/6) on, eli tiedonsiirtonopeudessa 2, 4 tai 6 Mt/s. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kapasiteetin kasvaessa suorituskykyerot alkavat näkyä erilaisten toteutusten välillä.

Halvin tapa hankkia iPhone 3G

(Päivitetty 2.7.2008 klo 15:57. Ei se AT&T:n laite ilmeisesti olekaan operaattorilukiitsematon, kuten uutislähteistä olin väärin ymmärtänyt.)

Apple iPhone 3G:n operaattorilukitsemattomat USA:n hinnat on julkaistu, katso esmes ComputerWorldin juttu kertoo. Suomessa UusiSuomi.fi vihjaa, että laite kannattaakin ostaa mieluummin USA:n tuliaisiena kuin TeliaSooneran kautta.

AT&T:n operaattorilukitsemattomat USA:n hinnat ovat US$599 (8 8 Gt) US$699 (16 Gt), eli suoraan euroiksi muunnettuna noin 380€ ja 443€. Näissä ei ilmeisesti kuitenkaan ole mukana USA:n paikallisia veroja. Siltikin USA:sta tuliaisena Suomeen tuominen näyttää olevan edullisin tapa hankkia 3G-iPhone.

TeliaSoneran kautta hankkiessa halvimmat hinnat saada iPhone 3G ovat 477€ ja 567€ (sisältäen laitteen ja Minun Sonera 1,99€/kk*24kk -liittymän).

Sonera on tänään lähetellyt ennakkorekisteröityneille tekstiviestejä, joissa pyydetään soittamaan ja varaamaan laite 9.7. mennessä. Viestissä tietenkin korostetaan, että laitteita on rajoitetusti.

Apple on myös julkaissut videoita, joissa esitellään iPhone 3G:n uusia ominaisuuksia. Siellä on lyhyt 12 minuutin esittely uusista ominaisuuksista ja perusteista lähtevä 30 minuutin pätkä (via AppleInsider).

Iyouit on mobiiliohjelma... joka .. no se.. siis niinku...

Taidan luovuttaa. Tätä ei kai ole tarkoitettu minulle. Hyvän ohjelman tai palvelun idea selviää hetkessä ja käyttötapa heti perään. S60-softa Iyouitin (suomeksi kuulemma Mäsäse) idea ei selviä. Nyt olen antanut linkin, kokeilkaa itse saatteko siitä jotain tolkkua.

Otetaan vähän takapakkia niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse. Joku viikko tai pari sitten Jaiku-feedissäni alkoi näkyä kummia kommentteja ohjelmasta, joka on "paras mobiiliohjelma koskaan" ja "hyvä juuri siksi, koska kaikki pitää opetella itse". On sille avattu Jaiku-kanavakin.

Kyseesä on siis jonkinlainen syötteitä keräävä ja muun muassa käyttäjänsä sijainnin tunteva ohjelma. Näitä tietoja sitten jaetaan kavereiden kesken, ja tuloksena on ... no, se ei ole minulle selvinnyt. Sivuilla on kerrottu ideasta, jos jaksaa perehtyä.

Olen tallentanut ohjelmaani sijaintitietoni (softa ilmeisesti hyödyntää GPS-ja GSM-solupaikkatietoa), tekemiseni ja kirjat, jotka aion ostaa. Vaan miksi? Se ei selvinnyt.

Olen vähän tylsä ihminen. En jaksa vain kouluttaa lelua, vaan muistia ja suoritinaikaa kuluttavan softan pitää ratkaista joku ongelma tai helpottaa elämääni. Tai olla heti hauska.

Juju aukeaa kaiketi sitten, kun on saanut houkuteltua kontaktilistalleen riittävästi porukkaa. Ihmisillä tuntuu kuitenkin olevan jo riittävästi hallittavaa nykyistenkin feediensä ja softiensa kanssa.

En nyt poista ohjellmaa, jos sitä vaikka vielä alkaa ymmärtää mistä on kyse. Nokia E71:n akun Iyouit tosin kuluttaa loppuun nopeasti. Siirretyn datan määrää en ole vielä laskeskellut.

Iyouit:n S60-ohjelmaan voi lisäillä kaikenlaisia feedejä.

Nokia E71: Kartat hajosivat

Jatkoa eiliseen blogimerkintään. Tarkoitus oli kommentoida GPS-käyttökokemuksia, mutta se meni vähän reisille. Vielä tuntemattomasta syystä johtuen osa E71:een asennetuista softista hajosi. Esimerkiksi Jaiku katosi asennetuista ohjelmista kokonaan, ja Nokia Maps ei suostunut käynnistymään. Se vaati uudelleenasennusta.

Uudelleenasennus ei kuitenkaan auttanut, joten palautin laitteen alkuperäiset tehdasasetukset (komennolla *#7370#). Sekään ei auttanut, vaan Nokia Maps valitti edelleen, että ohjelma pitää asentaa uudelleen.

Päätin kokeilla asentamista puhelimen muistiin microSD-muistikortin sijaan. Se ei ollutkaan tarpeen, vaan Nokia Maps käynnistyi poistettuani muistikortin. Korttikin tuntuu taas toimivan alustettuani sen. Otaksun, että ongelmat aiheutti jonkinlainen muistikortin korruptoituminen, mutta tarkemmin en tiedä.

* * *

GPS-kokemuksia sain sen verran, että Sports Tracker sai ulkona GPS-sijainnin alle 10 sekunnissa A-GPS:n avulla. Se myös tallensi kävelylenkkini reitin aika tarkasti, eli hyppimistä ympäriinsä ei jäänyt lokitiedostoon ja matkan pituus (~6,5 km) tallentui oikein.

Kävelylenkin lopuksi menin lähikauppaan ja pistin ohjelman pauselle. Ulos tullessani klikkasin Continue, mutta jostain syystä en saanut GPS-fixiä enää uudelleen.

Saatan siis joutua perumaan aiempia kehuja softan bugittomuudesta myöhemmissä kommenteissa. Nyt lähinnä lisäilen tulevan lomamatkan ravintolapaikkoja ja muita osoitteita kartalle.

Älypuhelimesta yritetään taas korvaajaa kannettavalle

Voisiko Nokian S60-puhelin ajaa kenttätöissä esimerkiksi toimittajalle kannettavan PC.n asian? Tätä Nokia ja Reuters selvittivät Mobile Journalism -projektissaan. Muutamia tuloksena syntyneitä artikkeleita, kuvia ja videoita on nähtävissä sivuilla. En löytänyt raporttia kuitenkaan siitä, miten toimivana kännykän käyttämistä pidettiin.

Siinä Nokian ja Reutersin kokoama työkalupakki sisälsi siis N95-puhelimen, kuvausjalustan, ulkoisen Bluetooth-näppäimistön ja erillisen mikrofonin. Asiasta oli aikoinaan keskustelua Kari Haakanan blogissa.

Uskoa ja tutkimisen halua siis riittää yhä. Tänä kesänä projektia näemmä jatketaan afrikkalaisten journalismin opiskelijoiden kanssa.

Kuvien ja videoiden kuvaaminen kännykällä on arkipäivää, tosin kaikki tuntemani toimittajat kantavat melkein aina mukanaan myös kameraa. Suurin kompastuskivi on tuo Nokian näppäimistö, jota testasin kolme vuotta sitten. Näppäimistöä näyttää yhä saavan Suomessa. Hinta on keskimäärin 87 €. Siinä on noin 80 € liikaa, jos tätä ei ole sitten uudistettu. Näppäimistö on heikkorakenteinen ja hutera.

Kuulemani ja näkemäni perusteella tuntumani on, että pientä matkakonetta kaipaavat toimittajat harkitsevat tällä hetkellä innokkaimmin Asus Eee PC:tä tai muuta minikannettavaa. Ne ovat edullisia, ja näppäimistö on jopa käyttökelpoinen. Työpaikallani harkitaan tällaista matkakoneeksi toimituksen yhteiseen käyttöön. Ainoaksi koneeksi näistä ei ole.

S60- tai Windows Mobile -puhelinta voi kuitenkin hyödyntää tässä ammatissa monin tavoin. Kirjoittelin niistä joulukuussa. Aiheesta jatkettiin helmikuussa.

Ensivaikutelmia Nokia E71:stä

Olen käyttänyt nyt kolme päivää Nokia E71:tä, joka ei julkistuksen yhteydessä juuri synnyttänyt intohimoja. Nyt olen eri mieltä. Nokia on onnistunut aika monessakin suhteessa.

E71 on "Blackberryn muotoilua" eli 4:3-kuvasuhteen näyttö yhdistettynä pieneen peukalolla (tai osin kahdella kädellä) hallittavaan näppäimistöön perustuva laite.

Näppäimistön suomen kielen versiolla kirjoittaa yllättävän nopeasti lyhyet tekstiviestit ja sähköpostit. Ääkköset ja @-merkki sekä tärkeimmät erikoismerkit (:, ?, / jne) tulevat helposti. (Oikealla olevassa PR-kuvassa ei ole Suomi-näppäimistö, joten siinä ei ole ääkkösiä.)

E71 on mukavan ohut, ja metallinen ulkonäkö vetoaa minuun. Runko on tukeva, eikä laite natise ja nitise. Kameran laatu on parempi kuin E70:ssä ja E51:ssä, mutta kovin epäteräviä kuvia olen toistaiseksi saanut. Minkäänlaista autofokusta ei ilmeisesti ole lainkaan. Linssin suojusta ei ole, ja kamera on pienessä ulokkeessa, joten naarmuuntuminen lienee edessä.

Muotoilussa miellyttää se, että Blackberry-desiginin ärsyttävästä leveydestä on päästy eroon. E71 vain tuntuu oikean kokoiselta kädessä. En pitänyt tästä muotoilusta edeltäjissä (E61 ja E61i), mutta ei tule heti esille valittamisen aihetta fyysisessä toteutuksesa. Näyttö tosin pieneni 2,8 tuumasta (E61 ja E61i) 2,36 tuumaan, eli kaikki eivät varmaan tykkää tästä kompromissista.

Nykyisessä työpuhelimessani E51:ssa kaipaan parempaa kameraa ja GPS:ää. E71 tuo molemmat. GPS:ää en ole tosin vielä saanut kunnon testiin, joten sen osalta on katsottava asia myöhemmin.

E71:n multimediaominaisuuksia en ole kokeillut. Ajoin kuitenkin JBenchmark 3D:n ja HD:n, ja näiden tulosten perusteella multimediapuoli on samaa tasoa E51:n kanssa eli vaatimaton. Sen verran testasin, että MP3-musiikki soi taustalla ongelmitta.

E71:n QWERTY-näppäimistö Suomi-mallissa. Kirjaimet pystyy näppäilemään yhdellä kädellä, jos on tarkka peukalo. Isot kirjaimet vaativat vaihtonäppäimen (@-mekin vieressä) takia kahden käden otteen. Numeronäppäimiä ei ole erikseen, vaan vaativat vas.alanurkan näppäimen pitämisen pohjassa. Näppäimistö on pieneen tilaan nähden toimiva.

Softassa on tehty joitakin hyviä uudistuksia. Kalenteri näyttää viimein koko päivän kerralla esikatselutilassa (Series 80:n tapaan) ja päivänäkymääkin on parannettu.

S60-kalenteriin on tehty parannuksia kuukausi-, viikko- ja päivänäkymään. Sitä en vielä päässyt testaamaan, hajoaako se yhä liian suureen määrään tapahtumia. Ei kännykän tarvitsekaan olla arkisto.

Tunnetuimpien nettipalveluiden (Gmail, Windows Live Mail, Yahoo! jne) sähköpostiasetukset saa netistä esitallennettuna (tunnus ja salasana vain annetaan) ja niin edelleen.

Sähköpostiohjelma on tosin yhä sama vanha kuin vuosia. HTML-viestien tukea ei ole, ja käyttöliittymä voisi olla ammattimaisempi esmerkiksi esikatselutilan avulla.

Kamerasovellus on sama kuin E90:ssä eli näyttää samalta kuin Nseries-malleissa, mutta Galleria (kuva- ja videokokoelmille) on edelleen sama vaatimaton. Toivottavasti Nokia joskus luopuu tästä Eseries- ja Nseries-mallien keinotekoisesta erottelusta.

Jännin uudistus on uusi Vaihda tilaa -linkki, jolla voi tehdä kokonaan erilliset perustilan ja sovellusten valikoimat esimerkiksi työ- ja vapaa-ajan käyttöön. Harmillisesti tätä ei tosin saa automatisoitua profiileihin tai ajastettuna, mutta vaihtaminen käy yhdellä napin painalluksella.

Työ- ja vapaa-ajan hallintaa. E71:ssä (ja myös E66:ssa) pystyy vaihtamaan ulkonäkön, aloitusvalikon sovellukset ja näytetävät tiedot yhdellä klikkauksella. Työajalle duunipostit ja kalenteri, vapaa-ajalla MP3-soitin ja yksityiset sähköpostit.

Puhelimen softa (v.100.07.76, 08-06-2008) tuntuu jo tässä vaiheessa nopealta ja vakaalta. Muistiongelmia ei ole ollut, vaikka monet softat (Jaiku, Nokia Maps, MP3-soitin, ruutukaappari ja web-selain) ovat samanaikaisesti ajossa.

Nokian tähän asti onnistunein E-sarjalainen E51 saa kovan haastajan. Jos nyt saisin valita, ottaisin empimättä E71:n.

Nokia E71 -arvioita muualla:

• All About Symbian
• Boy Genius Report
• Engadget Mobile
  

Käyntikortit ja tekstit talteen kameralla

Olen oikeastaan jo lomalla, joten kuukauteen ei tarvitse skannailla kenenkään käyntikortteja. Huomasin kuitenkin uuden softan Nokia E71:n mukana, josta pari kommenttia.

Multiscanner-ohjelma tulee siis ainakin Nokia E66:n ja E71:n mukana. Se käyttää kameraa käyntikorttien skannaamiseen. Tämähän on jo vanha idea, jota ei ole vain koskaan oikein saatu käytännössä toimimaan. Ei käyntikortin kanssa päästä yleensä optimaaliseen valaistukseen, joten kuvista tulee heikolla kameralla liian suttuisia tietojen lukemseen.

E71:n kameralla Multiscanner toimii auttavasti. Kokeilin kahdella englannin- ja suomenkielisellä kortilla. Neljästä kortista en onnistunut tosin kertaakaan lukemaan yhtäkään täydellisesti. Joko sain nimen oikein, tai puhelinnumeron sähköpostiosoitteen, mutten yleensä kaikkia. Tiedot voi korjata skannauksen jälkeen, ja korteista saa myös halutessaan kuvatiedoston talteen.

Skannauksen voi tehdä nopeasti yhdessä vaiheessa tai tarkemmin kahdessa vaiheessa. Tarkistamalla rajauksen voi parantaa tulosta.

Skannauksen onnistumiseen näyttää vaikuttavan kameran lisäksi se, miten hyvä valaistus on ja onnistuuko pitämään kättä vakaasti paikallaan kuvauksen ajan.

Ohjelmassa on mys Text scanner -toiminto, mutta sillä onnuistuin aika huonosti saamaan mitään tolkullista talteen. Englanninkielisestä tekstistä sain ehkä puolet, mutta suomenkielisestä en sitäkään.

Tekstiä skannatessa originaali kuvatiedosto kannattaa jättää talteen, koska koko tekstiä tuskin saa kerralla talteen.

En ole huomannut ohjelmaa vielä muissa Eseries- tai Nseries-malleissa, mutta Aasiassa on S60-puhelinten mukana jaettu jotain ohjelmaa. Se leviää Nokian Moshissa. En tiedä, onko kysessä sama ohjelma, tai sen vanhempi versio, tai kokonaan eri ohjelma. Sen pitäisi toimia eri S60-malleissa.

Jatkossakin käytän kännykän kameraa työvälineenä, kuten olen aikoinaan jo E70:n osalta todennut ja myöhemmin toimittajan työvälineitä pohtiessa.

Tosin kauempaa kuvatessa onkin pakko olla jo laadukas digikamera isolla linssillä, jos haluaa saada Powerpointit sunmuut talteen. Tiedotustilaisuuksissa aina luvataan, että "ei tarvitse kirjoittaa ylös, saatte nämä sähköpostitse". Totta, mutta ehkä vasta viikon päästä, ja pari slidea voi jäädä pois. On siis parasta kuvata tärkeät tiedot talteen.

Myöhemmin sitten lisää Nokia E71:stä ja S60:n uudistuksista.